1 / 63

UNEN MERKITYS LASTEN HYVINVOINNISSA

UNEN MERKITYS LASTEN HYVINVOINNISSA. Juulia Paavonen, LT, VTK Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Onko nukkumisessa järkeä ?. Voiko nukkumalla parantaa todistusta ?. Moneltako on ” pakko ” mennä nukkumaan?. Mitä jos ei nukuta?. Mitä haittaa unenpuute aiheuttaa?. Esityksen sisältö.

ryu
Télécharger la présentation

UNEN MERKITYS LASTEN HYVINVOINNISSA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. UNEN MERKITYS LASTEN HYVINVOINNISSA Juulia Paavonen, LT, VTK Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

  2. Onko nukkumisessajärkeä ? Voiko nukkumalla parantaa todistusta? Moneltako on ”pakko” mennä nukkumaan? Mitä jos ei nukuta? Mitä haittaa unenpuute aiheuttaa?

  3. Esityksen sisältö 1. Unen merkitys lasten hyvinvoinnissa 2. Lasten unen tarpeen arvioiminen 3. Lasten unihäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen

  4. Tutkimustieto vielä sirpaleista.. UNIHÄIRIÖISTÄ on • useita poikkileikkaustutkimuksia(case – control molempiin suuntiin ja normatiivisia tutkimuksia) • mutta pitkittäistutkimuksia on vähän (mutta uniapneasta interventiotutkimuksia) UNIVAJEESTAon • vähän kokeellisia tutkimuksia ja poikkileikkaustutkimuksia, mutta ei juuri pitkittäistutkimuksia ~Unihäiriöiden seuraamukset lapsilla voi olla erilaiset kuin aikuisilla

  5. ..UNI ja HYVINVOINTI - Onko unihäiriöistä kärsineillä tai kärsivillä muita enemmän somaattisia tai psyykkisiä ongelmia tai oireita? • Neurokognitiivinen suoritustaso • Psyykkiset oireet ja häiriöt • Kasvu, obesiteetti, hypertensio

  6. Kognitiivinen suoritustaso • 6

  7. Unen laatu ja muisti • Sitä enemmän virheitätyömuistitehtävissä mitä huonompi unen laatu (p=0.05) tai pidempi unilatenssi (p=0.034) • Lyhyempi yöunen kesto oli yhteydessä huonompaan suoritustasoon vain vaikeammassa tehtävätyypissä Steenari et al. J. Am Acad Child Adol Psych 2003

  8. Muut kognitiiviset osa-alueet

  9. 3 ryhmää unen pituuden mukaan 9

  10. .. Uni ja suoritustaso

  11. Yksittäiset testit Kontrolloituäidinkoulutus, sukupuoli, ikä, lakritsi

  12. ..yhteenveto • Unen pituus liittyy visuospatiaaliseen suoritustasoon • Unen laatu liittyy verbaaliseen päättelyyn ja abstraktiin ajatteluun • Vanhemman raportoimat unihäiriöt liittyvät hahmottamisen vaikeuksiin

  13. Entä koulumenestys.. 13 • Myöhäisempi nukkumaanmenoaika • Epäsäännöllinen vuorokausirytmi • Lyhyt kokonaisuni • Unihäiriöt • Päiväväsymys alhaisemmat kouluarvosanat

  14. Eikä pelkkä arvosana.. • Ne jotka nukkuivat tarpeeksi (n=450) • - Olivat motivoituneempia saamaan hyviä arvosanoja • - Kunnioittivat enemmän opettajaa • - Suhtautuivat itseensä positiivisemmin oppilaana

  15. .. Entä varhaisvaiheen uni? • Unen pituus arvioitiin 2.5v, 3.5v, 4v, 5v ja 6v iässä • 11h pysyvä 38.9% • 10h pysyvät 50.3% • Lyhyt pitenevä 4.8% • Lyhyt pysyvä 6.0% Touchette et al. Sleep 2008

