Uusi teollisuuden toimiala Suomeen

1. Uusi teollisuuden toimiala Suomeen Kieliteknologia Kieli- ja kulttuuri-osaaminen Viestintätaito Kielitoimialan uudet haasteet

2. Uusi teollisuuden toimiala Suomeen Kääntämisestä, lokalisoinnista, tulkkauksesta, kielikoulutuksesta, kieliteknologiasta - monikulttuurisen ja monimediaisen viestinnän osaamisesta Suomeen uusi kasvava ja kansainvälistyvä teollisuuden toimiala.

3. Kuvaus kielitoimialasta Suomessa • -KÄÄNTÄMINEN • JA LOKALISOINTI • -KIELITEKNOLOGIA -KIELIKOULUTUS • -KIELIALAN KUSTANTAMINEN • -KIELITUTKIMUS JA -TUOTEKEHITYS • -MONIKULTTUURINEN JA MONI- • MEDIAINEN VIESTINTÄ- • TAITO TUKI- ORGANISAATIOT Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Tekniikan sanastokeskus Valtioneuvoston kielipalvelu yms YLIOPISTOT, KORKEAKOULUT JA TUTKIMUS- LAITOKSET MUUT KOULUT JA OPPILAITOKSET TOIMIALAN KEHI-TYSHANKKEET JA PÄÄOMASIJOITTAJAT EDUNVALVONTA- JÄRJESTÖT SUKOL - Suomen kieltenopettajien liitto SKTL Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTOL Suomen käännöstoimistojen liitto KIELIKOULUTUS- JA -KUSTANNUS- YRITYKSET SEKÄ MAI- NOS- JA VIESTINTÄ- TOIMISTOT KIELITEKNOLOGIA- YRITYKSET JA JÄR- JESTELMÄINTE- GRAATTORIT KÄÄNNÖS- JA LOKALISOINTI- SEKTORIN YRITYKSET ASIAKKAAT JA MUUT SIDOSRYHMÄT - globaalisti toimiva suur/vientiteollisuus, muut kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset, IT- ja ohjelmistosektori - viestintäalan tutkimus, koulutus- ja yritystoiminta - julkishallinto ja EU - kehittämishankkeiden ja yritystoiminnan tukiorganisaatiot sekä rahoittajat

4. Kielitoimialan kaupalliset markkinat Suomessa Kielitoimialan kokonaismarkkinoista ei sellaisenaan löydy tietoa mistään. Toimialan perinteisiä palveluja edustavat ainoastaan seuraavat luvut. Lähde: TILASTOKESKUS

5. Kielitoimialan kaupalliset markkinat Suomessa Tehdyt alustavat selvitykset ja toimialan omat asiantuntija- arviot toimialan yritysten vuosiliikevaihdoista: Kielikoulujen ja –opistojen sekä perinteisen kielialan kustannustoiminnan liikevaihto • 25 milj.€ + 15 milj. € = 44 milj. € (sanakirjat 4 milj. €) • ei nähtävissä huomattavaa kasvua Käännös- ja lokalisointisektorin liikevaihto: • noin 120 milj. € • vuotuinen kasvu 15 % • 5000 työpaikkaa Kieliteknologiayhtiöiden liikevaihto: • Vaikea erottaa ja arvioida. Jokin arvio on 6-12 milj. € • Kasvaisi, jos ala ei olisi niin hajallaan ja pieninä yksiköinä Kansainvälisiä viestintäaineistoja ja –ratkaisuja tuottavat mainos- ja viestintätoimistot • Arvio tässä vaiheessa 10-15 milj. euroa kansainvälisten toimeksiantojen osalta.

