Mitä keväällä 2014 keskeistä koulutuspolitiikassa?

1. Ajankohtaiskatsaus koulutuspolitiikkaan varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen velvoittavuus, rakennepoliittinen ohjelma, työrauhalakiuudistus ja valtionosuusuudistus

2. Mitä keväällä 2014 keskeistä koulutuspolitiikassa? • Kehysriihi 24-25.3 • Hallituksen rakennepoliittiset linjaukset • Esiopetus velvoittavaksi • Uskonnonopetus • Avustajat osaksi opetushenkilöstöä • Kelpoisuudet • II asteen järjestäjäverkko ja rahoitus • Oppivelvollisuusiän pidennys • Opiskelijavalintauudistus • Varhaiskasvatuslaki • OPS uudistus – uusi oppilashuolto Opsissaoph sivuilla • Lukion tuntijako • Työrauha ja osallisuus 1.1.2014 • Oppilashuolto 1.8.2014 • Kuntauudistus • Valtionosuusuudistus

3. VARHAISKASVATUS ON INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN

5. Varhaiskasvatusta koskeva lakityöryhmä ja OAJ tavoitteet

6. Lakityöryhmän esitykseen sisältyvät seuraavat OAJ:n tavoitteet Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Opetushallitus laatii varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet. Kerhot ja avoin toiminta eivät ole mukana laissa. Opetus ja pedagogia ovat lain tavoitteissa. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki vastaa kolmiportaisen tuen malliaja termistö sama. Varhaiskasvatuksen opettajalta vaaditaan vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Sosionomille (AMK) oman erillinen nimike: varhaiskasvatuksen sosionomi.

7. Esitykseen sisältyvät OAJ:n tavoitteet… • Päiväkodissa mitoituksesta poikkeamiselle enimmäiskestoksi kaksi päivää ilmenemispäivästä. • Osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen 3-5 vuotiaille 1:7 suhdeluku (ennen 1:13) • Perhepäivähoitoryhmässä voi olla enintään kahta perhepäivähoitajaa vastaava määrä lapsia. • Tietojen vaihto ja salassapito vastaa perusopetuksen säädöksiä ja mahdollistaa tarpeellisen tiedon kulkemisen lukuun ottamatta sähköistä tiedonsiirtoa. • Edellytetään 3 vuoden välein tehtävää tilojen ja toimintavälineiden seuraamista. • Valviran ei enää tulisi olla osa varhaiskasvatuksen hallinto- ja ohjausjärjestelmää.

8. Lakityöryhmän esityksestä puuttuvat seuraavat OAJ:n tavoitteet Nimi: Laki varhaiskasvatuksesta ja perhepäivähoidosta. Varhaiskasvatuksen eron päivähoitoon on käytävä laista ilmi. Varhaiskasvatuksen määritelmä on muutettava ja määriteltävä vuorohoito sekä perhepäivähoito. Tavoitteista puuttuu koulutuksellinen tasa-arvo ja kestävä kehitys. Lapsivaikutusten arvioinnista on säädettävä. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen tuntimäärä nostettava kuuteen. Lisättävä säädös häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi, siihen puuttumiseksi ja sen seuraamiseksi. Kotihoidontuki ei saa rajoittaa yli kolmivuotiaan lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Velvoitetta laatia suunnitelmia on muutettava. Henkilöstön vastuista on säädettävä: Opettajalla oltava pedagoginen vastuu lapsiryhmästä. Tehtävä selvitys siitä, millä aikajänteellä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuudeksi määritellään maisterin tutkinto.