  16. .. Sama graafisesti 89.2%

  17. Peabody Picture VocabularyTask and Block Design Uniapneaa ei kontrolloitu! Kriittinen periodi?!

  18. Onko yhteys kausaalinen? • Randazzo et al. (1998) (5 h, 1 yö) luovuus, monimutkainen päättely, abstraktien käsitteiden oppiminen • Fallone et al. 2001: (10 h vs. 4h, 1 yö) reaktioaika pitenee, vähemmän suorituksia aritmeettisessä tehtävässä • Sadeh et al. 2003 (+/- 1h, 3 yötä ): reaktioaika, digit span forward • Fallone et al. 2005 (6.5/8h vs. 10h 1 vk): kun uni lyheni, keskittymisvaikeudet, akateemiset vaikeudet lisääntyivät • 18

  19. Psyykkisetoireet • 19

  20. Unihäiriöt Masentuneisuutta.. Paavonen et al. 2002 • 20

  21. vai käyttäytymisen säätelyn vaikeutta..? • 21

  22. Linear Regression 75,0 W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W 50,0 W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W Total t W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W W 25,0 W Total t = 17.58 + 0.85 * total R-Square = 0.30 0,0 30,00 40,00 50,00 Total sleep score Unihäiriöt ja psyykkiset oireet…

  23. .. Entä unen pituus? • 23 Aronen et al.

  24. ..entä isommassa aineistoissa? Paavonen et al. In press, 2009 • 24

  25. ..keskittymisvaikeudet P=0.18 Plinear=0.07 Pthreshold=0.08 • 25

  26. ja impulsiivisuus P=0.10 Plinear=0.08 Pthreshold=0.04 • 26

  27. UNIVAJE vs. UNIHÄIRIÖT Primaari ongelma? ?

  28. Adenotonsillektomian vaikutus.. AT, uniapnea (n=40) AT, muu (n=38) Muu kirtp (n=27) Chervin et al. Pediatrics 2006

  29. Unihäiriöt vai univaje? Univaje on moderaattori Unihäiriö on itsenäinen riski Univaje on itsenäinen riski, ehkä.. (n 11 vs. 16) Paavonen et al. 2008 submitted

  30. Somatiikka • 30

  31. Uni ja ylipaino.. Cappucio et al. Sleep 2008(31): 619-626

  32. Uni ja verenpaine

  33. .. Javaheri et al. 2008 Bmi kontrolloitiin

  34. Yhteenveto • Sekä lyhytunisuus että unihäiriöt alentavat kognitiivista suoritustasoa, erityisesti tarkkavaisuus, visuospatiaaliset tehtävät ja muistitehtävät heikkenevät • Sekä lyhytunisuus että unihäiriöt lisäävät impulsiivisuutta ja keskittymisvaikeuksia, mutta myös käytösoireita, masennusoireita ja ahdistuneisuutta • Krooninen univaje on yhteydessä ylipainoon ja korkeampaan verenpaineeseen • 34

  35. Esityksen sisältö 1. Unen merkitys lasten hyvinvoinnissa 2. Lasten unen tarpeen arvioiminen 3. Lasten unihäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen

  36. Kuinka paljon on tarpeeksi? • Unentarve on se määrä unta, joka takaa optimaalisen toimintakyvyn seuraavana päivänä • Yksilöllinen vaihtelu on suurta, lyhyt unisuus ei välttämättä ole häiriö • Unentarve vähenee iän myötä, lisääntyy murrosiässä ja fyysisen rasituksen myötä • Tilapäiset stressitekijät vaikuttavat unentarpeeseen Unen tarve ei ole vakio!

  37. Unen tarpeen väheneminen

  38. Tietävätkö vanhemmat? 38 Parental estimate on sleep duration minus the actigraphically measured mean sleep duration.

  39. Vanhemman ja acg ero 39

  40. Paljonko on ’pakko’ nukkua? 40 • Kun (aikuisen) yöuni <5h, univajeen haitat kiistattomat • Jos (aikuisen) univaje on krooninen, haitat ilmenevät kun yöuni <6h • Merkittävä univaje usein määritellään >2h/yö • Uusimmat arviot vain 1h/per yö UNIVAJEEN VAIKUTUKSET RIIPPUVAT SIITÄ • Kuinka paljon univaje on per yö • Kuinka pitkään univaje jatkuu • Mikä on unen laatu • Milloin nukutaan • alkuyön uni kaikkein tärkeintä • Univaje kumuloituu!

