FY 9 kurssi • Kokeessa saa olla A4 molemmin puolin täytettynä • Lunttilapun tekemisen on tarkoitus olla ohjattua kertaamista kurssin aikana: katso kurssisuunnitelmasta seuraavan tunnin aihe, kertaa asiat kurssikirjoista. Jos jokin asia tuntuu vaikealta, kirjoita asia lunttilapulle (kirjoitetun tekstin muistaa paremmin myös jatkossa!) • Jokaisen tunnin alkuun otetaan pieni kertaus kurssisuunnitelmaan merkitystä asiasta, siinä on myös hyvä kysellä jos tulee jotain mieleen. Lisäksi katsotaan hieman aiheeseen liittyvien tehtävien perusteluita ym.
Ottakaa kaikki hyöty irti kertauskurss(e)ista! Nämä ovat oikein hyviä paikkoja kerrata kunnolla kaikki asiat ennen kirjoituksia. YO-KOKEESTA LYHYESTI: • tehtäviä 13, joista kaksi viimeistä jokereita • Vastataan 8 tehtävään • tehtävät 1 – 8 kursseista 1 – 8 • 9 ja 10 integroivia tehtäviä (yhdistetään eri kurssien asioita) • 11 usein kokeellinen tehtävä: annetaan kuvaajia / mittausarvoja, lasketaan niistä jotain, tai kysytään suoraan että miten määrittäisit vaikkapa polkupyörän vanteen hitausmomentin (pitää selittää laskut ja mittaukset) • kaksi viimeistä sitten vaativampia / laajempia jokereita.
Mitä kuvaaja esittää? Anna esimerkki käytännön tilanteesta, johon kuvaaja voisi liittyä. GRAAFISET MENETELMÄT, KUVAAJAT
Mitä kuvaaja esittää? Anna esimerkki käytännön tilanteesta, johon kuvaaja voisi liittyä.
Mitä kuvaaja esittää? Anna esimerkki käytännön tilanteesta, johon kuvaaja voisi liittyä.
Mitä kuvaaja esittää?
Kuvaajien tulkinnasta • Graafinen derivointi / tangentin kulmakertoimen määritys: mikäli käytetät tätä menetelmää, tämä on mainittava sanallisesti • Graafinen integrointi: kuvaajista pinta-aloja laskemalla voidaan ratkaista monia suureita. Myös tämä on mainittava (lasketaan kuvaajasta fysikaalinen pinta-ala) • HUOM! YO-kokeessa käytössä mm-paperi!
Tehtäviä: • Sivu 18: 3,4 • Sivut 19 -20: K10/2 suositeltava tehtävä
Säilymislait: ÄLÄ KÄYTÄ PERUSTELUNA ENERGIAPERIAATE: mgh =W + ½ mv2 Vaan esimerkiksi seuraavasti: tarkastellaan systeemiä, jossa alun potentiaalienergia kuluu kitkatyöhön ja muuttuu kineettiseksi energiaksi. Ilmanvastusta ei huomioida.
Erilaiset systeemit • Eristetty systeemi: systeeminen aine- ja energiamäärä vakio • Suljettu systeemi: ainemäärä ei muutu, energian määrä voi muuttua • Avoin systeemi: aineen ja energian määrä voi muuttua
Työperiaatteen mukaan tehty työ muuttuu energiaksi, esim. sähkökentän tekemä työ muuttuu kineettiseksi energiaksi. • Muista, että massa on myös yksi energian muodoista E = mc2. • Energian muotoja: E = ½ mv2 E = mc2 E = mgh E = ½ kx2
Liikemäärän säilyminen • Liikemäärä säilyy kimmoisissa ja kimmottomissa törmäyksissä • Kimmoisissa törmäyksissä energia säilyy, kimmottomissa törmäyksissä energiaa kuluu mm. ääneen, lämpöön ja muodonmuutoksiin. • Liikemäärä säilyy, koska ulkoisten voimien aiheuttama impulssi on lähes nolla. Impulssi = liikemäärän muutos
Pyörimismäärän säilyminen • Pyörimismäärä säilyy eristetyssä systeemissä. • Pyörimisen akseli pyrkii säilyttämään suuntansa (aseen rihlat).
Varauksen säilymislaki • Virtapiireissä: solmupisteeseen tulevien varausten summa = solmupisteestä lähtevien varausten summa. • Ydinreaktioissa varaus säilyy aina!
Tehtävänä oli määrittää 1,5 litran pullon hitausmomentti. Hitausmomentin määrittämiseksi pulloa vieritettiin 9 cm korkeaa ja 130 cm pitkää tasoa pitkin. Mitattiin aika, joka pullolla menee vierimiseen ja saatiin tulokseksi 2,43 s. Lisäksi tiedetään, että pullon massa on 0,114 kg ja säde 0,0455 m. Määritä pullon hitausmomentti. h = 9cm s = 130 cm t = 2,43 s m = 0,114 kg r = 0,0455 m Tarkastellaan systeemiä eristettynä systeeminä: Tällöin pullon potentiaalienergia muuttuu pullon kineettiseksi energiaksi ja pyörimisenergiaksi. Ilmanvastusta ei huomioida. (1)
Pullon liike on tasaisesti kiihtyvää, joten pullon kulkemasta matkasta voidaan laskea pullon loppunopeus Vierimisehto (ettei pullo liu’u, vaan vierii) sijoitetaan (1) ja ratkaistaan hitausmomentti: =…= Vastaus: pullon hitausmomentti on
Tehtäviä: • Sivulta 29: 2, 3, 6 • Sivulta 30: K11/3, K09/1, K10/6
