1 / 73

NEUROLOGIAN kurssi 2005 ll Harri Arikka

NEUROLOGIAN kurssi 2005 ll Harri Arikka. NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA TUTKIMUSMENETELMÄT KLIININEN ARVIOINTI AKUUTTI NEUROLOGIA KOHTAUKSELLISET TILAT ETENEVÄT SAIRAUDET KUNTOUTUS. kirjallisuutta. Soinila S, Kaste M, Launes J, et al. Neurologia. Duodecim 2001

ira-ware
Télécharger la présentation

NEUROLOGIAN kurssi 2005 ll Harri Arikka

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. NEUROLOGIAN kurssi 2005ll Harri Arikka • NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA • TUTKIMUSMENETELMÄT • KLIININEN ARVIOINTI • AKUUTTI NEUROLOGIA • KOHTAUKSELLISET TILAT • ETENEVÄT SAIRAUDET • KUNTOUTUS

  2. kirjallisuutta • Soinila S, Kaste M, Launes J, et al. Neurologia. Duodecim 2001 • Nyström S. Neurokirurgia, Gummerus 1988 • Palo J, Jokelainen M, Kaste M, et al. Neurologia . WSOY 1992 • Nienstedt W, Hänninen O, Arstila A, et al. Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY SHKS • Luomanmäki K, Elonen E, Vuoristo M. Meilahden akuuutti hoito-opas. Duodecim

  3. KESKUSHERMOSTO aivot selkäydin spinaaliganglio (takajuuren hermosolmuke) autonomisen hermoston sentraaliosat ÄÄREISHERMOSTO aivohermot selkäydinhermot (spinaalihermot) autonomisen hermoston perifeeriset osat NEUROANATOMIA

  4. AIVOT • isot aivot (aivokuori, aivo-lohkot, valkea aine, tyvitumakkeet, hemisfäärit, aivokurkiainen, kammiot) • väliaivot (3. aivokammio, talamus, hypotalamus, aivolisäke, käpylisäke) • keskiaivot (aivonesteviemäri) • aivosilta ( 4.aivokammio) • pikkuaivot • ydinjatke (vasomotorinen keskus,hengityskeskus)

  5. AIVOKALVOT • dura mater (kovakalvo) verhoaa kalloa muodostaen samalla luukalvon. Verenvuoto luun ja kovakalvon välissä on epiduraalitilassa. Dura työntyy myös isoaivopuoliskojen ja pikkuaivo-puoliskojen väliin • keskimmäinen aivokalvo on lukinkalvo (arachnoidea mater), duran ja lukin-kalvon välissä oleva vuoto on subduraalitilassa • aivoja verhoaa pia mater (pehmeä kalvo), jonka yllä on aivoselkäydinnesteen täyttämä subaraknoideaalitila

  6. SELKÄYDIN • selkäydin päättyy I lannerangan korkeudelle • jatkuu viuhkamaisena hermosyistä muodostuvana kimppuna (cauda equina) • selkäytimestä hermosolukimput lähtevät molemminpuolin edestä ja takaa (etu-ja takajuuri) yhtyen spinaalihermoksi, mitkä kulkevat nikamien välistä

  7. AUTONOMINEN HERMOSTO • JAKAUTUU SYMPAATTISEEN JA PARASYMPAATTISEEN OSAAN • VAIKUTTAVAT SAMOIHIN KOHDE-ELIMIIN • SYMPAATISEN HERMOSTON GANGLIOT SIJAITSEVAT NIKAMIEN SIVUSSA • PARASYMPAATTINEN HERMOSTO JAKAUTUU KRANIAALISEEN JA KAUDAALISEEN OSAAN

  8. SYMPATIKONIA (asetyylikoliini, noradrenaliini) verenkierto vilkastuu hengitystiet laajentuvat ruuansulatus hidastuu ihokarvat nousevat pystyyn mustuaisetlaajenevat ejakulaatio ja orgasmi PARASYMPATIKOTONIA (asetyylikoliini) ruuansulatus kiihtyy virtsarakko supistuu verenkierto hidastuu erektio miehillä AUTONOMISEN HERMOSTON TEHTÄVÄT