9. Lakityöryhmän esityksestä puuttuvat seuraavat OAJ:n tavoitteet Erityisopettajan kelpoisuus muutettava. Johtajalta on vaadittava maisterin koulutus. Päiväkodin henkilöstön rakenne on muutettava ja turvattava yliopistollisen koulutuksen saanut opettaja joka lapsiryhmään koko toimintapäivän ajaksi. Henkilöstömitoitusta ja ryhmäkokoa on tarkennettava: erityisryhmät ja vuorohoito. Varhaiskasvatus muutettava vähitellen maksuttomaksi. Lapsen oikeudesta tarvitsemiinsa terveydenhuollollisiin neuvola- tai psykososiaalisiin palveluihin on säädettävä osana oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Aluehallintoviranomaiselle oma-aloitteinen puuttumisoikeus sekä tehokkaat sanktiot, jos lainsäädäntöä ei noudateta. Esiopetus ja sitä ennen tai sen jälkeen annattava varhaiskasvatus on nähtävä yhtenä kokonaisuutena johon ei tule säätää järjestämispaikasta johtuvia eroja.

10. MITÄ NYT VAKALAKI? • Kehysriihi ma-ti • Lausuntokierros • Poliittinen käsittelyt • Hallituksen esitys • Lausuntokierros • Eduskuntaan

11. Voidaanko paikallisesti pohtia vastaava? • Oppimistulosten nostaminen • Motivaatio • Viihtyvyys • Opetusmenetelmät ja -välineet • Miten laatukriteerit näkyvät?

12. YHTEYDENPIDON VÄLINEET MUUTTUNEETTärkeää muistaa, että rehtori ja opettajakin ovat ammatteja. He tekevät työtä. Heillä on oma elämä ja vapaa-aika. Nina Lahtinen, OAJ

13. ISAVI 2010-00775/OP-13 HUOLTAJAN TAVOITETTAVUUS Tapahtuma: • Oppilaan huoltaja oli soittanut lehtorin työajan päätyttyä keskustellakseen oppilaaseen kohdistuneista kurinpitotoimista. Lehtori oli sulkenut puhelimensa. Myöhemmin vanhemmat olivat päässeet keskustelemaan asiasta. Aluehallintoviraston ratkaisu: • Opetushenkilökunnalle ei ole asetettu yleistä velvollisuutta päivystää oppilaiden vanhempien puheluita työajan ulkopuolella kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. • Koulun tehtävä tiedottaa oppilaiden vanhemmille niistä keinoista, joilla vanhemmat voivat ottaa yhteyttä oppilaiden opettajiin. Näitä keinoja voivat olla mm. koulun yhteinen puhelinpalvelu, sähköposti sekä koulun verkkosivut, joihin vanhemmille myönnetään käyttäjätunnukset Nina Lahtinen, OAJ

14. YHTEISTYÖ KODIN KANSSA

15. OAJ:n ryhmäkokokannanotto Onko paikallisesti ollut tukea? Onko ryhmäkoko haaste?

16. RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA JA KEHYSRIIHI

17. VARHAISKASVATUS JA RAPO • Esiopetus: oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana alkavalla esiopetuksella • Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014. • Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015 • Hallituksen esitys kotihoidon tuen muuttamisesta annetaan budjettilakina 2014. • Lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2015. • Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen osalta hallituksen esitys annetaan keväällä 2014. • Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. • OKM:n mukaan säästö 16,4 milj e

18. PERUSOPETUS JA RAPO • Avustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta ( - 10 milj. e) • Koulunkäyntiavustajien huomioon ottaminen perusopetuksen opetusryhmiä muodostettaessa edellyttää perusopetuksen opetusryhmäkokoa koskevien säännösten muuttamista. • Lainsäädännöllä säädelty ryhmäkoosta vain erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien ja vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksen osalta • Perusopetuslain mukaan opetusryhmät tule muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

19. USKONNONOPETUS JA RAPO • Uskonnon opetus – 3 milj. e • Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukennus perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa • Muiden kuin evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoko 10 henkeä (nykyisin kolme).

20. OPPIVELVOLLISUUSIKÄ1/3 • Oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. • Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. • Uudistus toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä. • Varattu rahaa 15 milj. • Lakiehdotus annetaan eduskunnalle syksyllä 2014. • Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014. • Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.