  41. Mistä tietää, että nukkuu liian vähän? Kun ilmenee unen puutteeseen viittaavia oireita: • Väsymys • Ärtyneisyys • Mielialojen vaihtelu • Keskittymisvaikeudet • Muistiinpainamisvaikeudet • Luovuus ja päättelykyky heikkenevät Huom. Myös näennäisesti pitkäuninen lapsi voi kärsiä univajeesta – jos unen tarve on erityisen suuri tai unen laatu on huono! Jokainen reagoi unen puutteeseen omalla tavallaan!

  42. Testaa kärsitkö univajeesta? • Nukahdatko helposti koska tahansa kun sinulla on mahdollisuus ? • Tarvitsetko useimmiten herätyskelloa? • Nukutko viikonloppuisin enemmän kuin arkena? • Oletko väsynyt aamuisin herättyäsi? • Nukutko usein päiväunia? • Nukutko silloin tällöin yli 9.5h/yö? (lapsilla 11-12h) • Tunnetko itsesi väsyneeksi tai vetämättömäksi päivisin? • Nukutko enemmän kun olet stressaantunut tai ahdistunut? > 2 kyllä vastausta, kokeile nukkua enemmän!

  43. Tunnistetaanko unen puute • Väsymystä? • Kiukutusta? • Pitkästymistä? • Alakulosuutta? • Laiskotusta? • Kyllästyttämistä? • Heikottamista? • Surumielisyyttä? • Harmittamista? • Ärsytystä? • Levottomuutta? • Keskittymiskyvyttömyyttä? Lapsilla keskittymisen ja impulssikontrollin vaikeuksien ajatellaan olevan tyypillisiä univajeen oireita .. mutta paljonkaan tutkimuksia ei ole univajeen vaikutuksista lapsen käyttäytymiseen • 43

  44. Käytännössäkin merkittävä ongelma? • Lasten yöunen pituus on lyhentynyt (Igglowstein 2003) • Jopa 37% lapsista kärsii kroonisesta univajeesta (Smaldone et al. 2003) • 44

  45. Esityksen sisältö 1. Unen merkitys lasten hyvinvoinnissa 2. Lasten unen tarpeen arvioiminen 3. Lasten unihäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen

  46. MITÄ OVAT LASTEN UNIHÄIRIÖT.. • Eri ikäryhmissä esiintyy erilaisia unihäiriötä • Vauvat: uniassosiaatio, vrk-rytmin häiriöt • Leikki-ikäiset: nukkumaanasettautumisen ongelmat, parasomniat • Kouluikä: unettomuus, viivästynyt unijakso, kr. univaje, uniapnea • Eri unihäiriöillä on erilainen merkitys • Unihäiriön vaikeusaste? • Unihäiriön kesto: ohimenevä (jopa 30–40%) vs. pitkäaikainen (max 10%) • Eri unihäiriöillä on erilainen tausta • Geneettinen vai ympäristötekijä? • Lapsen ongelma vai perheen ongelma

  47. OIRE: Nukahtamisvaikeus, vaikeus pysyä unessa tai liian aikainen aamuherääminen. TAUSTALLA USEIN: stressi epäsäännölliset elintavat liian vähäinen liikunta psyykkiset häiriöt lääketieteelliset tilat päihteet Kofeiini Nikotiini Unettomuus

  48. Viivästynyt unijakso • tärkein vuorokausirytmin häiriö • johtuu epäsuhdasta aivojen biologisen ja sosiaalisen kellon välillä • ilmenee vaikeutena nukahtaa haluttuun kellonaikaan, mutta unen laatu sinänsä normaali • johtaa päiväväsymykseen, heräämisvaikeuksiin ja sosiaalisiin ongelmiin • pysyvä häiriö josta merkittävä sosiaalinen haitta, erotettava vapaaehtoisesta valvomisesta ja stimulanttien aiheuttamasta unettomuudesta • Kronoterapia (muutos 15min/pv, joskus vain 30 min/vk!!), unen huolto, valohoito, melatoniini

  49. Parasomniat • Tiettyyn unenvaiheeseen liittyviä kohtauksellisia, tiloja, jotka korjaantuvat itsestään • Esim. unissapuhuminen, unissakäveleminen, yölliset kauhukohtaukset • Lapsi ei ole herätettävissä • Saattaa liittyy yliväsymykseen, stressiin, negatiivisiin ympäristötekijöihin • Yleensä ei tarvita hoitoa (päiväunihoito?)

More Related