1 / 19

Johdanto: Syksyn seminaarien tavoite on mm. Koulutuksen laadun arviointi. Ennen

Johdanto: Syksyn seminaarien tavoite on mm. Koulutuksen laadun arviointi. Ennen fokusointia po. asiaan on syytä tarkastella laatua kokonaisvaltaisemmin ja ehkäpä teoreettisemminkin ennen kuin tarttuu arviointikriteereihin, joita varmasti on jo pohdittu ja määritelty.

driscoll-trevino
Télécharger la présentation

Johdanto: Syksyn seminaarien tavoite on mm. Koulutuksen laadun arviointi. Ennen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Johdanto: Syksyn seminaarien tavoite on mm. Koulutuksen laadun arviointi. Ennen fokusointia po. asiaan on syytä tarkastella laatua kokonaisvaltaisemmin ja ehkäpä teoreettisemminkin ennen kuin tarttuu arviointikriteereihin, joita varmasti on jo pohdittu ja määritelty. Esittelen teille kokonaisvaltaisen laatutyöhön sitoutumisen mallin, Kartta-mallin. Sitoutumien on mukana, koska ilman sitä hankkeiden onnistumisessa on haasteita, vaikkapa tässä ”Opettamisesta osaamiseen kehittämisohjelmassa”. Seuraavassa esiteltävä mallissa on neljä keskeistä käsitettä, jotka kukin kuvataan erikseen: LAATUTIETOISUUS ORGANISAATIOON SITOUTUMINEN TYÖHYVINVOINTI JOHTAMINEN mlk-oo 20.8.2010

  2. Laatutyöhön sitoutumisen edellytykset mlk-oo 20.8.2010

  3. Mallin käyttö edellyttää: laadun teoreettisten ulottuvuuksien tiedosta- mista ja ymmärtämistä ts. oman laadun lähtökohta-ajattelun tiedostamista laadun peruskäsitteiden määrittelyä mlk-oo 20.8.2010

  4. Laadun teoreettisen viitekehyksen ulottuvuudet yhtäaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti määriteltynä: Määrällisyys – Laadullisuus (taustalla tieteenfilosofiat galileilaisuus- aristotelisuus ja määrällisen ja laadullisen tutkimuksen traditiot) Objektiivisuus – Subjektiivisuus laadun mittaamisessa (numeeriset mittarit ja kokemusta kuvaavat laadulliset mittarit) Staattinen laatu – Dynaaminen laatu (laatukäsikirjat ja arviointi sekä Jatkuvan parantamisen kehä) Struktuurilaatu – Substanssilaatu (järjestelmä ja sisältö) Universaali laadun määrittely – Kulttuurinen (organisaatiokohtainen) laadun määrittely mlk-oo 20.8.2010

  5. Laatukäsitteet: Asiakaslaatu: ammattikorkeakoulun asiakas (opiskelija, yhteiskunta, sisäinen asiakkuus) Prosessilaatu: ”järjestystä arkeen” Tuotelaatu: oppiminen, jatkuva oppiminen, tutkinnot, tutkimus- ja kehittämisen tulokset Systeemilaatu: organisaation kokonaisuus mlk-oo 20.8.2010

  6. Sidosryhmät: esim. järjestöt Akateeminen professio Koulutusohjelmat Kvalitatiivisuus Asiakas Kvantitatiivisuus Valtio Markkinat mlk-oo 20.8.2010 Hölttä S. 5.2.2010; Clark B. 1997

  7. Laatutyöhön sitoutumisen edellytykset mlk-oo 20.8.2010

  8. LAATUTIETOISUUS • Uusien amk-tavoitteiden mukainen tuote- ja systeemilaatu: • (ajattelun lähtökohta) • Pyrkimys monialaiseen ammattikorkeakouluun on kannatettava asia • Monialaisuus tukee erityisosaamista • Aluekehitystehtävä on otettava huomioon ammattikorkeakoulun tehtävissä • Tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskeinen osa ammattikorkeakoulun • tehtävää • 5. Hyvät oppimistulokset edellyttävät koko henkilöstön yhteistä näkemystä organi- • saation visioista, arvoista ja strategioista = • opetus on monialaisuuteen ja koulutustehtävää laajempaan visioon pyrkivää, mikä pyrkimys on henkilöstön yhteinen prosessi ja tahtotila mlk-oo 20.8.2010 mlk-oo 20.8.2010

