Download
keski suomen vammaispalveluiden ja palvelurakenteen tulevaisuudesta n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Keski-Suomen vammaispalveluiden ja -palvelurakenteen tulevaisuudesta PowerPoint Presentation
Download Presentation
Keski-Suomen vammaispalveluiden ja -palvelurakenteen tulevaisuudesta

Keski-Suomen vammaispalveluiden ja -palvelurakenteen tulevaisuudesta

120 Vues Download Presentation
Télécharger la présentation

Keski-Suomen vammaispalveluiden ja -palvelurakenteen tulevaisuudesta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Keski-Suomen vammaispalveluiden ja -palvelurakenteen tulevaisuudesta Keskisuomalainen toimintamalli vammaispalveluissa 3.10.2012 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

  2. 1. Jyväskylän kaupungin palvelu- ja organisaatiouudistus

  3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 2013 Tarkastuslautakunta Valtuuston päätökset 16.5. ja 19.9.2011 Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Andersson Sisäinen tarkastus • Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto –palvelukokonaisuus • Hallinto • Henkilöstövoimavarojen ohjaus • Kilpailukyky ja kaupunkikehitys • Talouden ohjaus • Viestintä ja markkinointi Apulais-kaupungin-johtaja Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne (ml. liikelaitoksia) - palvelukokonaisuus • Tiejaosto • Joukkoliiken-nejaosto • Ympäristö- terveysjaosto Kaupunkirakennelautakunta Rakennus- ja ympäristö-lautakunta Kuntalaiset, asiakkaat ja sidosryhmät Elämänlaadun lautakunta Elämänlaatu ja kulttuuri -palvelukokonaisuus Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvu, oppiminen ja perheet -palvelukokonaisuus Apulais-kaupungin-johtaja Utriainen Perusturvalautakunta Terveydenhuollon- jaosto (JYTE) Työllisyysjaosto Yksilöhuoltojaosto Toimintakyky ja arjen sujuvuus -palvelukokonaisuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus -palvelukokonaisuus

  4. Jyväskylän kaupungin palveluorganisaatio 2013 Toimintakykyja arjen sujuvuus 1.1.2013 (muutokseen 1.9.2012 alkaen) Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen palvelujohtaja 2 lähiesimiestä Henkilöstö 93 20,6 M€ Apulaiskaupunginjohtaja Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Henkilöstö 1 163 106 M€ Kotona asumisen tukeminen palvelujohtaja 15 lähiesimiestä Henkilöstö 356 41,2 M€ 22 lähiesimiestä Henkilöstö 711 43,8 M€ Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito palvelujohtaja

  5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus 2013, muutokseen 1.9.2012 alkaen Vastuu- alue- johtaja Sirkka Karhula Henki-löstö 1 163 106 milj. Asiakas Asiakas- lähtöisyys ja ennalta- ehkäisevä työ Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen – Oiva-keskus Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Talous- palvelu- päällikkö Raija Lehtinen Asian- tuntijat: Lääkärit Laatu- Palvelu- Päällikkö Riitta Pylvänen Rai- Yhdys- henkilö Palveluohjaus, neuvonta, Palvelutarpeen arviointi Etsivätyö Oiva vastaanottotoiminta: Vanhus- ja muistineuvola Kehitysvammaneuvola Muistipoliklinikka Sosiaalityö Henkilökohtaisen avun palveluohjaus ja neuvonta Omaishoito SAS-työ, kehis-ryhmä Oiva-toimistotyö Palvelupäällikkö Sari Antila Vara- Henki- löstö 1 palvelu päällikkö Ostopalvelut, palvelusetelit ja hankinnat Kotona asumisen tukeminen Palvelujohtaja Kati Kallimo Kotihoito 12 palvelupäällikköä Päivä- ja työ- ja Päiväkeskustoiminnot 3 palvelupäällikköä Hoito- ja ohjaustyö Lyhytaikaishoito 1 palvelupäällikkö Kehitysvammaisten asuminen 6 palvelupäällikköä Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman Palveluasuminen 8 palvelupäällikköä Pitkäaikaishoito 7 palvelupäällikköä (osastonhoitajat) Koordinointi ja kehittämisvastuu

