Langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit

1. Langaton tekniikka ja kotihoidon uudet toimintamallit Kokemuksia uuden tekniikan hyödyntämisestä Lappeenrannan kotihoidossa Mika Mitikka

2. Terveisiä Lappeenrannasta! Lappeenranta - Etelä-Karjalan kuntakeskus • Helsinkiin 220 km, Pietariin 210 km, Joensuuhun 230 km • asukkaita 2006 lopussa 59501 + Joutsenossa 10851 • ajankohtaista: • 2009 Joutsenon ja Lappeenrannan kuntaliitos • 2009 – 2010 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri: Lappeenranta, Imatra (osittain), Ruokalahti, Rautjärvi, Parikkala, Savitaipale, Lemi, Luumäki, Taipalsaari, Ylämaa

3. Sosiaali- ja terveystoimi

4. Kotihoito Lappeenrannassa • viisi toimialuetta (2009) - jakautuvat tiimeihin, tiimeissä sh ja 5 - 11 kodinhoitajaa / lähihoitajaa / kotiavustajaa • käytössä oma hoitaja -järjestelmä • jokaisella toimialueella oma osastonhoitaja, 1 – 2 kotihoidonohjaajaa sekä psykiatrinen sairaanhoitaja • tehostetun kotiutuksen tiimi (Tehosa) • henkilökuntaa yhteensä n. 200 + vuoden 2009 alusta 38 Joutsenon kotihoidon työntekijää • säännöllisissä kotihoidon avuissa n. 950-1000 asiakasta kuukausittain

5. päivätoiminta n. 150 as. / vk omaishoidontuki Lpr 235, Jno 37 omaishoitajaa IsoApu -neuvontapiste yöpartio muistihoitaja ja -poliklinikka veteraanihoitaja ennaltaehkäisevät kotikäynnit asteittain yli 75-vuotiaille ateriapalvelut kuljetuspalvelut saunapalvelu turvapalvelut teknologiahankkeita mm.: HyLa (etävastaanotto) InnoElli (etäyhteydet ja kannettavat tietokoneet, INR-pikamittarit, ovien aukaisu kännyköillä…) ITKU (etäterveysasema) Kotihoidon tukipalveluja

6. Tietojärjestelmien etäkäyttö • Lpr:ssa kotihoidossa käytössä 16 kevytkannettavaa ja etäyhteydet tietohallinnon ylläpitämälle Citrix-palvelimelle • työntekijöillä käytössään reaaliaikaisella etäyhteydellä: • potilastietojärjestelmä (Effica) • asiakkaan arviointijärjestelmä (RAI) • sähköposti ja internetyhteys (Terveysportti jne.) • laitteita kaikilla toimialueilla yhteiskäytössä • lähi- ja kodinhoitajat sekä kotiavustajat • sairaanhoitajat • omaishoidontuesta vastaava palveluohjaaja • kotihoidon lääkäri

7. Etäkäytön taustaa • kotihoidon langatonta tekniikkaa ja uutta toimintamallia pilotoitiin Inno ELLI Senior –ohjelman Saimaa ELLI –hankkeessa 2 / 2007 – 3 / 2008 • pilotin tavoitteet: • kotihoidon asiakkaiden osallistumismahdollisuuden lisääminen oman hoitonsa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa potilastieto- ja asiakkaan arviointijärjestelmän suoran etäkäytön avulla • kotihoidon työntekijöiden tekniikantuntemuksen ja –käytön lisääminen sekä kotihoidon aamupainotteisen työpäivän rytmittyminen koko päivälle  työajan käytön siirtyminen toimistolta asiakkaiden luo  kotihoidon uusi toimintamalli

8. Etäkäytön taustaa • langatonta tekniikkaa Lappeenrannassa pilotoivat kaksi kotihoidontiimiä ja omaishoidontuesta vastaava palvelu-ohjaaja sekä kotihoidon alueiden osastonhoitajat • pilotoijien ikäjakauma oli alle 30 – yli 50 vuotta, neljällä oli aiempaa kokemusta langattomasta tiedonsiirrosta • pilotoinnin jälkeen toimintamalli jatkuu Lappeenrannan kaupungin omana toimintana • etäyhteydellä varustetut kannettavat ovat tällä hetkellä sijoitettuna eri puolille kaupunkia kotihoidon henkilöstön käyttöön

