Ammatillinen vuorovaikutus Osa 1.

Ammatillinen vuorovaikutus Osa 1. Lea-Riitta Mattilan väitöskirjan (sivut 60-80) esittely Doris O. Aghazarian

Mattila L.-R. 2001-väitöskirja • Lea-Riitta Mattilan väitöskirja on nimeltään: Vahvistumista ja tunnekokemuksen jakamista. • Sen alaotsikko on: potilaan ja hoitajan vuorovaikutusta kuvaavan käsitejärjestelmän kehittäminen.

Mattila L.-R. 2001-väitöskirja(jatkuu) • Sivut 60-80. Esittely: • Potilaan ja hoitajan vuorovaikutus-alueita on seitsemän. • Kategoriat muodostuivat tutkimuksen tuloksena ja ne ovat seuraavat:-

Potilaan ja hoitajan vuorovaikutuksen osa-alueet • Kohtaamisen myönteisyys ja turvallisuus • Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä • Potilaan ja hoitajan läheisyys • Välittämisen kokeminen • Vahvistuminen • Tunnekokemuksen jakaminen • Vuorovaikutuksen ympäristö

1.Kohtaamisen myönteisyys ja turvallisuus • Kohtaaminen on vuorovaikutuksen alkamista. • Vastaanottitilanne jää mieleen. • Hoitohenkilökunnan hyväntuulisuus. • Henkilökohtainen kohtelu (käsikynkkä, saattaminen, ei opasteita ja ohjeita vaan mukana ”kädestä pitäen”.)

1.Kohtaamisen myönteisyys ja turvallisuus (jatkuu) • Myönteisyyttä tukevia tekijöitä oli: • Onnistunut tulohaastattelu • Hoitajan keskittyminen • Avoimuus ja aitous • Läheisyys ja turvallisuus • Kokemus hyväksytyksi tulemisesta

1.Kohtaamisen myönteisyys ja turvallisuus (jatkuu) • Myönteisyyttä heikentävät tekijät olivat: • Potilaan epätietoisuus • Välinpitämättömyyden kokeminen • Ei vapaata paikkaa • Kiire • Hoitajan negatiivinen ennakkokuva • Ei tilaisuutta tunteiden ilmaisuun

1.Kohtaamisen myönteisyys ja turvallisuus (jatkuu) • Negatiivisten kokemusten ”paikkaaminen” voi onnistua joskus jälkikäteen: • Kuuntelemalla • Kunnioittamalla yksityisyyttä ja omaisia • Selvittämällä omahoitajakäytännön merkitystä

1.Kohtaamisen myönteisyys ja turvallisuus (jatkuu) • Vuorovaikutus potilaan kanssa, joka on joutunut sairaalaan yllättäen, on pakostakin erilaista kuin sellaisen henkilön kanssa, joka on joko jonottanut pitkään tai saanut suunnitella tuloaan.

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä • Alakategoriat: • A) yhteistyökumppanuus • B) hoitajavetoisuus • C) Odottamaan jääminen

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä (jatkuu) • Potilas ja hoitaja ovat osapuolia, joiden vuorovaikutus vaihtelee • AKTIIVISUUDEN ja • ALOITTEELLISUUDEN suhteen

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä (jatkuu) • Yhteistyökumppanuudella tarkoitetaan yhteistä suunnitelmaa ja potilaan sekä hoitajan tietämyksen ilmaiseminen tilanteesta. • Kumpikin on asiantuntija. • Päätökset tehdään yhdessä. • Potilaan aktiivisuus kysyjänä ja hoitajan vastaajana (myös päinvastoin).

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä (jatkuu) • Molempien osapuolten aktiivisuus ja aloitteellisuus ilmenee yhteistyökumppanuutena vuorovaikutuksessa. • Vuorovaikutuksen on oltava neuvottelunomaista.

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä (jatkuu) • Hoitajan aloitteellisuutta ja luottamusta tukevat ominaisuudet: • Mahdollistaa ja tukee potilaan aloitteellisuutta • Puhuu potilaan puolesta • Tekee päätöksiä ja vie asioita eteenpäin • Silloin kun potilas vetäytyy, rajoittaa vuorovaikutusta ja toivoo parempaa tilaisuutta

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä (jatkuu) • Potilaat nykyään valveutuneita • Etenkin harvinaisten tautien tapauksissa voivat tietää yhtä paljon tai jopa enemmän kuin henkilökunta • Hoitotoimista ja potilaan mielipiteistä tulee keskustella • Luottamuksen tulee olla molemminpuolinen

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä (jatkuu) • Hoitajavetoisessa vuorovaikutuksessa hoitajan tieto potilaan yhteistyökumppanuutta heikentävistä tekijöistä oli vähäinen.