  6. Jyväskylän kaupungin linjaukset tai ohjelmat vammaispalveluissa • Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelun rinnalla on tehnyt seuraavat tärkeät linjaukset: • Jyväskylän kaupungin vammaispoliittinen ohjelma 2010-2015 (valtuusto 16.5.2011/80) • Syksyllä 2009 valmistui kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoselvitys

  7. 2. Joitakin vammaispalvelujen kehityslinjoja

  8. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus • Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille yhtäläiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää heidän synnynnäisen arvon kunnioittamista. • Vammaisten ihmisten syrjinnän kieltäminen ja yhdenvertaisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla. • Edellyttää yleistä asennemuutosta ja sitoutumista edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen. (UN, 2006, 4;8) • Tärkeä merkitys ajattelu- ja toimintatapojen muokkaajana

  9. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus • Yleissopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia, vaan pyrkii yksityiskohtaisesti erittelemään jo olemassa olevien oikeuksien täytäntöönpanokeinoja • Sopimuksessa on otettu selkeä kanta vammaisten henkilöiden asumisasiaan. • Sopimuksen artikla 19 tunnustaa vammaisten ihmisten yhtäläiset oikeudet elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. • Valtioiden tulee varmistaa, että vammaiset henkilöt voivat valita asuinpaikkansa ja –muotonsa ja sen, kenen kanssa he asuvat.

  10. Ajankohtaista Suomessa • Palveluiden rakennemuutos • osallisuuden edellytysten parantaminen ja tukeminen • laitosten hajauttaminen ja yksilöllisen asumisen kehittäminen • vammaispalvelulain muutokset: henkilökohtainen apu, palvelusuunnitelma, viivytyksetön käsittely • tulkkauspalvelu siirtyi kunnilta valtiolle 1.9.2010 • YK:n ihmisoikeussopimuksen kansallinen soveltaminen • kansallista ratifiointia edellyttävät STM:n hallinnonalan lainmuutokset valmistelussa; kotikuntalaki, asiakas -ja potilaslainsäädännön muutokset sekä rajoitustoimenpiteitä koskeva sääntely • Ideologinen murros: • Ajattelu- ja toimintatapojen muutos järjestelmäkeskeisyydestä yksilölliseen palvelujen järjestämiseen

  11. Kehitysvammaiset laitoksissa ja asumispalvelujen piirissä (THL, SOTKAnet 2011)

  12. Mitä muualla? • muissa Pohjoismaissa ei laitoksia • pieniä asuntokohteita tai –ryhmiä, esim. Ruotsi 6 henkilöä ryhmäasumisessa, palveluasumisessa max 9 • Englannissa tavallisen vuokra-asuntokannan hyödyntäminen, yksittäiset tukiasunnot • henkilökohtainen apu tukee asumista Meillä - tarvitaan monipuolisia ja yksilöllisempiä ratkaisuja, tukiasuntoja lisää, tavallisen asuntokannan käyttö, nyt usein liian raskaita ratkaisuja

  13. Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi (Kehas-ohjelma) • Valtioneuvosto hyväksyi 21.1.2010 • Tavoitteena laitoshoidon vähentäminen ja lapsuudenkodeista muuttojen mahdollistaminen tarjoamalla asuntoja ja yksilöllisiä palveluja ja tukea • Ohjelmakaudella yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa Vuosittain 600 asuntoa, joista  noin 250 laitoksista tuleville  noin 350 lapsuudenkodeista tuleville

  14. Yksilöllisen asumisen ideaali = tuettu elämä • Kaikessa asumisen ja elämän suunnittelussa huomio kiinnitetään yksilöön: hänen toiveisiinsa, tarpeisiinsa ja kiinnostuksenkohteisiinsa • Kodin sijainti mahdollistaa osallisuuden lähiyhteisössä • Koti on itse valittu ja toiveiden mukainen • Henkilöllä on mahdollisuus valita itsenäinen asuminen tai omat asuinkumppaninsa • Kotiin ja kodin ulkopuolelle saa tarvittavan määrän tukea niihin asioihin, joihin henkilö sitä tarvitsee (esim. 24 h / vrk) • Tuki järjestetään aktiivisen tuen periaatteella ja se huomioi myös asunnon ulkopuolisen elämän • Henkilö määrittää itse, millaista elämää haluaa elää ja millaista elämäntyyliä toteuttaa