  9. alkio muodostuu segmenteistä, joita tulee hermottamaan yksi pari spinaalihermoja hermosyykimppu sisältää useita hermosoluja; somaattisia ja autonomisia sekä tukisoluja iholla segmettejä nimitetään dermatomeiksi nikamien ulkopuolella spinaalihermot muodostavat hermopunoksia aivohermot lähtevät suoraan aivorungosta ÄÄREISHERMOSTO

  10. AIVOHERMOT • I hajuhermo • II näköhermo kulkee ristiin näköhermoristissä (chiasma opticus) • III n. oculomotorius, IV n. trochlearis, VI n. abducens hermottavat silmälihaksia • V kolmoishermo (n. trigeminus) hermottaa kasvoja • VII n. facialis hermotta kasvoja

  11. VIII tasapaino-kuulohermo • IX kieli-kitahermo osallistuu nielemisrefleksiin • X n. vagus muodostuu parasympaattisista hermosyistä, kulkee rinta- ja vatsaonteloon saakka • XI lisähermo • XII kielen liikehermo

  12. HERMOSTON TOIMINTA • motoriikka • aistitoiminnot • adaptiiviset toiminnat (motoriikan säätely, aistitiedon käsittely, vireystila, lämmönsäätely, endokrinologinen ja immuloginen säätely jne) • assosiatiiviset toiminnat (kognitiot)

  13. MOTORISET TOIMINNOT • liikkeitä ohjaa aivorungon ja selkäytimen alfamotoneuronit • liikkeiden säätely tapahtuu pyramiradaston, ekstrapyramidaali-järjestelmän ja pikkuaivojen avulla • hermosolut liittyvät lihaksiin hermo-lihasliitoksen avulla • ylempi motoneuroni kuuluu keskushermostoon alempi motoneuroni ääreishermostoon

  14. REFLEKSI ELI HEIJASTE • ärsykkeen aikaan saama tahaton liike • yksinkertaisia motoriikan säätelymekanismeja • sensorinen ja motorinen hermosolun kytkentä muodostaa refleksikaaren • venytysheijasteet, koukistusheijasteet, suojeluheijasteet, ihoheijasteet, asentoheijasteet, primaariheijasteet

  15. PYRAMIDIRATA • motorinen kuorialue sijaitsee otsalohkon takareunassa • tahdonalaisten liikkeiden suunnittelu • radaston hermosolut risteytyvät ydinjatkeessa ja selkäytimessä • aivojen oikea kuorikerros ohjaa ruumiin vasemman puolen liikkeitä ja päin vastoin

  16. EKSTRAPYRAMIDAALIJÄRJESTELMÄ • pyramidaaliradan ulkopuoliset motoriset radat • tyvitumakkeet (basaaligangliot), osa talamuksesta, keskiaivojen puna- ja mustatumakkeet • tasapainoheijasteiden ylläpito, lihastonuksen säätely, myötäliikkeet, liikesarjat

  17. PIKKUAIVOT • parillinen aivojen osa aivosillan korkeudella isojen aivojen takaraivolohkojen alla • liikkeiden hienosäätö ja rytmittäminen • kognitiivisiakin toimintoja

  18. LIHASJÄNTEVYYS Lihaksen supistustilaa säätelee lihaskäämi, mikä reagoi lihaksen pituuteen (gammamotoneuroni). Säätely tapahtuu lihaskäämin intrafusiaalisäikeiden jännitystä muuntamalla. Lihastonus on kuormittamattoman lihaksen passiivinen vastus. Tämä aiheutuu lihaskäämin ja lihaksen perustoiminnasta (alfamotoneuroni)

  19. Selkäydintasolla tonusta säätelee gammamotoneuroni, jonka aktiivisuutta pikkuaivot ja tyvitumakkeet säätelevät. Alfamotoneuroni saa hermotuksensa motoriselta aivokuorelta pyramiradan välityksellä. - Tonus ongelmat ja leesion lokalisaatio - spastisiteetti >>> pyramidirata rigiditeetti >>> ekstrapyramidaalijärjestelmä hypotonia >>> neuromuskulaarijärjestelmä selkäydin (etusarvi) pikkuaivot