6. Alan kaupalliset toimijat Suomessa TOIMIALAN YRITYKSET SUOMESSA Kielikoulut ja -opistot sekä kielialan kustantajat • Noin 120 yritystä (Tilastokeskus) • Kielialan perinteinen kustannustoiminta on suurten suomalaisten kustannusyhtiöiden (7) hallinnassa lähes 90 prosenttisesti. Käännös- ja tulkkauspalvelut • Noin 800 palveluntuottajaa, kun tarkastellaan Tilastokeskuksen lukuja kriittisesti. • Suurin osa niistä yhden hengen mikroyrityksiä.  • Varsinaisia käännöstoimistoiksi luokiteltavia yrityksiä on noin 200. Kieliteknologiayritykset • Suomessa on kymmeniä kieliteknologiaan kokonaan tai osittain erikoistuneita IT-yrityksiä (lisäksi ovat erikseen esimerkiksi kustannusyritykset, joilla on kieliteknologiatoimintoja). Kansainvälisesti toimivat mainos- ja viestintätoimistot • Mukaan toimialaan on laskettava sellaiset Suomessa toimivat mainos- ja viestintätoimistot, jotka tuottavat keskitetysti viestintäaineistoja ja -ratkaisuja useissa maissa ja kulttuurialueilla käytettäväksi - joille kulttuuri- ja kieliosaaminen on keskeinen tuotantotekijä. Mainostoimistojen liiton MTL:n ja Viestintätoimistojen liiton VTL:n jäsenistä sellaisia ovat useat kymmenet yritykset. Erikseen on huomioitava! • Yliopistojen ja muiden julkisten oppilaitosten erilliset kielialan laitokset (useita kymmeniä laitoksia ja useita tuhansia työntekijöitä, mukaan lukien kielenopettajat/SUKOL ry:n jäsenet).

7. Kielitoimialan ulkoisetmahdollisuudet Erikoisalojen terminologian standardointivaatimukset lisääntyvät • Viestinnän laatu- ja kustannustehokkuusvaatimukset lisääntyvät. • Termipankit ja käännösmuistiteknologia ovat luomassa alalle uuden kansainvälisen liiketoimintaulottuvuuden. Kielipalveluiden ulkoistaminen voimistuu vientiteollisuudessa • Kielipalvelut halutaan ostaa mieluiten ”yhdeltä luukulta” kielikoulutuksen, käännöspalveluiden, kieliteknologian ja viestinnän yhteissuorituksena. Kielipalveluiden kysyntä kasvaa erityisesti Euroopassa • Kääntämisen- ja lokalisoimisen tarve kasvaa valtavasti EU:ssa (20 virallista kieltä 1.5.2004) – kustannussäästöjen tarve ja Venäjän ja EU:n välinen sekä EU:n sisäiset kielimuurit. • Kehitysohjelmat (eurooppalaisen kilpailukyvyn turvaaminen; esimerkiksi digitaalinen sisällöntuotanto ja sen kaupallistaminen monikielisille markkinoille). Kansainväliset oppi- ja manuaalimateriaaleissa suurin kasvupotentiaali • Monikanavaisuus, monikielisyys sekä monikulttuurisuus kasvattavat viestintäaineiston lokalisointitarvetta siinä määrin, että välttämättä tarvitaan uusia palveluprosesseja nopeuttavia teknologiaratkaisuja. Kieliosaamisen tuotteistamisen tarve • Verkko- ja mobiilipalvelut: call center –liiketoimintamahdollisuudet. • Uudet kielipalvelut ja niiden liiketoimintamallit (verkostossa toimiminen, digitaaliset yhteistoiminta-alustat). • Laadunvarmistus ja läpinäkyvyys uuden teknologian avulla. Käännöspalveluiden uusi laatustandardi (EU-normi) käyttöön vuonna 2005 • Uusi tilanne korostaa ammattilaispalveluiden ostoja ja työtakuujärjestelmien kehittämistä.

