TUOTTAJAVASTUUN TOIMEENPANO JA JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET

1. TUOTTAJAVASTUUN TOIMEENPANO JA JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET

2. Mitä tuottajavastuulla tarkoitetaan? • Tuottajan velvollisuus huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä. Tuottaja vastaa myös jätehuollon kustannuksista. • Tuottaja on yleensä tuotteen valmistaja tai maahantuoja. • HUOM! Jätealan muut toimijat, kuten operaattorit, eivät ole tuottajavastuussa. Tuottajavastuussa on aina joko yksittäinen tuottaja tai sopimuksen perusteella tuottajayhteisö. Tuottajan ja muun toimijan välisellä sopimuksella tuottajavastuuta ei voi siirtää. Tuottaja voi ostaa jätehuoltopalveluja, mutta vastuu on tuottajalla.

3. Jätelain muutos Laki jätelain muuttamisesta (452/2004) tuli voimaan 1.9.2004. Lakimuutoksella mm.: • lisättiin lakiin uusi 3 a lukutuottajavastuusta. Lakimuutos oli välttämätön, jotta Suomessa saatiin voimaan EY:n romuajoneuvo- ja ser-direktiivit.

4. Toimialakohtaiset tuottajavastuusäädökset Jätelain muutoksen 452/2004 nojalla tuottajavastuusäädökset lakiin ja toimialakohtaiset säädökset asetuksina • pakkaukset ja pakkausjätteet VnA 987/2004 • romurenkaat VnA 583/2004 • keräyspaperi VnA 584/2004 • romuajoneuvot VnA 581/2004 • sähkö- ja elektroniikkaromu VnA 852/2004 • paristot ja akut (vuonna 2008) • järjestelmien hyväksyminen, raportointi, tilastointi ja valvonta valtakunnallisesti PIR:in tehtävänä

5. Kaikkia tuottajia koskevat velvollisuudet Jätehuollon järjestäminen • Tuottajan on huolehdittava niin kattavan vastaanottopaikkaverkoston järjestämisestä, että tuotteen viimeisellä haltijalla on koko maassa kohtuullinen mahdollisuus luovuttaa käytöstä poistettava tuote uudelleenkäytettäväksi, hyödynnettäväksi tai muuhun jätehuoltoon. • ”Kohtuullinen” tarkoittaa Eduskunnan ympäristövaliokunnan mukaan koko maan kattavaa vastaanottopisteiden verkostoa niin, että matka vastaanottopisteeseen vastaa normaalia matkaa erityisjätteen vastaanottopaikkaan tai kyseisten tuotteiden myymälään. Ei sovi suoraan sovellettavaksi paperiin ja pakkausjätteeseen.

6. Tuottajavastuunjärjestäminen • Tuottaja voi huolehtia velvollisuuksista yksin tai liittymällä tuottajayhteisöön, jolloin tuottajavastuu siirtyy tuottajalta tuottajayhteisölle • Tuottajayhteisön pitää olla hyväksytty tuottajatiedostoon • Tuottajayhteisöjä voi olla useita samalla alalla

7. Tuottajayhteisö ja alan muut yrittäjät • Lakimuutoksessa lähdetään siitä, että tuottaja tai tuottajayhteisö voi järjestää vastaanoton, esikäsittelyn, kierrätyksen, hyödyntämisen ja muun jätehuollon parhaaksi katsomallaan tavalla • Tuottajayhteisöjen on otettava tasapuolisesti huomioon kaikki taloudelliset toimijat tehdessään sopimuksia eri ympäristöhuoltoalan yrittäjien kanssa • Muutkin tahot voivat kerätä (myös maksusta) ja käsitellä tuottajavastuun alaisia jätteitä, jos luvat ovat kunnossa • Kunta ei saa kuitenkaan vaikeuttaa tuottajien toimintaa (muut saavat!), eikä kunta saa antaa jätehuoltomääräyksiä tuottajavastuun alaisista jätteistä

8. Pakkaukset ja pakkausjäte • Pakkausten tuottajavastuuta säätelee Jätelaki ja Vnp pakkauksista ja pakkausjätteistä (962/1997) • Tuottaja on ammattimainen pakkaaja ja pakatun tuotteen maahantuoja, jonka liikevaihto on vähintään 1 milj. euroa. • Yhdeksän tuottajayhteisöä