  20. Liikkuminen ja tasodiagnostiikka ontuminen + kipu >>> nivel-jännestatus spastinen kävely >>> ylempi motoneuroni hypo-bradykinesia >>> EP-järjestelmä koreiforminen >>> tyvitumakkeet dyspraktinen/frontaalikävelevy >>> isot aivot ataksia >>> pikkuaivot - ääreishermosto vaappuminen >>> proksimaalinen lihaksisto jalkojen läpsyminen >>> ääreishermosto

  21. KOGNITIIVISET TOIMINNOT • puhe ja kielelliset taidot, tarkkaavaisuus, muisti, hahmottaminen, aktiivisuuden säätely jne • aivokuoren sensoriset alueet ovat moni-mutkaisessa yhteistyössä aivokuoren assosiatiivisten alueiden ja aivokuorten alaisten alueiden mm. talamuksen kanssa • Brocan ja Wernicken alue ovat tärkeitä kielellisiä assosiatiivisia alueita

  22. VAS. PUOLI: sanat ja foneemit aritmeettiset taidot visuokonstruktiiviset taidot OIK. PUOLI: visuospatiaaliset taidot neglet melodia taju kasvojen ja ilmeiden tunnistus LATERALISAATIO

  23. LIMBINEN JÄRJESTELMÄ • ohimolohkosta, väliaivoista ja aivokurkiaista ympäröivästä kudoksesta muodostuva toiminnallinen kokonaisuus • vaikuttaa käyttäytymiseen ja motiiveihin • yhteys hypotalamuksen kautta endokrinologiseen säätelyyn

  24. NEUROLOGINEN ARVIOINTI • kliininen arviointi • aivoselkäydinnesteen analysointi • aivopaineen mittaus • neurofysiologiset tutkimukset • kuvantamistutkimukset

  25. aivoselkäydinnesteen arviointi • solut • proteiinit • mikrobit • igG-indeksi ja oligoklonaalinen IgG • glukoosi ja laktaatti • ACE, ADA, NSE

  26. NEUROFYSIOLOGISET MENETELMÄT • elektroenkefalografia (EEG) • elektroneuromyografia (ENMG) • herätevasteet (VEP, SEP, BAEP) • transkraniaalinen magneettistimulaatio (MEP) • unipolygrafia ja SCSB

  27. KUVANTAVAT TUTKIMUKSET • natiiviröntgentutkimukset • angiografiat (AC,DSA, MA) • tietokonetomografia (TT=CT) • magneettikuvaus (MK=MRI) • ultraäänitutkimukset • isotooppitutkimukset (PET,SPECT)

  28. KLIINISET ERIKOISALAT • lastenneurologia • neurologia • neurofysiologia • neurokirurgia • (neuroradiologia) • (neuropatologia)

  29. KLIINISET ERITYISALAT • neuropsykologia • puheterapia • toimintaterapia • fysioterapia • (genetiikka) • (psykiatria) • (ortopedia)

  30. AKUUTTI NEUROLOGIA • tajuttomuus ja sekavuus • kohonnut aivopaine • kouristukset • aivovammat • aivokuolema • aivoverenkiertohäiriöt • selkäydinvammat • infektiot • intoksikaatiot

  31. TAJUTTOMAN ENSIHOITO • VITAALITOIMINTOJEN TURVAAMINEN (ABC) • O2, NESTEINFUUSIO, GLUKOOSIPIKAKOE • TAJUNNAN TASON ARVIO (GLASGOW'N ASTEIKKO) • ESITIEDOT SILMINNÄKIJÖILTÄ • MONITOROINTI KULJETUKSEN AIKANA • INTUBOINTI TARVITTAESSA (LÄÄKITYS) • JOS TAJUTTOMUUDEN SYY SELVILLÄ, ALOITETAAN PERUSSAIRAUDEN VÄLITÖN ENSIHOITO

  32. AIVOPERÄINEN: meningiitti epileptinen status trauma SAV tai aivoverenvuoto aivoinfarkti tai basilaari-tromboosi kohonnut aivopaine aivorunko-oireet SYSTEEMINEN SYY metabolinen häiriö intoksikaatio hemodynamiikan häiriö yleisinfektiot respiratoriset tekijät TASODIAGNOOSI