8. Kielitoimialan sisäiset heikkoudet Kielitoimialaa ei tunneta • Toimiala ei ole hahmottunut omaksi, kehittyväksi ja kasvavaksi teollisuuden alaksi. • Alan sisäinen ja ulkoinen arvostus on heikko. Nuoret eivät osaa ja/halua hakeutua alalle, jossa maksetaan ”matalia” palkkoja sekä palkkioita. Kielitoimialan yritysten asiakkaat eivät osaa ja ymmärrä käyttää tarjolla olevia kielipalveluita • ”Mihin tahansa” kielipalveluun luotetaan ja sitä ostetaan, kun halvalla saa. • Monikanavaisen, monikulttuurisen viestinnän (kieliosaaminen vain osa sitä) syvempää merkitystä ei tajuta. Ihmetellään vain valtavia vahinkoja ja syytellään milloin henkilökemiaa milloin johtamistyylejä, eikä tunnusteta varsinaista syytä! Kielitoimialan yritykset ovat pieniä, toimivat hajallaan, eivät osaa myydä palveluitaan eikä niillä ole riittävästi yleistä liiketoimintaosaamista • Suurin osan toimialan toimialan yrityksistä on pieniä yhden - muutaman hengen mikroyrityksiä, jotka keskimäärin osaavat huonosti myydä palveluitaan. • Alan yrittäjät ovat yleensä teknologia-asiantuntijoita tai kielikouluttajia, joilta puuttuu varsinainen liiketoimintaosaaminen. • Kasvaville toimialoille tyypillisiä veturiyritysten johtamia kansainvälistyviä yritysryhmittymiä ei ole vielä syntynyt. Kielitoimialan yleinen edunvalvonta on hajaantunut • Kääntäjillä ja tulkeilla on oma edunvalvontaliitto, Käännöstoimistojen Liitto toimii ja Kielten opettajilla on vahva etujärjestönsä.. Niillä ei ole kuitenkaan koko toimialaa kattavaa toimintastrategiaa. • Mainos- ja viestintätoimistojen liitot eivät toistaiseksi ole kokeneet kieli- ja kulttuuriosaamiseen perustuvaa viestintätaitoa painopistealueekseen. Kielialan yritysten ja tutkimuslaitoksen välinen yhteistyö on vielä vaatimatonta ja alkuvaiheessa • Kielipalveluiden tutkimus ja tuotekehitystoiminnan vähäisyys laajakaistaliiketoiminnassa sekä langattoman viestinnän alueella on sekä heikkous että mahdollisuus

9. Kielitoimialan ulkoiset uhat Kansainväliset suuryritykset ostavat parhaat suomalaiset kielialan yritykset konserneihinsa • Suomeen ei ehdi syntyä omaa kansallista kieliteollisuutta. • Suomalaisista toimijoista tulee suorittajatason alihankkijoita suurille kansainvälisille toimijoille. Jokin muu EU:n jäsenmaa ehtii toteuttaa ”Kanadan mallin” Euroopassa ennen Suomea • Kieliteollisuuden kasvava markkina on uinuva potentiaali, joka väkisinkin jossakin vaiheessa herätetään (Esimerkiksi muut Pohjoismaat tai Hollanti?) ja Suomi menettää päänavaajan mahdollisuudet. • Kanadan malli: www.ailia.ca Kielitoimialalla ei uskota omiin mahdollisuuksiinsa ja tämä voimien kokoamispyrkimys tyrehtyy • Tämä kehitysprosessi edellyttää perinteisten raja-aitojen murtamista nykyisissä toimialarakenteissa. • Suomen etäinen sijainti Euroopan keskiöstä aiheuttaa uskottavuusvajetta.

10. Kielitoimialan sisäiset vahvuudet Suomalaiset kielialan osaajat sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa ovat kansainvälisesti arvioituna huippuluokkaa • Suomalaiset ovat kunnostautuneet erityisesti kieliteknologian tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Suomella on suuriin kielimaihin verrattuna ilmeinen etulyöntiasema kehittää omaa kieliteollisuuttaan • Suomalaisilla on eurooppalaisittain selvästi keskimääräistä parempi yleinen vieraiden kielten osaamisen taso. Kaksikielisellä Suomella on Euroopassa hyvä ”kielibrandi”. Maamme on hoitanut hyvin kielipolitiikkansa. • Suomi on kielipalveluissa neutraali, koska suomalaisille itselleen kaikki suuret kielialueet/maat ovat ”vieraita”. Suomalaisten ja Suomen elinkeinoelämän on ”pakko” panostaa kieliosaamiseen ja kielipalveluihin • Suomi on täysin riippuvainen kansainvälistyneestä vientiteollisuudesta. Kieliosaamisen avulla harjoitettavan monikanavaisen ja monikulttuurisen viestintäkyvyn todellinen merkitys on avautumassa myös elinkeinopoliittisten päättäjien keskuudessa. • Olisi järjetöntä olla tuotteistamatta tämä ”pakko” samalla myytäviksi palveluiden vientituotteiksi. Suomalaiset ovat hyvissä kieliasemissa Euroopassa • Euroopan Käännöstoimistojen liittojen liiton (EUATC) puheenjohtaja on suomalainen ja EU:n suurimman osaston, käännösosaston pääjohtaja on suomalainen.