  15. Henkilökohtainen budjetti (= raha) • Tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjälle annettua rahaa, jolla hän voi hankkia tarvitsemiaan palveluja haluamillaan tavoilla • Muodostetaan avun ja tuen tarpeiden yksilöllisen arvioinnin sekä tuen ja palveluiden kustannusten pohjalta • Rahaa, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista) • Rahalla henkilö voi hankkia tukea ja palveluita itselleen mielekkäällä tavalla voidakseen elää omannäköistään elämää • Henkilökohtaisen budjetin vastaanottamisen tulee olla vapaaehtoista • Budjetin käyttäjälle annetaan riittävä tuki budjettinsa käyttöön

  16. Henkilökohtainen budjetointi (= prosessi) • On budjetin käyttäjän omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä • Kivijalkana on yksilökeskeinen suunnittelu (person-centredplanning, PCP): prosessi, jossa budjetin käyttäjä pohtii, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä ja suunnittelee, millaista elämää hän haluaa elää • Perustuu läpinäkyvyyteen: budjetin käyttäjän tulee saada tietää, paljonko rahaa hänellä on käytettävissään voidakseen suunnitellaan tukeaan ja palveluitaan • Painottaa lopputuloksia: henkilökohtaisella budjetilla järjestettävän tuen avulla on tarkoitus saavuttaa budjetin käyttäjän omaan näkemykseen perustuvan tukisuunnitelman tavoitteet • Budjetin käyttäjälle annetaan riittävä tuki prosessin kaikissa vaiheissa • Ei ole palvelu itsessään vaan keino tai joukko keinoja, joilla asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaiset palvelusisällöt ja niiden asiakaslähtöinen toteuttaminen voidaan mahdollistaa

  17. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset

  18. Aluksi (1) • Tarkoitus on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja järjestäminen nimenomaan kuntaperustaisesti, kun perustason palvelujen väestöpohja on vähintään 20 000 asukasta. • STM:n työryhmän työskentelyssä on noussut alkusyksystä esille 20 keskuskaupungin merkittävä rooli alueidensa vastuukuntina(järjestäminen / rahoituksen kanavoituminen)

  19. Aluksi (2) • Voimavarojen jakaantuminen, kun puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta • Lasten päivähoito 25 %, • Vanhuspalvelut ja muut sosiaalipalvelut 25%, Perusterveydenhuolto 25 %, • Erikoissairaanhoito 25 %, • Erva 2%-4% • Perustason palvelut 2/3ja erikoissairaanhoito 1/3 ilman päivähoitoa

  20. Aluksi (3) • Ensisijainen integraatio kuntaperustaisessa mallissa • Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio VS. perusterveydenhuollon / erikoissairaanhoidon integraatio • Vastaukset erilaisia riippuen siitä, mitä korostetaan • Vahva järjestämisvastuu / monituottajuus • Kuntajohdolle kesällä tehdyn kyselyn tuloksissa paljon vaihtelua. • Jyväskylältä keskuskaupunkina toivotaan linjauksia. Myös muiden kuntien on hyvä olla aloitteellisia riippumatta kuntauudistukseen liittyvistä kuntajaon muutospaineista. • Maakunnallista sote-palvelurakennetyötä on mahdollista jatkaa Keski-Suomen liiton aiemmin teettämän työn pohjalta.