  33. YLEISSTATUS trauman merkit ihon tarkastelu (väri, turgor, petekkiat) hengitys (tuoksu, tiheys) auskultaatio vatsan palpaatio NEUROLOGINEN STATUS tajunta neuro-oftalmologinen status (staassipapilla, mustuaiset, silmän liikkeet) meningiaaliset oireet aivorunkostatus motoriikka tuntotestaukset TILAN ARVIO

  34. NEURO-OFTALMOLOGINEN STATUS • katsedeviaatio hemipareesin kontralateraalipuolelle viittaa isoaivo-hemisfäärin vaurioon, katsedeviaatio ipsilateraalipuolelle viittaa aivorunkovaurioon • pienet valolle reagoivat mustuaiset >>> aivosilta (pons) • suurentuneet valolle reagoimattomat mustuaiset >>> keskiaivot • hyvin laajat mustuaiset viittaavat kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen • normaalisti valolle reagoivat mustuaiset ja muutoin poikkeava aivorunkostatus viittaa metaboliseen syyhyn

  35. TAJUTTOMAN POTILAAN HOITO • neurokirurgin konsultaatio jos SAV tai muu tilaa vieväprosessi • intuboidun rauhoittamiseen lyhyt vaikutteisia lääkkeitä • kouristusten tehokas hoito • kohonneessa aivopaineessa normoventilaatio, tarvittaessa deksametasonia, mannitolia tai glyserolia • tiamiinia i.v 100mg jos alkoholisti tai ali ravitsemustila • elektrolyytihäiriön korjaus (hyponatremia hoidetaan hitaasti >>>ponsin myelinolyysi riski) • hyperglykemian hoito • kuumeen alentaminen ja kivun hoito • neurologisen pot. kohonnutta verenpainetta alennetaan varovasti (labetaloli)

  36. DELIRIUM (ÄKILLINEN SEKAVUUSTILA) • alentunut attentio ja vigilanssi • illuusiot, hallusinaatiot, deluusiot • häiriintynyt uni-valverytmi • ahdistuneisuus, ärtyisyys, pelkotilat, depressiivisyys, apatia, tahdottomuus (abulia), euforia • vapinaa, ataksiaa, myoklonioita • autonomisen hermoston oireita

  37. EROTUSDIAGNOSTIIKKA • DEMENTIA (huom. yleissairaudet voivat laukaista myös dementoituneen ihmisen deliriumin) • psykiatriset häiriöt (tajunnan taso yleensä normaali, neurologisessa statuksessa ei juurikaan poikkeavuutta, kuuloharhat yleisempiä ja harhat loogisempia kuin deliriumissa)

  38. KALLONSISÄINEN PAINE • paineeseen vaikutta itse aivokudos, likvor ja aivojen veritilavuus • veritilavuus vaihtelee, esim. CO2 -osapaineen nousu kiihdyttää aivoverenkiertoa ja nostaa painetta • systeemiverenkierron valtimopaineen ja kallonsisäisen paineen ero >>> 70 mmHg (perfuusiopaine) • kallonsisäinen paine on norm. <<<10 mmHg

  39. KALLONSISÄISEN PAINEEN KOHOAMINEN • KUDOKSEN LISÄÄNTYMINEN (kasvain, hematooma, infektiopesäke) • veritilavuuden kasvu (infektio, inflam-maatio, hypoksia, laskimopaluun estyminen) johtaa AIVOÖDEEMAAN • LIKVORKIERRON ESTYMINEN

  40. AIVOPAINE-OIREISTO • aamupainotteinen päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu • näön hämärtyminen, näkökenttä-puutokset, kaksoiskuvat • LÖYDÖKSINÄ ataksia, oculomotorius- ja abducens-pareesi, staasipapilla • komplikaationa herniaatio

  41. DIAGNOSTIIKKA • pään TT- tai MRI- kuvaus • likvortilojen laajentuminen näkyy kammioiden koon kasvuna • vuoto näkyy parhaiten TT-kuvassa • aivoödeema näkyy sekä TT- että MRI -kuvissa • tuumorin kuvauksessa käytetään varjoainetehostetta • suora aivopaineen monitorointi paineanturilla