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä (jatkuu) • Odottamaan jääminen tarkoittaa vuorovaikutuksen vähäisyyttä ja pinnallisuutta. • Odottaminen johtuu joko ulkoisista tai sisäisistä tekijöistä. • Odottaminen on ulkopuolisuuden tunne.

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä (jatkuu) • Joskus odottaminen on väliakainen tilanne, jonka aikana suunnitellaan puolin ja toisin mitä otetaan esille suotuisampana aikana.

2. Aloitteellisuus ja luottamus yhteistyössä (jatkuu) • Vuorovaikutus on 90-luvulla muuttunut myönteisemmäksi kuin mitä se oli 80-luvulla • Hoitajavetoisuus on vähentynyt • Potilaat rohkenevat kysyä tärkeäksi pitämiään asioita

3. Potilaan ja hoitajan läheisyys • Muodostuu alakategorioista • LÄHEISYYS ja • ETÄISYYS

3. Potilaan ja hoitajan läheisyys (jatkuu) • Läheinen hoitaja on: • Helposti lähestyttävä • Lähtee potilaan tarpeista • On kiinnostunut potilaasta ihmisenä • Kokee kohtaamisessa tasavertaisuutta • Keskustelee muustakin kuin sairaudesta

3. Potilaan ja hoitajan läheisyys (jatkuu) • Läheisyys voi ilmetä: • Sinutteluna • Etunimen käyttönä • Huumorina • Asennoissa (hoitaja istuu alas, silloin kun potilas on vuoteessa)

3. Potilaan ja hoitajan läheisyys (jatkuu) • Etäisen hoitajan ominaisuudet: • Ylempänä potilasta • Rooliin asettunut • Epäaito • Välinpitämätön / Potilas ei kiinnosta • Haluaa vain saada työn tehdyksi • Ilmapiiri on silloin VARAUTUNUT ei vapautunut.

3. Potilaan ja hoitajan läheisyys (jatkuu) • Kun hoitaja välttelee katsekontaktia viestittää hän etäisyyttä • Hoitajan nonverbaalinen viestintä keskeisessä asemassa potilaan ”uskaltamisessa”

3. Potilaan ja hoitajan läheisyys (jatkuu) • Toisaalta, hoitajat nimesivät potilaita, jotka välttivät läheisyyden. Esim: • Mielenterveysongelmista kärsivät • Itsemurhaa yrittäneet • Hoitotulos koettu pettymyksenä - Kommunikointi eri kulttuurista olevan kanssa vaihteli – syyt tutkittava erikseen.

4. Välittämisen kokeminen • Sisältää alakategoriat: • Turvallisuus • Todesta ottaminen • Ennakoiva välittäminen • Tekeminen välittämisen osoittamisena

4. Välittämisen kokeminen • Välittämisen kokeminen tuotetaan kun: • Hoitaja paneutuu potilaan asioihin • Valvoo potilaan vointia • On tietoinen muutoksista • On oma-aloitteisesti yhteydessä potilaaseen • Asettuu potilaan tilanteeseen!

4. Välittämisen kokeminen • Turvallisuuden kokeminen sisältyi hoitajan fyysiseen läheisyyteen, kuten: • Koskettamiseen • Kädestä pitäminen • Halaaminen • Tavoitettavuus edistää turvallisuuden kokemista ja antaa edellytykset myös fyysiselle läheisyydelle

4. Välittämisen kokeminen • Potilas koki välittämistä silloin kun häneltä kysyttiin vointia, vaikkei hän soittanut kelloa. • Hänen tarpeittensa ennakointi osoitti välittämistä. • Pieniin yksityiskohtiin huomion kiinnittäminen oma-aloitteisesti hoitajien kannalta lisäsi välittämisen kokemista.

5. Vahvistuminen • Tämä kategoria muodostuu alakategoriasta kuten: • Tietäminen • Luottamus asiantuntijaan • Ennakoiminen • Palautteen saaminen • Osallistuminen päätöksentekoon

5. Vahvistuminen • Vahvistuminen tarkoittaa, että potilasta tuetaan ”oman itsensä herraksi” joka • Ottaa vastuuta • Päättää hoitoon liittyvistä asioista • Erkaantuu potilaan roolista

5. Vahvistuminen • Vastuuta heikentäviä ominaisuuksia: • Tietäminen: tietojen vähyys • Luottamus asiantuntijaan: vähäinen • Ennakoiminen: epäselvyys työnjaossa • Palautteen saaminen: asioiden sanelu

5. Vahvistuminen • Hoitaja voi tukea tai heikentää potilaan vahvistumista vuorovaikutustilanteiden kautta • Perustelelmalla • Turvallisuudesta huolehtimalla • Positiivisen palautteen antamisella • Myönteisen lopputuloksen saavuttamiseksi

5. Vahvistuminen • Luottamus asiantuntijoiden osaamiseen auttoi potilasta vahvistumaan. • Tällöin, potilaalle kerrottiin aloitteellisesti mistä on kyse, etenkin oudoissa ja yllätyksellisissä tilanteissa. • Kun hoitaja oli tiedonvälittäjä lääkäriin päin, potilas koki myös vahvistustuvansa.

