Vapaa-ajan merkitys lisääntyy

1. Vapaa-ajan merkitys lisääntyy Riitta Hanifi 23.3.2011

2. Esityksen sisältö • mitä vapaa-aika on? • vapaa-ajan vietossa tapahtuneet muutokset • mistä muutoksissa saattaisi olla kyse? • muutamia esimerkkejä

3. Vapaa-aikatutkimus 2002 • haastateltu 3 355 henkilöä • tiedot kerätty 1.9.2002 – 15.2.2003 • tiedonkeruumenetelmä: tietokoneavusteiset käyntihaastattelut • edustaa 10 vuotta täyttänyttä väestöä • aiemmat tutkimukset: • Vapaa-aikatutkimus 1981 • Vapaa-aikatutkimus 1991

4. ’Vapaa-ajan’ ja ’työn’ käsitteet • modernin yhteiskunnan peruskäsitteitä, työtä pidetty arvokkaampana, työn ’absoluuttinen arvo’ • niiden avulla määritelty elämän järjestystä • asetettu normeja hyvään elämään, tuotettu elämisen moraalia • varsinkin vapaa-ajan käsite monitasoinen ja ajassa muuttuva • käsitteiden muutos heijastaa yhteiskunnassa ja arkielämässä tapahtuvia muutoksia

5. Miten vapaa-aika määriteltiin vapaa-aikatutkimuksessa? • perusmerkitys: (palkka)työn ulkopuolinen aika • harrastukset • perhe, sosiaaliset suhteet • arjen positiivisesti laadullinen elementti: ilo, rauha, kiireettömyys, läheisimmät ihmissuhteet jne voi liittyä mihin tahansa hetkeen elämässä minun näkökulmani ja vapaaehtoinen valintaniomaan arkeeni, oli se sitten yksilöllistä tekemistä tai sosiaalisuutta käsite monitasoinen, kontekstisidonnainen ja ajassa muuttuva

13. Osallistuminen kodin ulkopuolisiin järjestettyihin harrastuksiin sukupuolen ja iän mukaan 10–14 15–19 20-24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75– Kaikki

14. Katse kääntyy yksityiseen elämänpiiriin • vapaa-ajan merkityksen lisääntyminen jo pitkä trendi (myös muut tutkimukset) • miten tulkita perheen ja kodin merkityksen lisääntymistä • kyse saattaa olla kaiken kaikkiaan yksityisen elämänpiirin arvostuksen muutoksesta • onko yksityisyyden nimi ’koti ja perhe’ • mikä on perhe? ydinperhe, ystävät, harrastusyhteisö...

15. Mitä viimeisten parin vuosikymmenen aikana tapahtunut? • Tietotekniikka ja uusi viestintätekniikka (internet, kännykät) ovat muuttaneet aikakäsitystä, tiedonsaannin mahdollisuuksia ja yhteydenpitotapoja • Mediatarjonta moninkertaistunut, ja televisio ottaa yhä suuremman osan ajalla mitatusta vapaa-ajasta • Mutta • mitä muuta ihmiset tekevät ja • mitä muita muutoksia suomalaisten harrastuksissa, toiminnassa ja valinnoissa on tapahtunut?

16. Miten vastaajat määrittelivät harrastuksen? • Keskeistä säännöllisyys ja useus • Valinnanvapaus: harrastus voi olla intohimo, mutta siitä ei saa tulla pakkopullaa • Rentoutuskeino ja vastapaino ansiotyölle • Merkitystä oman itsen kehittäjänä ja henkilökohtaisten taitojen lisääjänä • Sosiaalinen ulottuvuus: muut ihmiset tekevät harrastuksesta merkityksellisen

17. Ollut omassa käytössä olevalla kesämökillä 1991-2002

18. Ollut omassa käytössä olevalla kesämökillä Miehet

19. Kesämökillä/vapaa-ajan asunnolla oleskeluaika iän mukaan vuonna 2002 Miehet

20. Marjastuksen ja sienestämisen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, miehet % Vapaa-aikatutkimus 2002

21. Marjastuksen ja sienestämisen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, naiset % Vapaa-aikatutkimus 2002

22. Kalastuksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, miehet % Vapaa-aikatutkimus 2002

23. Kalastuksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, naiset % Vapaa-aikatutkimus 2002

24. Metsästyksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, miehet % Vapaa-aikatutkimus 2002

25. Metsästyksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, naiset % Vapaa-aikatutkimus 2002

30. mökkeily • yksityisyyden merkityksen lisääntyminen on vanhemmilla ikäryhmillä kiinnittynyt perinteiseen suomalaiseen harrastukseen - mökkeilyyn • sitä pidetään erittäin tärkeänä, siellä ollaan yleisemmin ja yhä pidempiä aikoja • tulevatko nuoremmat ikäryhmät seuraamaan trendiä? • sukupuolen mukaan eroja • miehet rakastavat saunomista, naiset hiljaisuutta….