9. Langattoman tekniikan pilotointi • 21.2.2007 käyttökoulutus tietohallinnossa • käytön harjoittelu toimistolla ja asiakaskäynneillä • huhti – toukokuussa 2007 pilotoijien ohjaus asiakaskäynneillä ja yhteyksien kartoittaminen • teknisestä tuesta vastasi Saimaa ELLI –hankkeen projektityöntekijä yhteistyössä tietohallinnon kanssa • kotihoidon langattoman tekniikan prosessikuvaus-työryhmä, 10 kertaa 26.3. – 6.11.2007 • kysely pilotoijille lokakuussa 2007

10. Yhteyden tekninen ratkaisu • kriteereitä kotihoidossa käytettävälle langattomalle tekniikalle ovat laitteen keveys ja pieni koko sekä riittävä akkukesto • mielekkään työskentelyn kannalta myös langattoman yhteyden tulee olla riittävän nopea • pilotoitavissa kevytkannettavissa tietoliikennekorttina toimii Option Globetrotter GT MAX E –verkkokortti, joka toimii 3G-, EDGE- ja GPRS-yhteyksillä – aina nopein mahdollinen yhteys • etäyhteyden suojaus on toteutettu Secgo-salauksella

11. Kotihoitoprosessin mallinnus • prosessimallinnusta käytettiin uuden tekniikan pilotoinnin aikana välineenä tuomaan esiin kotihoidon toimintamallin muutos verrattuna perinteiseen malliin • prosessimallinnuksen nykytilan kuvaus tehtiin mallinnuksen alun tilanteesta, jossa kannettavat ja etäyhteydet jo käytössä • tavoitetilana kuvattiin ihannetila asiakkaan, hoitohenkilöstön ja kannettavien käytön näkökulmasta • prosessimallinnus esiteltiin / purettiin auki kotihoidon työntekijöille  uuden kotihoidon toimintamallin leviäminen • haasteena prosessimallinnuksen päivittäminen ja edelleen kentälle levittäminen

12. Kotihoitoprosessin mallinnus

13. Kysely langattomasta tekniikasta • kyselylomake lähetettiin sähköisesti 13:lle langattoman tekniikan ja kotihoidon muuttuvan työnkuvan pilotoijalle • etäyhteyksien käyttöaste vaihteli useasta kerrasta päivässä viikoittaiseen • pääsääntöisesti päivittäistä asiakastyötä tekevät lähi- ja sairaanhoitajat ovat hyödyntäneet uutta tekniikkaa työssään päivittäin tai lähes päivittäin • käytetyistä sovelluksista keskeisimmät ovat olleet Effica, RAI, internetyhteys ja sähköposti

14. Käyttäjien kokemuksia • sekä työntekijät että asiakkaat ovat kokeneet uuden tekniikan hyväksi hoitotyön apuvälineeksi • pilotoijat pitävät uutta toimintamallia kätevänä ja hyödyllisenä asiakkaan mukaan ottamisessa kirjaamiseen ja RAI-arviointien tekoon • kirjaaminen on siirtynyt osittain toimistolta asiakkaan luo  asiakkaan luona vietetty aika on lisääntynyt ja toimistolla vietetty aika vähentynyt • uuden toimintatavan muuttuminen käytännöksi on koettu hankalaksi työvoimaresursseista johtuen ja osittaisen muutosvastarinnan takia

15. Käyttäjien kokemuksia • pilotoitava IBM Lenovo X60s –kevytkannettava on koettu ominaisuuksiltaan sopivaksi kotihoidon käyttöön • akkukesto voisi pilotoijien mukaan olla parempi • haittapuoliksi on mainittu etäyhteyden käytön hitaus haja-asutusalueilla (ei 3G-verkkoa) ja monivaiheinen kirjautuminen • pääsääntöisesti sovellusten etäkäyttö on toimivaa 3G-yhteydellä, hitaammilla vaatii kärsivällisyyttä ja ei aina onnistu

16. Vahvuudet reaaliajassa kirjaaminen asiakastiedot / lääkitys nopeasti saatavilla terveysportin hyödyntäminen taloudellisuus  yhdellä käynnillä voi hoitaa monta asiaa (hosu, ohjeet…) ajansäästö, esimerkiksi lääkemuutokset asiakas mukana hoidon suunnittelussa Heikkoudet kirjautuminen hankalaa ja monivaiheista konetta ei voi jättää valmiustilaan ei toimi kaikkialla / hitaat yhteydet kassi liian iso ja painava kannettavassa eri järjestelmät eivät keskustele keskenään Käyttäjien kokemuksia (työpaja)