  9. LAATUTIETOISUUS • Laatutyö kokonaiskehittämisen väline (käsitys laatutyöstä) • Stadian laatuprojektiin käytetyt varat ovat olleet välttämättömiä opetuksen • ja muun toiminnan kehittämiseksi • 2. Stadian laatuprojektin tarkoituksena on ollut ensisijaisesti mahdollistaa opetuksen • parempi laatu • 3. Mielestäni Stadian laatuprojekti on ollut tärkeä koulutuksen ja toiminnan kehittä- • misessä • 4. Laatuprojektin koulutuksiin osallistuminen on ollut yhtä tärkeää kuin • jokapäiväisestä työstäni suoriutuminen • 5. Stadian laatuprojekti on ollut hyödyllinen • 6. Stadian laatuprojektiin laitetut resurssit eivät ole vieneen resursseja • koulutustehtävältä mlk-oo 20.8.2010

  10. LAATUTIETOISUUS • Laatutyöhön osallistuminen (käsitys/kokemus) • Olen voinut osallistua laatuprojektiin haluamassani määrin • 2. Stadian laatuprojektiin ovat voineet osallistua vain • ”harvat ja valitut” (positiivinen suunta: Stadian laatuprojektiin • osallistumiseen on ollut vapaa pääsy) • 3. Olemme käsitelleet laatuprojektin asioita jokapäiväiseen • työhömme liittyvissä tiimi- ja ryhmäkokouksissamme • 4. Prosessien kuvaamisesta on ollut apua ”arjen pyöritykseen” mlk-oo 20.8.2010

  11. LAATUTIETOISUUS Kollektiivinen systeemilaatu (käsitys/kokemus): 1.Jaamme työyhteisössämme kokemuksia omasta työstämme 2. Stadiassa opimme toisiltamme hyviä työskenntelytapoja 3. Olen voinut kehittää Stadian työntekijänä ammattitaitoani nykyisten laatuvaatimusten mukaiseksi 4. Koulutusohjelmissa on selvitetty yhdessä opetuksen yhteiskunnalliset vaatimukset opetussuunnitelmia laadittaessa 5. Stadiassa opettajat ovat selvittäneet opiskelijoiden odotukset opetukseen mlk-oo 20.8.2010

  12. SITOUTUMINEN Lojaliteetti sitoutuminen organisaatioon: 1. Stadiassa saamani kehitysmahdollisuudet estävät minua vaihtamasta organisaatiota 2. Olen saanut Stadiassa niin paljon kehittymismahdollisuuksia (koulutusta yms.), että olisi epäreilua lähteä nyt toiseen organisaatioon 3. Minusta olisi epäreilua juuri nyt siirtyä kilpailevaan ammattikorkeakouluun 4. Työskentelen jatkossakin Stadiassa, koska en halua jättää työyhteisöäni pulaan mlk-oo 20.8.2010

  13. SITOUTUMINEN • Affektiivinen sitoutuminen organisaatioon: • 1. Minä koen mielihyvää voidessani tehdä työtä Stadiassa • 2. Haluan työskennellä tässä organisaatiossa jäljellä olevan työurani • 3. Minä kerron ylpeänä ulkopuolisille kuuluvani Stadiaaan • 4. Mieleisen työni takia jatkan Stadiassa • 5. Parempikaan työtarjous toisesta organisaatiosta ei saisi minua lähtemään • Stadiasta mlk-oo 20.8.2010

  14. TYÖHYVINVOINTI Kannustava työyhteisö (käsitys/kokemus): 1. Työtoverieni kanssa voin keskustella työni ongelmista 2. Työtoverieni kanssa keskustelu auttaa minua ratkaisemaan työhöni liittyviä ongelmia 3. Työyhteisössäni on kaikin puolin hyvä ilmapiiri 4. Saan esimieheltäni tukea työhöni liittyvien ongelmien ratkaisuun mlk-oo 20.8.2010