31. Entä kansainvälistyminen ja kaupunkikulttuuri? • esimerkkeinä ulkomaan matkailu • ja ravintolassa käyminen

32. Minkä ikäisenä käynyt ensi kertaa ulkomailla

33. Käynyt ravintolassa tai tansseissa harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei käy koskaan %

34. Yli 65-vuotiaiden ravintolassa ja tansseissa käyminen sukupuolen mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

35. Mitä kaupunkitilalle on tapahtumassa? • vanhemmat ikäryhmät kokevat, että heille on asuinpaikalla riittävästi sopivia pistäytymis- tai tapaamispaikkoja suunnilleen yhtä yleisesti kuin muutkin • ravintolassa käyminen lisääntyy, kahviloissa käyminen on myös varsin yleistä • mutta toisaalta: • mainonta ja kaupunkitila suosii nuoria ja nuoria aikuisia • katoavatko vanhemmat ikäryhmät maalle, omiin yhteisöihinsä ja kotiin medioiden ääreen?

36. Liikunnan harrastamisen useus talvella 1981–2002 • Talvella 2002 • lähes päivittäin liikkui 32 % • lähes päivittäin liikkuvien miesten osuus hieman laskenut • ikäryhmittäin 10–14-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden päivittäin liikkuvien osuus laskenut

37. Liikunnan harrastamisen useus kesällä 1981–2002 • Kesällä 2002 • lähes päivittäin liikuntaa harrasti 45 % • 2–4 kertaa viikossa liikuntaa harrastavien osuus kasvanut

38. Lähes päivittäin liikkuvat ikäryhmittäin kesällä 1981–2002 • 10–14-vuotiaiden kesällä lähes päivittäin liikkuvien osuus kasvanut vuonna 2002

39. 2–4 kertaa viikossa liikkuvat ikäryhmittäin kesällä 1981–2002 • 2–4 kertaa viikossa liikkuvien osuus kasvanut vuonna 2002 kaikissa ikäryhmissä

42. Liikunnan ja urheilun harrastamista itselleen hyvin tärkeänä pitävien osuudet 1991 ja 2002 • vuonna 2002 liikunta ja urheilu hyvin tärkeää 38 % • liikunnan ja urheilun merkitys kasvoi etenkin naisilla • vuonna 2002 ulkoilu hyvin tärkeää lähes joka toiselle

43. 1. Kävely 42 % (vuonna 1991 59 %, 1.) 2. Pyöräily 37 % (vuonna 1991 44 %, 2.) 3. Uinti 27 % (vuonna 1991 28 %, 3.) 4. Ohjattu voimistelu 18 % (vuonna 1991 12 %, 7.) 5. Kotivoimistelu 17 % (vuonna 1991 22 %, 4.) 6. Juoksu 16 % (vuonna 1991 22 %, 4.) Suosituimmat liikuntamuodot vuosina 1991 ja 2002

44. 1. Kävely* 41 % (54 %, 1.) 2. Pyöräily 33 % (36 %, 2.) 3. Uinti 21 % (22 %, 4.) 3. Juoksu 21 % (25 %, 3.) 4. Maastohiihto 15 % (21 %, 5.) 5. Kuntosali 14 % (14 %, 7.) 6. Sähly 12 % (5 %, 13.) Miesten ja naisten suosituimmat liikuntamuodot vuosina 1991 ja 2002 1. Kävely* 48 % (71 %, 1.) 2. Pyöräily 40 % (48 %, 2.) 3. Uinti 30 % (30 %, 3.) 4. Ohjattu voimistelu 28 % (21 %, 5.) 5. Kotivoimistelu 24 % (29 %, 4.) 6. Sauvakävely 23 % (-) * Kävelystä erotettu vuonna 2002 erikseen sauvakävely

45. Sauvakävely uutena liikuntamuotona vuonna 2002 (15 % harrastanut sauvakävelyä) etenkin 45 vuotta täyttäneillä Sählyn suosio kasvanut vuodesta 1991 sekä 10–14-vuotiailla että 15–24-vuotiailla Ohjatun voimistelun suosio kasvanut puolestaan 25–44-vuotiailla sekä 45–64-vuotiailla Yli 65-vuotiailla miehillä ja naisilla uusi, suosittu laji on sauvakävely Keskeiset muutokset liikuntamuodoissa ikäryhmittäin vuosina 1991-2002

46. Miesten ja naisten urheilukilpailuihinosallistuminen vuosina 1991 ja 2002 ikäryhmittäin Miehet • kilpaurheilu kasvattanut suosiotaan sekä naisilla että miehillä kaikissa ikäryhmissä • erot sukupuolittain yli 15-vuotiailla • urheilukilpailuihin osallistuvien naisten osuus putoaa iän kasvaessa miehiä voimakkaammin Naiset

47. Liikunta säännöllistä, liikuntaa harrastamattomien osuus ei ole lisääntynyt Uusi liikuntakulttuuri? -> Sauvakävely uusi suosikkilaji, ohjatun voimistelun suosio kasvanut, sählyn suosio kasvanut nuorilla Urheiluseuroihin ja urheilukilpailuihin osallistuminen lisääntynyt Liikunta ja urheilun sekä ulkoilun merkitys elämänalueina kasvanut Nuoret liikkuvat useammin, osallistuvat eniten urheilukilpailuihin sekä urheiluseuroihin Naisten ohjatun voimistelun suosio -> oman liikuntakulttuurin merkitys? Yhteenveto liikuntaharrastuksesta

48. Kirjojen lukeminen 6 kk:n aikana iän ja sukupuolen mukaan %