17. Mahdollisuudet tiedon saanti nopeaa työntekijöiden ammattitaito kasvaa erilainen mittareiden hyödyntäminen (INR ym.) yhteyden pito asiakkaisiin ja omaisiin (salattu yhteys + webkamera) salattu tiedonsiirto yhteistyötahojen välillä Uhat liika tekniikka vähentää asiakaskontaktin inhimillisyyttä kustannukset nousevat tekniikan haavoittuvuus, tietoturva teknologian nopea vanheneminen Käyttäjien kokemuksia (työpaja)

18. Hyväksi koetut toimintamallit • sairaanhoitajien kannettavat, etäyhteydet Efficaan ja WebLabiin, INR-pikamittarit ja oikeus määrittää hoitotasolla olevan INR:n pohjalta asiakkaan Marevan annostus • omaishoidontuesta vastaavan palveluohjaajan ja kotihoidon osastonhoitajien käytössä oleva langaton tekniikka omaishoidontuen päätöskäynneillä • RAI asiakkaanarviointi ja hoidonsuunnittelu –ohjelmiston MDS-arviointien tekeminen yhdessä asiakkaan ja tämän omaisten kanssa kotikäynneillä

19. Langaton tekniikka ja INR-pikamittari • perinteinen malli, jossa sairaanhoitaja ottaa INR:n suoninäytteenä ja vie sen laboratorioon • sairaanhoitajan kilometrikorvaukset ja ajankäyttö • INR:n määrittäminen laboratoriossa • laboratoriohenkilökunnan ja marevanhoitajan / lääkärin ajankäyttö  Marevanin annostus mahdollisesti vasta seuraavana päivänä • sairaanhoitajan on tehtävä mahdollisesti uusi kotikäynti asiakkaan luo ja muutettava annos  työaikaa ja kilometrejä

20. Langaton tekniikka ja INR-pikamittari • uusi toimintamalli, jossa sairaanhoitaja ottaa pika-mittarilla näytteen asiakkaalta, määrittelee INR:n pohjalta Marevanin annostuksen ja kirjaa sen Efficaan • näyte asiakkaan sormenpäästä pikamittarilla • Marevanin annostuksen voi määritellä ja kirjata Efficaan reaaliajassa asiakkaan luona – samalla voi tehdä myös tarvittavat muutokset asiakkaan lääkitykseen yhdellä ja samalla kotikäynnillä • edellyttää sairaanhoitajalta koulutukseen pohjautuvaa lupaa määritellä Marevan annostus hoitotasolla

21. Omaishoidontuki ja uusi tekniikka • aiemmin omaishoidontukipäätökset edellyttivät palvelu-ohjaajalta ja toimialueen osastonhoitajalta kahta eri asiakaskäyntiä ja toimistolla valmisteltavaa päätöstä • palveluohjaajan ja kotihoidon osastonhoitajien käytössä olevan kannettavan, etäyhteyksien ja tulostimen myötä päätös omaishoidon tuesta voidaan tehdä, tulostaa ja allekirjoittaa yhdellä asiakaskäynnillä • kahden työntekijän ajansäästö on sitä merkittävämpi mitä kauemmin matkoihin kuluisi aikaa (maaseutu) • toimintamalli edellyttää kuitenkin nopeaa 3G-yhteyttä Effican käytön ja tulostamisen takia

22. RAI ja langaton tekniikka • RAI (Resident Assesment Instrument) on asiakkaan yksilöllisen hoidontarpeen arviointiväline • soveltuu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan • mittareineen ja tunnuslukuineen muodostaa työvälineen palvelujen suunnitteluun ja tulosten seurantaan sekä henkilöstön johtamiseen • mittaa hoidon laatua ja kustannuksia • soveltuu vertailukehittämisen välineeksi kaikkiin vanhuspalveluihin kotihoidosta laitoshoitoon

23. RAI ja langaton tekniikka • aiemman mallin mukaisesti RAI MDS-arvionnit (puolivuosittain tai asiakkaan tilanteen muuttuessa) tehtiin paperiversioina asiakkaan kotona ja tämän jälkeen syötettiin RAI-järjestelmään toimistolla • uuden langatonta tekniikkaa hyödyntävän toimintamallin myötä hoitajalla asiakaskäynnillä käytössään RAI-järjestelmä etäyhteydellä  reaaliaikainen kirjaus • mahdollistaa asiakkaan ja tämän omaisten mukaan ottamisen arviointiin entistä paremmin  asiakkaan ääni kuuluviin • kaksoiskirjaamisen tarve poistuu  ajansäästö