21. 2/3 HE laeiksi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Tehtäisiin perusopetuslakiin muutokset oppivelvollisuuden pidentämiseksi alku- ja loppupäästä. Esiopetus säädettäisiin velvoittavaksi ja perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuus jatkuisi vuodella toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai niihin valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa, sekä mahdollisesti niihin rinnastettavassa koulutuksessa. Lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin tehtäisiin tarpeelliset muutokset oppivelvollisten hakeutumiseen ja opiskelijavalintaan liittyen. Samalla säädettäisiin oppimateriaalien maksuttomuudesta oppivelvollisille. hallitusneuvos Janne Öberg, puh. 0295 3 30348 kesäkuu (voimaan 1.1.2015)

22. Kansallisen osaamisperustan vahvistamisen hanke 3/3 • Hankkeen tehtävänä on arvioida työmarkkinoiden ja monimuotoistuvan kansalaisyhteiskunnan aiheuttamat muutostarpeet koulutusjärjestelmän rakenteelle ja ohjaukselle. • Erityistä huomiota nivelvaiheen järjestämiseen siten, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. • Hanke toteutetaan yhteistyössä oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan työn, ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamistyön, lukion tuntijaon ja ylioppilastutkinnon kehittämistyön, ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevan valmistelun sekä koulutustarpeen ennakointityön kanssa. • Toimikausi on 15.9.2013 - 31.8.2014. • Valmistellut esitykset jatkotoimenpiteistä käsitellään työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvostossa ja sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä elokuussa 2014. Nina Lahtinen, OAJ

23. II-ASTE JA RAPO (1) Uudistukset (yht -260 milj e): Rahoitusjärjestelmä: • rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. • aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa. • Julkinen rahoitus tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen • Ei julkista rahoitusta • lukiokoulutuksen aineopinnot • ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomat koulutukset • Aikataulu: HE keväällä 2014, voimaan 1.1.2015

24. II-ASTE JA RAPO (2) • Järjestäjäverkkoatiivistetään siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. • Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014. • Koulutuksen järjestämisluvat uusitaan viimeistään 1.1.2017 lukien.

25. Lukiokoulutusta antavien oppilaitosten lukumäärän kehitys 1999—2011 Lähde: Tilastokeskus

26. Lukioiden koot Lähde: Tilastokeskus

27. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA HANKE

28. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen • Tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa: Rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu 195 miljoonan euron leikkauksesta. • Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään olennaisesti • ”järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus turvataan” • Tavoitteena 1.1.2017 voimaan tuleva ”vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko”. • Ruotsinkielinen koulutus ja koulutusverkko mukana. • Rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy ja siinä otetaan huomioon säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen.

29. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminenSUUNNITELTU AIKATAULUTUS 01-05/2014 pohjavalmistelu 02-05/2014järjestäjäverkon kriteerien valmistelu 02-04/2014Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset (OKM, siv. pol. min.tr, hallituksen iltakoulu) 4-8/2014 toimeenpanon edellyttämät mahdolliset säädösmuutokset toimintalainsäädäntöön, voimaan 01/2015. 09-11/2014 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa 1/2015 OKM kirje mm. järjestämislupien hakemisesta ja kriteereistä sekä koulutuksen järjestäjille tieto, millaisia tietoja niiltä tullaan pyytämään järjestämisedellytyksistä 01-03/2015 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa.   08/2015Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä 09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi luviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1-3/2016 OKM päätökset luvista 1.1.2017 järjestämisluvat voimaan

30. Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus Tavoitteena toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Hankkeessa tarkastellaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. Järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan jo työryhmässä, jonka määräaika on 15.12.2014. HUOM! OAJ:lla ei ole edustusta em. ryhmässä.

31. Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus 01/2014rakenne- ja rahoitustyöryhmän valmistelu käynnistyy 06/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset   10/2014kentän kuuleminen   15.12.2014rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa OKM:lle 12/2014 – 1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän raportin lausuntokierros 01/2015Poliittinen käsittely 01/2015OKM:nkirje ylläpitäjille 02-08/2015 mahdolliset säädösmuutokset   03-04/2015Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa.   04-09/2015 Ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehtopäätökset 08/2015 ylläpitämislupahakemus 09-11/2015 Ylläpitämislupahakemuskäsittely ja esitys uusiksi ylläpitämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1.1.2016 rahoitus voimaan 1-3/2016 OKM päätös ylläpitämisluvista 1.1.2017 ylläpitämisluvat voimaan

32. Lukiokoulutus Hallitusohjelman kirjaukset: • ”toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä”. • ” Uudistetaan lukioiden rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Sisällytetään lukiorahoituksen perusteisiin tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä”.

33. Mihin indikaattoreihin lukion rahoitus voisi pohjautua? Osa olisi opiskelijamäärään perustuvaan perusrahoitusta. Suoriteperuste: Osa olisi määräajassa suoritettuihin tutkintoihin perustuvaa rahoitusta (esim. 3 vuodessa yo-tutkinnon suorittaneiden lukumäärä). Tuloksiin perustuva rahoitusosuus (esim. oppimistulokset, jatkokoulutukseen sijoittuminen, vähäinen keskeyttäminen). (vrt. vaikuttavuusrahoitus amm.työryhmässä), opiskelijapalaute Kysymyksiä: Miten saavutettavuutta tuetaan? (pienen lukion lisä poistunee) Miten huomioidaan erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot?

34. Lukio ja indikaattorien ongelmat • Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä pohti tuloksellisuusindikaattoreita sellaisia löytämättä • Pahimmillaan tuloksellisuusrahoitus voi olla haitallista (lukiossa ei juuri keskeytetä, yo-tulokset riippuvat sisäänottokeskiarvoista jne.) • Lisärahoitus voisi ohjautua jo ennestään hyväosaisille ja huonojen indikaattoreiden vuoksi voi moni hyvää työtä tekevä menettää rahoitusta • Laatuun liittyvistä indikaattoreista voisi löytyä jotain (opiskelijatyytyväisyys, opettaja – opiskelija-suhde jne.) • Mitä muita mahdollisia riskejä? • OAJ EDELLYTTÄNYT LAATUKRITEEREITÄ ENNEN TULOKSELLISUUSRAHOITUSTA MUTTA TÄTÄ EI OLE TEHNYT • VATT TOTEAA ETTÄ TULOKSELLISUUS SOPII HUONOSTI LUKIOON

35. Työryhmässä esillä ollut ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi

36. AMKien rahoitusmalli 2014

37. Yliopistojen rahoitusmalli v.2013 14 % 6 % 12 % * *v. 2015 julkaisut 13 % (julkaisufoorumin tasot 0-3, eri kertoimilla Punaisella v. 2015 muutokset

38. Lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen • Lukion tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä luovutti ehdotuksensa 17.12.2013 • Tavoitteissa korostuvat integrointi, ilmiöpohjaisuus, oppiainerajojen ylittäminen, kokonaisuuksien hallinta, TVT:n opetuskäyttö, yhteisöllisyys, joustavat opintopolut jne • Tuntijaosta työryhmä esitti kolme erilaista mallia, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua. • Opetusministeri on sanonut, ettei mikään malleista sellaisenaan ole hyvä. • Lukiolain avaamisesta voi tulla poliittinen kiista. • Tuntijakopäätöksen viivästyminen vaikuttaa opetussuunnitelmien valmistelun aloittamiseen ja niiden käyttöön ottoon (2016->2017). OAJ haluaa riittävästi aikaa valmistelulle. • OAJ haluaa turvata riittävän yleissivistävän pohjan ja toivoo tuntijaosta nopeaa päätöstä.

