Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun – Keski-Pohjanmaan Biolaakso Biotaloudesta maaseudun veturi

1. Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun – Keski-Pohjanmaan Biolaakso Biotaloudesta maaseudun veturi 09.09.2014 Anne Pesola Kehitysjohtaja , projektipäällikkö Biolaakso-hanke Kannuksen kaupunki (31.8.2014 saakka)

2. - Biotalous voisi olla koko Suomen veturi, jos niin halutaan • - Mm. Venäjältä tuleva kaasu voitaisiin korvata lähes kokonaan kotimaisella biokaasulla • - Esteitä: • Verotus – turpeen energiavero johtanut kivihiilen lisääntyvään käyttöön • Tariffit – esim. pienet CHP-laitokset eivät tariffien piirissä, tuulivoimalle hyvät tariffit – valuuko ulkomaille? • Lupaprosessien hitaus • Rahoitus • Referenssit

3. Osataanko toimia yhdessä vai kilpailevatko alueet keskenään? • Osataan toimia yhdessä ja haetaan aktiivisesti yhteistyötä ja yhteishankkeita • Suomeen mahtuu useita erilaisia bioenergiaa ja biotuotteita tuottavaa laitosta • Yritykset perustavat uusia laitoksia sinne missä on parhaat tuotantoedellytykset

4. Asukasluku 31.12.2012: 182 800 (3 %)

5. Elinkeinorakenne

6. Biotalouselinkeinojen merkitys alueella Biolaakso liiketoimintaympäristönä

7. Puunjalostus (n. 1100- 1200 htv)

8. Bioenergia (n. 1000 htv ml. korjuu ja logistiikka)

9. Tuotanto kunnittain Maidontuotanto

10. Maidontuotanto

11. Naudan- ja sianlihantuotanto 2012

12. Elintarviketeollisuus (n. 1200-1300 htv)

13. Elintarviketeollisuus

14. Maataloustuotanto

15. Turkistuotanto 2010-2011

16. Turkistuotanto tänään

17. Sektoritutkimuslaitokset Metla Kannus Tukimusaiheita • Metsäenergia • Biojalostus • Suometsät • Maankäytön muutokset • Metsäsuunnittelu Polttoaineanalytiikkaan erikoistunut laboratorio 25 henkilöä MTT Kannus Tutkimusaiheita • Turkiseläinten ravitsemus ja hyvinvointi • Eläinsuojien ympäristövaikutukset 4 henkilöä + Tutkimustila Luova Oy GTK Länsi-Suomi, Kokkola Tutkimusaiheita • Maankäyttö ja ympäristö • Energia ja raaka-aineet Noin 40 henkilöä

18. Yliopistotason koulutus ja tutkimus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius • Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot • tieteenaloja mm. soveltava kemia (bioenergia), luonnontieteet, tietotekniikka, yhteiskunta/aluetieteet ja sosiaalityö, kauppatieteet, terveystieteet • Noin 5000 opiskelijaa ja 100 htv Oulun Eteläisen Instituutti • Oulun yliopiston alueyksikkö Nivalassa • Laguna-tutkimuskeskus ja maanalaisfysiikan tutkimusryhmä • mikroyrittäjyyden tutkimus, RFMedia-laboratorio

19. Centria ammattikorkeakoulu AMK-tutkintoja mm. • Kemiantekniikka (kaivosala, uusiutuva energia, environmentalchemistry and technology, teknologiajohtaminen) • Tuotantotalous (mm. puutuotetekniikan syventävät opinnot, toimitusketjun hallinta, robotiikka ja tuotantoautomaatio) • Kone- ja tuotantotekniikka (mekaniikka ja rakennesuunnittelu, käynnissäpito, lämpö- ja energiatekniikka) • Tradenomi • Turkistuotteiden jatkojalostuksen koulutusta • Monipuoliset laboratoriot • Aktiivista t&k-toimintaa • n. 3300 opiskelijaa

20. Keski-Pohjanmaan tutkimusinfra • Laboratoriot • AMK: kemian laboratoriot (yhteiskäytössä yliopistokeskuksen kanssa): tehdasmittakaavainen kemian koelaboratorio Chemplant, akkulaboratorio (kuivatestitila) • Ketek Oy: 14 laboratoriota • Metla: polttoaineanalytiikka, orgaanisten komponenttien määritys • MaintPartner-tutkimuslaboratoriot • Tutkimusmetsät ja – suot • Huomioitava, että alueella on potentiaalista käyttää uusia, nykyiaikaisia karjatiloja sekä elintarvikealaa yritysympäristönä • Lisäksi meillä on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä (60 yritystä), joka tarjoaa mahdollisuuksia biomassojen jatkojalostukseen, aine- ja energiavirtojen hyödyntämiseen ja /tai lopputuotteiden käyttöön.