24. Hoitotyön kirjaaminen • hoitotyön kirjaamisella tarkoitetaan tallennettua tietoa, joka • oikeuttaa tai perustelee asiakkaan saaman hoidon ja / tai • toimii todisteena hoidon vaikuttavuudesta (Kristiina Junttila)

25. Miksi hoitotyön kirjausta? • asiakkaan jatko- ja kokonaishoidon turvaaminen • asiakkaan tiedonsaantioikeuden toteennäyttäminen • asiakkaan ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan varmistaminen • tiedon tuottaminen hoitotyön johtamisen, suunnittelun, tutkimuksen ja opetuksen tueksi

26. kansanterveyslaki 66/1972 erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 arkistolaki 831/1994 henkilötietolaki 523/1999 laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 STM:n asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99 /2001 lisäksi organisaatiolliset sopimukset ja toimintatavat Hoitotyön kirjaamista säätelee

27. Kirjaaminen Lpr:n kotihoidossa • potilastietojärjestelmänä käytössä Effica • kaikki työntekijäryhmät tilastoivat käyntinsä ja kirjaavat asiakkaan hoitotietoihin • käytössä myös asiakaskohtainen hoitosuunnitelma ja erillinen voimavarakartoitus • yhteisesti sovitut pelisäännöt: • kaikki käynnit tilastoidaan ja vähintään kerran viikossa kirjataan asiakkaan kotihoidon toteuma -lehdelle, vaikka asiakkaan voinnissa ei olisikaan tapahtunut suurempia muutoksia • hoitosuunnitelma ja voimavarakartoitus käydään läpi ja päivitetään 6 kk:n välein

28. Kotihoidon toteuma -lehti • kotihoidon käynnit Effican KHTOTS –lehdelle • luku- ja kirjoitusoikeus kaikilla ammattiryhmillä • ei ”tehtävien luettelointia”, vaan asiakkaan voinnista ja tarpeista lähtöisin olevaa arvioivaa kirjaamista • säännöllinen kirjaaminen (Lpr:ssa sovittu tapahtuvaksi jokaisen asiakkaan kohdalla vähintään kerran viikossa) mahdollistaa asiakkaan joustavan siirtymisen kodin, lyhytaikaishoidon, terveyskeskuksen ja päivystyksen välillä • lisäksi omille lehdilleen kirjataan mm. verenpaine, verensokeri, rokotukset, antikoagulanttihoito, toimintakyky-mittareiden arvot, ilmaisjakeluvälineet…

29. Esimerkki kirjaamisesta

30. Hoito- ja palvelusuunnitelma • Efficaan kirjataan jokaiselle säännöllisen kotihoidon piirissä olevalle asiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelma • perustiedot • hoitotyön tavoitteet ja auttamismenetelmät • arviointi • kannettavat ja etäyhteydet mahdollistavat hoito- ja palvelu-suunnitelman tekemisen suoraan asiakkaan luona  asiakkaan ääni kuuluviin • hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään puolen vuoden välein

31. Hoitosuunnitelma 1

32. Hoitosuunnitelma 2

33. Hoitosuunnitelma 3

34. Voimavarakartoitus • Effican voimavarakartoitukseen kirjataan kaikki ne asiakkaan terveyteen ja elinympäristöön vaikuttavat tekijät, jotka tulee huomioida hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa • voimavarakartoitus tulisi tehdä ja päivittää asiakkaan luona, yhdessä hänen kanssaan, jotta kaikki tarvittavat tiedot tulisi kirjattua ylös • voimavarakartoitus sisältää asiakkaan psykososiaalisten voimavarojen, asumisen ja elinympäristön, asunnon riskikartoituksen, terveyden ja elintapojen, sosioekonomisen aseman, nykyisten palvelujen, omien toiveiden sekä elämänhistorian tarkastelun lisäksi yhteenvedon, joka voidaan liittää asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan

35. Voimavarakartoitus 1

36. Voimavarakartoitus 2

37. Lopuksi • hoitoala muuttuu ja teknistyy kovaa vauhtia • kehitys vaatii asiakkailta, heidän omaisiltaan, hoito-henkilöstöltä ja johdolta kykyä sopeutua ja aitoa halua käyttää uutta tekniikkaa • arvioitava aina tekniikasta saatava hyöty verrattuna kustannuksiin • tekniset apuvälineet / uudet järjestelmät eivät kuitenkaan voi korvata hoitavia käsiä, vaan ne toimivat hoitotyötä tukevina, hoitajien työtä helpottavina sekä asiakkaan elämänlaatua kohottavina työvälineinä

38. Kysyttävää? Kommentteja?