11. Suomen kieliteollisuuden strategiset haasteet 1. Yhdistää kielitoimialalla operoivien organisaatioiden voimavarat ja (elinkeino)poliittinen vaikutusvalta. 2. Rakentaa ja markkinoida suomalaiselle kieliteollisuudelle oma positiivinen, tunnettu, asiakkaiden keskuudessa kysyntää lisäävä ja uskottava image. 3. Edistää toimialan yritysten kasvua sekä keskinäistä kääntämisen, kielikoulutuksen, kieliteknologian ja monikulttuurisen sekä monimediaisen viestintäosaamisen yhdistävää verkostoitumista: Lisää alan yrityksiä, jossa ymmärretään asiakastarpeet ja jossa hallitaan alan liiketoimintaosaaminen. 4. Lisätä merkittävästi suomalaisten kielialan ja viestinnän tutkimuslaitosten sekä yritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä. 5. Kasvattaa ja kehittää kieliteollisuuden kansallista yleistä osaamispääomaa. 6. Tuotteistaa ja markkinoida suomalaista kieli- ja kulttuuriviestinnän osaamista kansainvälisille vientimarkkinoille. 7. Rakentaa ja kehittää poliittiset sekä kansalliset että kansainväliset yhteistyö- ja edunvalvontamekanismit omalle kieliteollisuudelle.

12. Suomen Kieliteollisuus ry • Perustetaan Suomen Kieliteollisuus ry, joka: • 1. Kokoaa keskeisimmät alan toimijat yhteiseen toimialajärjestöön. • 2. Valmistaa strategisiin haasteisiin vastaavan kansallisen kieliteollisuusohjelman, hankkii tarvittavat toteuttamisresurssit ja sitouttaa osallistujat. • 3. Koordinoi ja toteuttaa ohjelmaa jäsentensä, yhteistyökumppaneiden sekä rahoittajien kanssa.

13. Suomen Kieliteollisuus ry MISSIO Yhdistää kielitoimialan julkiset ja yksityiset voimavarat sekä toimii Suomen yhdistyneen kieliteollisuuden kehittäjänä, äänitorvena ja puolestapuhujana. VISIO Rakentaa Suomesta johtava kieliteollisuusmaa Euroopassa.

14. Toteutuksen päähanke • Suomen Kieliteollisuus ry:n perustamishanke: • Projekti/vaihe 1. • Promovointi potentiaalisille jäsenorganisaatioille, yhteistyökumppaneille, toimialan asiakkaille, rahoittajille sekä muille yhteistyötahoille. • Projekti/vaihe 2. • Järjestötoiminnan fyysinen organisointi ja toiminnan käynnistäminen; jäsenmarkkinointi ja muu sitouttaminen. • Projekti/vaihe 3. • Kieliteollisuusohjelman laadinta osana uuden toimialajärjestön alkuvaiheen toimintaa.

15. Toteutuksen alihankkeet • Suomen Kieliteollisuus ry:n oman sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä oman median perustamis- ja käynnistyshanke • Projekti 1. • Markkinatutkimus ja toteutettavuusselvitys • Projekti 2. • 1. Liiketoimintasuunnitelman laadinta, valitun kustantajan sitouttaminen sekä tarvittavan projektirahoituksen hankkiminen. • 2. Toiminnan käynnistys.

16. Toteutuksen alihankkeet • Kielitoimialan kansainvälinen konferenssi- ja verkostoitumistapahtuman toteuttamishanke • 1. Projektisuunnitelman laadinta ja rahoitusneuvottelut. • Suunnitteluprosessi on jo laitettu Kouvolassa liikkeelle siltä varalta, että asiassa päästään eteenpäin. Projektisuunnitelma valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. • 2. Toteuttaminen ja tapahtumastrategian luonti.