  21. Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon • palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (1) • SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN KOLME TARKASTELUTASOA • Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut (2/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) • Erikoissairaanhoidon valtaosa –keskussairaalatoiminta – ja muutamat muut erityispalvelut (1/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) • Erityisvastuualue, ERVA (2-4 % voimavaroista)

  22. Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon • palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:llesyksyllä 2012 (2) • Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut (2/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) • Kaupunginvaltuuston 22.3.2010 hyväksymän kaupunkistrategian mukaan: • Kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun • Kaupunki toimii yhteistyössä työssäkäyntialueen kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä kunta- ja palvelurakenne-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti

  23. Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon • palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:llesyksyllä 2012 (3) • Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut (2/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) • Valmistelun lähtökohta: • Jyväskylä kaupunki mahdollisten kuntajaon muutosten jälkeenkin järjestää omat sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut. Kaupungin kanssa 2015/2017 yhdistyvien kuntien palvelut ovat tässä järjestämis-kokonaisuudessa mukana. • Jyväskylän kaupunki tekee kuntayhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelujen järjestämisessä yhdessä kaupunkiseudun muiden kuntien kanssa kuntajaon muutosten jälkeenkin (nykyiset Seututk-ja Jytekunnat).

  24. Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:llesyksyllä 2012 (4) 2. Erikoissairaanhoidon valtaosa –keskussairaalatoiminta – ja muutamat muut erityispalvelut (1/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) • Valmistelun lähtökohta • Jyväskylän kaupunki vastuukuntana vastaakeskussairaalatoiminnasta ja joistakin maakunnallisista sosiaalihuollon erityispalveluista (kv. erityishuolto) • Merkittävä asia on muiden kuntien sitoutuminen pitkällä aikavälillä käyttöön /kustannuksiin/investointeihin, kun sairaanhoitopiiriä ei ole • Ylikunnallinen päätöksenteko tapahtuu kaupungin erikoissairaanhoidon toimielimessä. Mukana olevia kuntia merkittävästi nykyistä vähemmän. • Valmistelussa otetaan huomioon kuntalaisten valinnan mahdollisuuden parantuminen erikoissairaanhoidossa 2014 alkaen. Sekä eri keskussairaaloiden työnjaon ja profiilien muutokset pitemmällä aikavälillä.

  25. Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:llesyksyllä 2012 (5) 2. Erikoissairaanhoidon valtaosa –keskussairaalatoiminta – ja muutamat muut erityispalvelut (1/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) • Valmistelun lähtökohta • Vaihtoehto 2. • Sairaanhoitopiirien purkauduttua perustetaan uusi ’vapaaehtoinen’ kuntayhtymä, joka jäsenkuntina ovat kuntauudistuksen mukaiset uudet peruskunnat. • Perussopimuksen uusiminen, äänileikkurit, rahoitus muuttuneessa peruskuntatilanteessa. Mm. äänileikkurit eivät liene aiempaan tapaan merkittäviä, kun kuntakoko on aiempaa suurempi.

  26. Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:llesyksyllä 2012 (6) 3. Erityisvastuualue (ERVA, 2-4 % voimavaroista) • Valmistelu- ja kehittämislähtökohtana on yhteistyö ITÄ-ERVAN ja itäalueen kuntien kanssa (sairaanhoitopiirin hallituksen päätös 16.8.2012). Kuntien välinen yhteistyö erityisen tärkeää. • Mikäli ERVA:n tehtävät ovat isolta osin nykyiset, ERVA -ratkaisu ei ole lyhyellä aikavälillä pääkysymys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Kehitysvammaisten erityishuollon ratkaisut on lisäselvityksessä. • Pitemmälle aikavälillä korostuvat keskussairaaloiden työjakokysymykset ja potilasvirtojen ohjautuminen/suuntautuminen potilaiden valinnan mahdollisuuksien parantuessa 2014 alkaen. Nämä seikat eivät suoraan liity ERVAn tehtäviin, mutta ne on otettava huomioon. • Jyväskylän kaupunki on valmis olemaan ERVA –kuntayhtymän ylläpitäjä- ja jäsenkunta, mikäli tämä tulee olemaan valtakunnallinen linjaus.

  27. 3. Lopuksi

  28. NYKYTILANNE: KUUSI KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ALUETTA

  29. Hankkeen esitys: KESKI-SUOMEN UUDET SOTE - ALUEET