  42. HYDROKEFALUS • imeväisiässä ennen saumojen sulkeutumista hydrokefalus johtaa päänympäryksen kasvuun • OBSTRUKTIIVINEN HYDROKEFALUS (virtauseste sivuaivokammioiden ja III aivokammion välissä, aivonesteviemärissä tai IV aivokammion ulosvirtausaukoissa) • KOMMUNIKOIVA HYDROKEFALUS (likvorkierto estynyt aivokammiojärjetelmän ulkopuolella) • NORMAALIPAINEINEN HYDROKEFALUS (ei paineoireita) >>> dementia, kävelyvaikeus, virtsainkontinenssi • PSEUDOTUMOR CEREBRI (idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio) >>> normaalit likvortilat, päänsärky, staasipapilla. HUOM! likvorpunktio kuuluu hoitoon

  43. AIVOPAINEEN HOITO • turvataan riittävä perfuusiopaine • verenpainetasoa ei saa laskea liian alas (180-150/100-80 mmHg), tarv. labetaloli • pään kohoasento laskimopaluun vuoksi • kuumeen alentaminen • kivun, pahoinvoinnin ja kouristusten hoito • riittävä nesteytys • hyperventilaatio, vähentää verenvirtausta aivoissa, mutta voi aiheuttaa iskemiaa • aivoödeemaa vähennetään mannitolilla tai glyserolilla • deksametasoni tai beetametasoni tuumorin, abkessin ja meningiitin hoidossa • ventrikulostomia ja suntti

  44. KOURISTUKSET KOURISTUS = motorisella aivokuorella tapahtuva poikkeava sähköinen purkaus, mikä johtaa nopeasti toistuviin lihasten fleksio-ektensio liikkeisiin

  45. SANASTO • TOONIS-KLOONINEN = stereotyyppiset toistuvat fleksio-ekstensio liikkeet joihin liitty jäykistelyä • MYOKLONUS = äkillinen voimakas yksittäinen tai sarjoittainen lihasnykäys • EPILEPTINEN KOHTAUS = poikkeavasta aivojen sähköisestä purkauksesta johtuva kohtauksellinen tila

  46. KOURISTUKSEEN LIITTYMÄTTÖMIÄ PAKKOLIIKKEITÄ • TIC = nopea streotyyppisenä toistuva lihasnykäys • MYOKYMIA = näkyvä lihassäikeiden faskikulaatio • DEKEREBRAATIO = raajojen ojentajalihasten jäykistely • PARATONIA (gegenhalten) = passiivisten liikkeiden vastustaminen • OPISTOTONUS = vartalolihasten ektensio-rigiditeetti

  47. EPILEPTINEN KOURISTUS • suoraan yleistyvä, jolloin tajunta katoaa välittömästi, johtaa toonis-klooniseen kouristukseen (Grand Mal; jälkiuni, inkontinenssi, voimakas syljeneritys, kieleen pureminen) • fokaalinen kohtaus, jossa tajunta säilyy ainakin osittain, jolloin kouristus voi olla rajoittunut (pot. muistaa osittain tilanteen, jälkioireet voivat puuttua) • fokaalinen kohtaus voi yleistyä

  48. KOURISTUS POTILAAN ANAMNEESI • silminnäkijöiden lausunto • alkoholi -ja päihteiden käyttö • lääkitykset (insuliini, anti-konvulsiivit, neuroleptit) • valvominen, välkevalon vaikutukset • trauma, TIA-kohtaukset • onko kohtauksessa fokaalisia piirteitä vai yleistyikö kohtaus suoraan?

  49. EI-EPILEPTISET KOURISTUKSET • synkopee ja kollapsi • TIA-kohtaukset • tetaaninen kouristus • elektrolyyttihäiriöt (hypoglykemia!!!) • narkolepsiaan liittyvä katalepsia • dopamiini - ja serotoniini välittäjäaineisiin vaikuttavien lääkkeiden provosoima EP-oireisto • konversio ja simulaatio

  50. AIVOVAMMAT • aivovamma on kaikista vammoista yleisin yksittäinen kuolinsyy (n. 1 000/v) • pysyvä haitta n. 4 000/v • sairaaloissa hoidetaan n. 6 000 pot. /v päähän kohdistuneen vamman vuoksi • 2/3 aiheutuu liikenneonnettomuuksista

More Related