Download
keski suomen historia n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
KESKI-SUOMEN HISTORIA PowerPoint Presentation
Download Presentation
KESKI-SUOMEN HISTORIA

KESKI-SUOMEN HISTORIA

223 Vues Download Presentation
Télécharger la présentation

KESKI-SUOMEN HISTORIA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. KESKI-SUOMEN HISTORIA

  2. Tutkimalla menneisyyttä, osaamme rakentaa tulevaisuutta

  3. Keski-Suomen historia 1900-luku 1800-luku Tietoteos 1700-luku • kaikille yhteiskunnassa toimiville, • kotiseututeos harrastajille ja • maakuntahengen symboli kaikille keskisuomalaisille 1600-luku 1500-luku Esihistoriallinen aika

  4. Keski-Suomen historia 1osa Keski-Suomen maakuntahistorian ensimmäinen osa antaa yleiskatsauksen maakunnan vaiheisiin muinaisuudesta viime vuosisadalle asti, kunnallishallinnon alkuun.

  5. Jääkausi • Luonnontieteilijät pystyvät maaston muodoista ja kasviston koostumuksista lukemaan luonnon muinaisia vaiheita. • Jääkauden vaikutuksesta Keski-Suomen järvialtaat ovat luode-kaakkoissuuntaisia ja samoin jäätikköjokien muistona moreeniharjut, joita on eniten etelässä.

  6. Pohjola 12000 vuotta sitten • Pohjola preboreaalikauden alussa noin 12 000 vuotta sitten. • Mannerjäätikkö peitti vielä suuren osan Pohjolasta, ja Yoldiameri lainehti jäätikön itä- ja eteläpuolella.

  7. Korkeimmat kukkulat • Korkeimmat kukkulat ovat nousseet muinaisen merenpinnan yläpuolelle ja siksi niillä on paras metsä. • Laajimmat vedenkoskemattomat alueet ovat Petäjävedeltä Multian kautta Pylkönmäelle ulottuvalla alueella

  8. Korkein ranta • Korkeimman rannan yläpuolelle jääneet alueet Keski-Suomessa ja Jämsän-Laukaan jäätikkölahden alue

  9. Muinais-Päijänne • Muinais-Päijänne virtasi pohjoiseen, vasta noin 5000 eKr maankohoaminen pohjoisessa aiheutti etelässä Salpausselän murtumisen ja Kymijoen synnyn. • Lämpimän sään aikana noin vuoteen 4000 eKr jalot lehtipuut ja monet etelän kasvit viihtyivät täällä. Myöhemmin sää kylmeni, Keski-Suomi sai nykyiset kasvit sekä monentyyppiset suoalueensa.

  10. Keski-Suomen esihistoriasta • Arkeologisessa katsauksessa kiinnitetään runsasta huomiota sekä itse muinaistieteen kehitykseen ja metodeihin että myös sen paikallisiin harrastajiin ja esineiden löytäjiin. • Vuosituhantista esihistoriaa seurataan sitten kivikaudesta rautakauteen. • Osoittautuu, että varhaiskivikautinen löytökeskus on Pihtiputaalla, mutta rautakauden lopun huomattavimmat löytöpaikat taas Kuhmoisten Linnavuori ja Keuruun Suojoen venevalkama.

  11. Vasarakirveskulttuuri • Keski-Suomesta on löydetty vain kolme aitoa vasarakirvestä • Jämsästä • Saarijärveltä • Kyyjärveltä ja • Joutsasta Vuonna 1869, kun talolliset Jaakko Hokkala ja Willehard Hallsten kaivoivat ojaa Hokkalan talon pellolla Kyyjärven kylässä, löysivät he venheen muotoisen vasarakirveen, josta toinen löytäjä ei taipunut osaansa toiselle luovuttamaan, vaan katkaistiin se reijän kohdalta poikki.

  12. Varhaiskivikautinen löytö Laukaan vehniän torppari Tobias Flyktman löysi Kurki- suosta mutaa ajaessaan talvella 1903 sembra- männystä valmistetun karhunpäällä koristetun lusikan.

  13. Keski-Suomi kivikauden lopulla • Siitepölytutkimus osoittaa primitiivisen maanviljelyn alkaneen Keski-Suomessakin jo kivikauden lopulla. • Lopuksi otetaan kantaa Suomen kansan alkuperään ja päädytään nykyisen jatkuvuusteorian kannalle.

  14. J. Vilkuna Laukaan Saraakallio • Sisämaan pyyntiväestö maalasi • maastosta saatavalla punavärillä • kuvia vesien äärellä oleviin pystykallioihin tai irtolohkareisin. • Keski-Suomesta on löydetty • kalliomaalauksia Kuhmoisista, • Luhangasta, Jyväskylän maalais- • kunnasta ja Laukaasta.