21. Tutkimuksella ja innovaatioilla kasvua Osaamisen kärjet • Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa) • Biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena • Luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinne-talous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta) • Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia) • Bioenergian kestävä tuotanto • Paikkatietojen hyödyntäminen biomassojen arvoketjussa (esim. puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena)

22. Biolaakson potentiaali • metsät kasvavat vuosittain 300.000 m3 enemmän kuin niitä hyödynnetään, alue tuottaa n.20 % maamme maidosta, 12 % naudanlihasta, 12 % sianlihasta ja suurimman osan turkiksista, 22 % ruokaperunasta • puutaloteollisuus vahvasti keskittynyt alueelle • Lämpö- ja voimalaitosten kirjo yltää pienistä energiaosuuskunnista maailman suurimpaan biomassavoimalaitokseen • Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä Kokkola Industrial Park (KIP, www.kip.fi) sekä maamme kolmanneksi suurin satama. Teollisuusalueen investoinnit 2013 yli 100 milj. euroa • Biomassoista ja niiden sivuvirroista on mahdollista valmistaa lukuisia tuotteita, joita kemianteollisuus voi jalostaa globaaleille markkinoille • Biotalouden ja kemian yhdistäminen Biolaaksossa on ainutlaatuinen mahdollisuus

23. Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista

24. Biolaakson kevään 2014 toimintaa • Tutkimus- ja kehitysyhteistyö BioFuelRegionin (Uumajan yliopisto, SLU) ja • yhteistyö Joensuun INKA-ohjelman toteuttajien kanssa ja yhteinen workshop 21.5 • Vierailu (Biolaakso+Joensuun INKA) maaliskuussa BioFuelRegionin alueelle ja vastavierailu toukokuussa Biolaakson alueelle • Biolaakson esite (suomi/englanti), myös sähköinen versio (www.biolaakso.fi) • Luonnonvarakeskuksen sidosryhmätilaisuus 10.6.2014 • Biofuel in ruralareas –seminaari Brysselissä 25.6, puheenvuoropyyntö • Biolaakson toimintamallin, arvoketjujen sekä hankesalkun kokoaminen

25. Biolaakson toiminta- ja organisoitumismalli • Biolaakson neuvottelukunta ja hankkeen hallinnointi • Neuvottelukunnassaovat mukana alueen keskeiset julkiset ja yritystoimijat. Neuvottelukunta toimii • pitkäjänteisenä yritys- ja aluerahoituksen vuorovaikutuskenttänä. Neuvottelukunta käyttää ryhmien asiantuntemusta hyväkseen lausunnoissa ja mm. rahoituksesta keskusteltaessa. Neuvottelukunta ei ole päätösvaltaelin vaan foorumi. Päätökset tehdään luonnollisesti niistä vastaavissa organisaatioissa. Biolaaksoon muodostetaan kattohanke, johon tulee hankehallinnointi (???) ja koko Biolaaksoa koskevat toimenpiteet ja hanketoiminnan edistäminen. Kattohankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, joka toimii käytännön toimijana Biolaakson eteenpäinviemisessä • . • . • Biolaakson palvelu- ja kehittämisryhmä • Luova-verkoston, Centrian koulutuskuntayhtymien ja Ketekin ympärille syntyy neuvonta,- koulutus- ja kehittämishankkeiden toimenpideryhmä • Biolaakson tieteellisen tutkimustoiminnan ryhmä • KYC, Luke ja GTK luovat ja vahvistavat kansallista ja kansainvälistä tutkimus-kompetenssia mm yhteisten tutkimus-hankkeiden kautta. Samalla luodaan yhteisiä koulutusväyliä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolle. Yhtenä mahdollisuutena yhteisprofessuurit ASIAKKUUS Yritykset Julkiset toimijat • . • Biolaakson tutkimusinfrarakenteet • Kampusalueella sijaitsee nykyaikainen laboratoriokeskittymä, joka palvelee niin tutkimusta, opetusta kuin yritysten tarpeita. Laboratorioihin kuuluu mm. Chemplant-koetehdas, Kannuksessa oleva vahva ja monipuolinen laboratoriokokonaisuus ja tutkimuskoealueet, GTK:lla on Kokkolassa tutkimusympäristö ja KETEKillä useita laboratorioita. Tutkimuslaitoksilla on verkostojensa kautta käytössä laaja laboratorio- ja muu tutkimusympäristö. Kokkolan rannan teollisuusalueen yrityksillä on myös mittavavat tutkimusympäristöt. • .