  15. TYÖHYVINVOINTI Kannustearvoinen työ (käsitys/kokemus): 1. Saan kehittyä työssäni niin paljon kuin itse haluan 2. Saan nykyisessä työssäni toteuttaa itseäni riittävän vapaasti 3. Työni on innostavaa ja haastavaa 4. Olen kokonaisuudessaan tyytyväinen työhöni 5. Saan käyttää kaikkea osaamistani nykyisessä työssäni 6. Olen tällä hetkellä tyytyväinen omaan osaamiseeni, jota työni edellyttää 7. Erilaiset määräykset estävät minua toimimasta näkemysteni mukaan mlk-oo 20.8.2010

  16. JOHTAMINEN Voimaannuttava johtajuus (käsitys/kokemus): 1. Lähiesimiehet ovat pitäneet minut ajan tasalla, mitä Stadian strategiatyössä tapahtuu 2. Stadiassa omaan työhönsä liittyvät uudet ideat saa toteuttaa 3. Stadiassa esimiehet luottavat alaisiinsa 4. Olemme omassa yksikössämme määritelleet, mitä Stadian arvot meidän työskentelyssämme tarkoittavat 5. Olen tyytyväinen Stadian johtamistapaan mlk-oo 20.8.2010

  17. Kertauksena mallin edellytykset laatutyöhön sitoutumiseen • 1. LAATUTIETOISUUS • 2. ORGANISAATIOON SITOUTUMINEN • 3. TYÖHYVINVOINTI • 4. JOHTAMINEN (VOIMAANNUTTAVA) mlk-oo 20.8.2010

  18. Laatutyöhön sitoutumisen edellytykset mlk-oo 20.8.2010

  19. Laatutyön implementointi toimintaan 1. Voimaannuttava johtajuus (kommunikoiva, luottava, kannustava, voimaannuttava = transformatiivinen johtajuus) on voima, joka mahdollistaa osallistumisen laatutyöhön (aikaa ja tukemista esimerkiksi laatutehtävien tekemiseen). Voimaannuttava johtajuus myös mahdollistaa affektiivisen sitoutumisen organisaatioon. 2. Johtaja ei voi ulkoistaa laatutyön johtamista esimerkiksi laatupäällikölle tai laatuvastaaville. 3. Suunnitellaan systemaattinen koulutusohjelma, jossa työstetään laadun teoreettisen viitekehyksen (kuva 2) sovellus organisaatioon. 4. Rekrytoidaan mukaan henkilöt, jotka ammatilliselta (sekä opettajat että muu henkilöstö) lähtökohta-ajattelultaan ovat laaja-alaisia ammattikorkeakoulun tehtävien suhteen (erityisesti keskijohdon asenteet ovat ratkaisevia). 5. Analysoidaan organisaation menneisyys (vrt. Engeström 1995, toiminnan teoria). Selvitetään, miten nykyinen kulttuuri on syntynyt ja minkälainen se on? Mitä tekoja on tehty työhyvinvoinnin parantamiseksi ja miten tekojen vaikutusta on analysoitu ja viestitty? Minkälainen johtamiskulttuuri on nyt ja miten johtamista on kehitetty? Miten kehittämisteot ovat vaikuttaneet? Arvioidaan ja kirjataan historialliset tosiasiat, jotka ovat läsnä tänä päivänä, kun työhyvinvointia kehitetään kasvuorientoituneen ilmapiirin suuntaan ja johtamista kehitetään voimaannuttaviin kokemuksiin ja läpinäkyvyyteen päin. 6.Viedään laatutyötä kollektiivisen oppimisen periaatteiden mukaisesti eteenpäin (yhteisiä tehtäviä, kokemusten jakamistilaisuuksia) rakentamalla laadun teoreettista viitekehystä, jossa selvitetään laatunäkemysten perusteet. 7. Laatutehtävien ja toiminnan tulee olla kokemuksena oman työn kehittämistä niin, että se integroituu suoraan jokaisen omaan työhön ja lisää arjen hallintaa. Laatutyö on siis osa omaa työtä eikä ole erillinen suoritus. 8. Ylläpidetään laatukulttuuria systemaattisesti toimien jatkuvan parantamisen kehän muodossa. Tällöin laatutyön roolit (vastuu ja valta) ovat määritellyt. mlk-oo 20.8.2010

More Related