9. Tuottajan ja kunnan välinen työnjako pakkausten osalta • Jätelain ja pakkauspäätöksen muutoksilla (458 ja 987/2004) vastuu kierrätystavoitteiden saavuttamisesta on ainoastaan pakkaajalla tai tuottajayhteisöllä • Kunta saa antaa jätehuoltomääräyksiä ainoastaan siitä osasta pakkausjätteen jätehuoltoa, jota tuottajat eivät hoida

10. SER • Viisi tuottajayhteisöä hyväksytty tuottajatiedostoon • Yhteistyö eri tahojen (Serty, Elker, Nera) välillä on ollut ajoittain huonoa ja vaikeuttanut kaikkea toimintaa • Keräysverkko paranemassa, mutta yhteistyötarve ilmeinen • Tällä hetkellä noin 400 vastaanottopistettä sekä mobiilikeräyksiä

11. Tuottajan muita velvoitteitaSER • Tuottajan on järjestettävä kaiken kerättävissä olevan sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erilliskeräys ja ne on kerättävä ja varastoitava siten, että uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen soveltuvat osat voidaan ensisijaisesti käyttää uudelleen ja toissijaisesti kierrättää mahdollisimman tarkasti • Tuottajan on järjestettävä romun esikäsittely ja käsittely laitoksessa, jolla on asianmukainen ympäristölupa • Tuottajan on vastattava yllämainituista toimista aiheutuneista kustannuksista esim. markkinaosuutensa suhteessa

12. Akut ja paristot • Jätelain muutos eduskunnassa, asetus valmisteilla • Velvoitteet voimaan syyskuussa 2008, aloittamista hidastaa direktiivin komitologiamenettely-pykälä • Lyijyhappoakkujen osalta tuottajavastuullisen jätehuollon suunnitelmat pitkällä • Kannettavien paristojen tuottajien järjestäytyminen alkutekijöissään  ongelmia tiedossa • Tuottajan on järjestettävä kaiken akku- ja paristojätteen erilliskeräys • Kannettavien paristojen osalta jakelija on velvollinen ottamaan vastaan ko. paristot ilman ostovelvoitetta • Lyijyakkujen osalta syntyy keräysverkko, joka muistuttaa SE-romun vastaavaa verkkoa • Kunnilla ei velvoitetta muutoin kuin tuottajien sopimuskumppanina

13. Yleistä luvista • Ympäristöluvan tarvitsevat kaikki SER:n, akkujen, paristojen ja romuajoneuvojen käsittelijät, myös välivarastoijat ja vastaanottopisteet (lukuun ottamatta kannettavien akkujen ja paristojen jakelijoita) • Pelkästään sopimus tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa ei siis riitä • Operaattorit eivät ilmoittaudu tuottajatiedostoon

14. Luvissa huomioitavaa • vastaanottajat eivät välttämättä ole yksittäisiä toimijoita, vaan piste kuuluu verkostoon • lupaehtojen vähimmäisvaatimukset rakenteille ja käsittelylle lainsäädännöstä: SER-asetus, romuajoneuvoasetus -> lupien yhdenmukainen linja

15. Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistus • Käynnistyi vuoden alussa, ns. Jälki-työryhmä • Tuottajavastuuseen oma jaos • Laaja kuuleminen ja osallistuminen • Valmis tällä hallituskaudella (v. 2010) • Tavoitteet: • arvioida nykyisen jätealan lainsäädännön ja sen täytäntöönpanon ongelmia, puutteita ja vahvuuksia sekä ristiriitoja ja päällekkäisyyksiä muun lainsäädännön kanssa, • arvioida erityisesti mahdollisuuksia edistää ja ohjata lainsäädännöllisin toimin jätteen synnyn ehkäisyä ja jätteiden hyödyntämistä aineena tai energiana, • arvioida Suomen, EU:n ja kansainvälisen ympäristö- ja jätepolitiikan ja jätehuollon kehityssuuntia sekä niiden vaikutusta jätealan lainsäädäntöön, • laatia ehdotus uudeksi jätealaa säänteleväksi laiksi ja asetukseksi, sekä esittää arvio siitä, miten jätelain nojalla annettuja säädöksiä tulisi muuttaa ehdotetun lain mukaisiksi.

16. www.ymparisto.fi/tuottajavastuu www.miljo.fi/producentansvar P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S