  15. Keski-Suomi 1550-luvulla • Vanhastaan on tiedetty, että keskiajalla Hämeen eteläosan pitäjien ns. eränautinta ulottui Keski-Suomeen asti. • Eri pitäjien talojen erämaita - siis metsästys- ja kalastuspaikkoja – löytyi tarkentuneessa tutkimuksessa runsaasti lisää. • Monessa tapauksessa ne muodostuivat myöhemmin asutuksen aluksi, koska Kustaa Vaasa takavarikoi ne 1550-luvulla valtiolle uudisasutukseen käytettäviksi.

  16. Keuruulainen maanviljelijä löysi vuonna 1930 Suojoen rannalle uudispeltoa raivatessaan muun muassa veneen osia • Löydön esineet ovat 1300-1500-luvulta jKr

  17. Ensimmäiset asukkaat • Maakunnan eteläosa Jyväskylän seudulle asti sai 1500-luvulla hämäläisperäisen, mutta pohjoisosa savolaisperäisen ensimmäisen asutuksen. • Tämä näkyy erittäin selvästi myös murre-tutkimuksessa, koska kieli säilytti sitkeästi ja kauan muiston asukkaiden alkuperästä. • Tekijä jakaa alueen murteet kolmeen pääryhmään Keuruun murre, Päijät-Hämeen murteet ja Keski-Suomen murteet

  18. Väestö maakunnassa 1580-luvulla • Maakunnan väestön kokonaismäärä nousi arveltua paljon hitaammin. • 1580-luvulla oltiin vasta noin 4 000 asukkaassa, ensimmäisissä tarkoissa väestötabelleissa vuonna 1749 päästiin noin 15 000 henkeen, joka oli suunnilleen n. 6 % nykyisestä. • Keski-Suomen asutuksen massa on siis peräisin vasta 1800-luvulta, jolloin asutuskasvu oli suurimmillaan (noin 80 000 v. 1860).

  19. Korpilahden kirkonkylä Korpilahden kirkonkylässä oli 1700-luvulla yksitoista taloa. Oheisessa vuoden 1892 kartoituksessa näkyy selvästi, kuinka eteläpään viiden talon rakennukset ovat harvakseltaan maantien varrelle hyvä matkaa toisistaan, vaikka kunkin talon rakennukset muodostivat tiheän neliömäisen kokonaisuuden.

  20. Kananhoito oli vanhassa maataloudessa vielä vähäistä, mutta tunnettiin kyllä. Kuva Saarijärven Tarvaalan Uusitalosta

  21. Karstulan (nyk. Kyyjärven) Lintulahden taistelu 3.7.1808

  22. Keski-Suomen liikenneolot • Keski-Suomen liikenneolot alkoivat kehityksensä vesireittien käyttämisestä sekä talvi- että vesiliikenteeseen. • Vanhin maantieverkko suuntautui Turkua kohti, mutta jo 1600-luvun lopulla puhkaistiin maantieyhteys myös pohjanmaalle. • Varsinainen reformi oli Kustaa III:n 1780-luvulla luoma poikkiyhteys Vaasasta tai Kokkolasta Laukaan Koiviston kautta Kuopioon.

  23. Vanha Laukaantie Keski-Suomen maan- tiet isonvihan aikana. ”Vanha Laukaantie” Oriveden ja Jämsän kautta Jyväkylään ja Laukaan Koivistoon oli pitkään ainoa kunnollinen maantie koko Keski- Suomessa

  24. Kartta Hämeen hallinto- pitäjäjaosta 1600-luvulta. Hämeen historia II.

  25. Keski-Suomen kirkolliset olot • Keski-Suomessa oli kaksi keskiaikaista seurakuntaa (Jämsä ja Kuhmoinen), mutta neljä suurvalta-aikaista emäseurakuntaa (Laukaa, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari) • Kauden lopussa Keski-Suomessa oli yhteensä 22 seurakuntaa

  26. Alttarikaappi Jämsän kirkosta esittää kruunattua Neitsyt Mariaa ja Jeesuslasta goottisessa koristeellisessa ympäristössä. Todennäköisesti lyypekkiläistä työtä 1400-luvun lopulta. Valok. Eero Salonen

  27. Hinnat • 1 osa 65,59 euroa + postituskulut • 2 osa 58,87 euroa + postituskulut • 3 osa 71,82 + postituskulut • Koko paketti 168,19 euroa + postituskulut

  28. Kirjatilaukset • Keski-Suomen liitto • Sepänkatu 4 • 40100 Jyväskylä • puhelin • 014 - 652 200 • telefax • 014- 652 277 • sähköposti • Marja-Leena.Tuunanen@keskisuomi.fi