5. Vahvistuminen • Vahvistumista heikensi yksittäisten hoitajien toiminta: • Epäselvät selitykset • Epäselvä työnjako • Tiedon tarpeen tyydyttämättä jättäminen

6. Tunnekokemuksen jakaminen • Tunnekokemuksen jakaminen on potilaan kokonaistilanteen näkevää, tavoitteelista ja potilaan yksilöllisistä tarpeista ohjautuvaa vuorovaikutusta, jossa hoitajan verbaalinen ja nonverbaalinen ilmaisu ovat yhdensuuntaisia.

6. Tunnekokemuksen jakaminen • Tarvitaan: • Potilaslähtöistä toimintaa • Hoitajien tietojen hallintaa • Harkittua vuorovaikutusta • Tunteiden huomioon ottamista

6. Tunnekokemuksen jakaminen • Heikentäviä tekijöitä ovat: • Tietopohjan heikkous • Potilaan kielteisyys • Hoitajan kielteisyys • Hoitajan taitamattomuus

6. Tunnekokemuksen jakaminen • Toiminta on kyettävä muuntelemaan joustavasti potilaan muuttuvien tarpeiden mukaan. • Painopiste on potilaan sairaalan tai hoitopaikan ulkopuolisessa elämässä – hoitajan on tiedettävä, mikä hänelle on merkityksellistä.

6. Tunnekokemuksen jakaminen • Asiantuntemus elämän järjestämisessä omaisten kanssa ja vuorovaikutuksessa potilaan kanssa, sairaalasta poispääsyn jälkeen.

6. Tunnekokemuksen jakaminen • Tietopohjan on oltava vankka • On tunnettava potilaan hoidon tavoitteet ja hoitosuunnitelma • Potilaan kokemuksia ei saa ohittaa • On oltava ajattelevainen • Positiivinen asenne • tavoiteltavuus

6. Tunnekokemuksen jakaminen • Turha viivyttely heikentää vuorovaikutusta • Valitusten sivuuttaminen • Intuition puute – sen käyttäminen • Kyky havaita ”rivien välistä” ja esim. huumoriin kätketty pelko tai pidättyväisyys

7. Vuorovaikutuksen ympäristö • Alakategoriat: • Hoitotyön kulttuuri • Fyysinen ympäristö • ihmissuhdeympäristö

7. Vuorovaikutuksen ympäristö • Vuorovaikutusta ohjaavat myös potilaan ja hoitajan ulkopuoliset tekijät.

7. Vuorovaikutuksen ympäristö • Hoitotyön kulttuuri osastolla ohjaa ajattelua ja toimintakokonaisuutta • Hoitotyön kulttuuri ilmenee: • hoitajien näkemyksenä hoitotyöstä, • hoitoyön filosfiasta osastolla ja • miten hoitotyö käytönnössä organisoidaan osastolla

7. Vuorovaikutuksen ympäristö • Hoitotyön kulttuurin vuorovaikutusta heikentävät tekijät: • Lyhytjänteisyys • Työn kasautuminen • Paineenalaisuus • tehtäväorientoituneisuus

7. Vuorovaikutuksen ympäristö • Hoitotyön kulttuurin vuorovaikutusta tukevat tekijät: • Tavoitteellisuus • Sujuvuus • Jäsentyneisyys • potilaskeskeisyys

7. Vuorovaikutuksen ympäristö • Omahoitajakäytäntö osoittautunut toimivaksi • Vuorovaikutus helpottuu • Potilas kokee jonkun perehtyneen hänen asioihin ja olevan lähestyttävissä

7. Vuorovaikutuksen ympäristö • Hoitajat näkivät hoitotyön kulttuurin olevan sidoksissa organisaation näkemykseen hoitotyöstä ja • työnantajan antamiin mahdollisuuksiin potilaskeskeiseen työskentelyyn

Johtopäätös • Potilaan turvallisuuden tunne oli kaikkia kategorioita yhdistävä tekijä • Turvallisuuden tunne kumpusi: • Osallistumisesta hoitoon • Tiedonsaannista #################################

Ammatillinen vuorovaikutus Osa 1.