39. Ylioppilastutkinnon uudistaminen Ylioppilastutkinnon äidinkielen toisesta kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uudistus siirtyi sähköistämisen yhteyteen (2015/2016→s.2018). Ylioppilastutkinnon sähköistäminen: alkaa asteittain kolmella, kirjoittajamäärältään pienellä kokeella s. 2016 ja päätyen koko tutkinnon sähköisyyteen k. 2019 www.digabi.fi ja facebook-ryhmä tietokoneet yo-kirjoituksissa Tutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen

40. KUNTIEN TEHTÄVÄT JA VELVOITTEET • Uusien kuntien menoja lisäävien tehtävien/velvoitteiden osalta päätettävä: • karsia pois yhtä paljon muita tehtäviä/velvoitteita • uusien tehtävien/velvoitteiden täysi rahoitus • Kehyksessä olevat hankkeet: kriittinen arviointi kehyspäätöksen yhteydessä • Kuntakokeiluja 2015-2016 • lakimuutokset eduskunnalle kevät 2014 • hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, • koulutuspalvelukokeilut, • palveluasumisen toimintamalli, • valvonnan toimintamalli, • kuntien ja Kelan yhteistyö, • nuorisotakuu.

41. 17 KUNTAA JATKONEUVOTTELUIHIN Kuntakokeiluihin haki tammikuun loppuun mennessä 28 Espoon kaupunki, Forssan kaupunki, Helsingin kaupunki,  Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan ja Janakkalan kuntien muodostama kuntaryhmä, Joensuun kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki ja muut Keski-Uudenmaan kaupunki -liitosselvitysalueen kunnat, Kouvolan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lahden kaupunki, Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ja Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Taipalsaaren, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien muodostama kuntaryhmä, Oulun kaupunki, Riihimäen kaupungin ja Hausjärven ja Lopen kuntien muodostama kuntaryhmä , Rovaniemen kaupunki, Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien muodostama kuntaryhmä,  Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan muodostama kuntaryhmä sekä Vantaan kaupunki.

42. KELPOISUUKSIEN PURKU 2015 • Tavoitteena vähentää kuntien menoja 165 milj. e 2017 tasolla • OKM ( 20 milj e) ja STM ( 145 milj. e) esitys 28.2.2014 • väljennetään liian yksityiskohtaisia henkilöstönormeja ja kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka vaikeuttavat palvelujen tehokasta järjestämistä sekä tehtävien ja työnjaon uudistamista Ministeriön esitystä täydennetään siten, että • se kytketään johdonmukaisesti yhteen toimenpiteiden 1.6 ja 3.2 kanssa. • ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin.

43. OKM:N ALUSTAVIA ESITYKSIÄ • Ammatillisen koulutuksen henkilöstön kelpoisuutta koskevia erivapauksia (voimaan 1.8.2015) • Vapaan sivistystyön opettajina toimivien kelpoisuusvaatimukset • Aikuiskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksia • Eräiltä osin perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden tarkastelua • Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintorakenteen suhdetta sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusvaatimuksiin • Ammattikorkeakouluja ja korkeakoulututkintoon liittyviä kelpoisuusvaatimuksia • Budjettivaikutukset: ei merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, voivat jossakin määrin tuoda oppilaitoksille säästöjä palkoissa. • Kestävyysvaikutukset: Muutokset helpottaisivat henkilöstön rekrytointia ja sitä kautta joustavoittaisivat ja tehostaisivat työmarkkinoiden toimintaa.

44. OKM ESITYS KELPOISUUKSISTA Laajennetaan AMK tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta: • Kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin: sosionomi (AMK)-tutkinto tuottaa kelpoisuuden sosiaalipalvelutehtäviin. Vaativiin sosiaalipalvelutehtäviin edellytetään YAMK. • Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sosionomin tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogian opinnot tuottavat pätevyyden myös esiopetukseen. Säädökset valmistellaan • osana päivähoitoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta • HE kevätistuntokaudella 2015 ja voimaan vuoden 2016 aikana

45. TALOUDELLISESTI VAIKEAA

48. Koulutus liittyy keskeisesti henkilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä aikuisuudessa taloudelliseen toimeentuloon (THL 2013). KOULUTUKSEEN SATSAAMINEN SÄÄSTÄÄ MUIDEN HALLINNON ALOJEN MENOJA

50. Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella