Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17 M 9

1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 17M 9 22.5.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

2. ”Taantuma paljastaa sen mitä tilintarkastaja ei huomannut.” John Kenneth Galbraith K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

3. Kriisipankit • Pankki voi ajautua ylitsepääsemättömiin ongelmiin yksinään muutenkin kuin laskusuhdanteessa • Usein jokin kertaluonteinen paha väärinkäytös tms • Operationaalinen riski • Yksittäisen pankin ylivoimaiset ongelmat harvoin seurausta tietoisesta riskinotosta, johon ryhdytty ylimmän johdon päätöksellä • Tavallisimmin kriisipankki ajautuu ongelmiin laskusuhdanteessa, usein osana laajaa pankkikriisiä • Tosin pankkikriisit eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kaikkiin pankkeihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

4. Esimerkki kertaluontoisesta iskusta: Barings • 1762 perustettu brittiläinen liikepankki • Lähes teki vararikon 1890 Argentiinan ja Uruguayn velkakriisin yhteydessä • Kaatui lopullisesti 1995 täysin yllättäen • Syy: yksittäinen johdannaiskaupan johtohahmo Singaporen sivukonttorissa • Piti tehdä riskitöntä arbitraasia • Hyödynsi Nikkei 225 –futuurien hinnoittelueroja Osakan ja Singaporen markkinoiden välillä • Näytti paperilla erittäin kannattavalta • Riskittömän arbitraasin ei pitäisi tuottaa kuin hädin tuskin sen verran, että toimintaa juuri ja juuri kannattaa jatkaa – miten saattoi tehdä jatkuvasti kunnolla voittoa? • Sama henkilö pyöritti yksinään lähes koko toimintoa: hoiti kaupankäynnin, selvityksen ym esimiesasemassa => saattoi toimia käytännössä ilman valvontaa • Tällaista asetelmaa ei pitäisi olla! • Neljän silmän periaate! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

5. Tapaus Barings • Todellisuudessa otti suuria positioita • Alkoi ehkä 1990-luvun alussa? • Teki aluksi suuria voittoja, jotka naamioi aiotun toiminnan voitoiksi => isoja bonuksia • Myöhemmin alkoi piilotella tappioita kuvitteellisille asiakkaille ja ”virhetilille” • Pystyi piilottelemaan, koska kontrolloi koko järjestelmää • Joulukuuhun 1994 mennessä todellisuudessa tappiolla n. 200 milj £ • Raportoi 102 miljoonan punnan voiton • Alkuvuoden 1995 yritti hankkia hävityn summan takaisin riskinotolla • Olisiko ollut mitään muuta keinoa enää päästä kuiville? • Vrt. ruletin ”martingaalistrategia”; asetetaan aina niin suuri panos, että hyvällä onnella saadaan entisettappiot kuitatuksi ja päästään voitolle. • Koben maanjäristys 17.1.1995 => Nikkei-indeksi laski voimakkaasti => ei enää pystynyt asettamaan vakuuksia • Muistakaa: johdannaispörssissä osapuolen, jolla on velvoitteita, on asetettava vakuudet keskusvastapuolelle • Tarinan opetus: Vaarallista antaa muodostua tilanteita, joissa yksi ihminen pystyy (ei välttämättä luvallisesti) ottamaan isoja riskejä muiden havaitsematta • Hyvämaineisellakaan henkilöllä ei pitäisi olla tällaista mahdollisuutta • ”Neljän silmän periaatetta” pitäisi kunnioittaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

6. Empiriaa tavanomaisemmista kriisipankeista • Tavanomaiset tapaukset pääsääntöisesti liittyvät laskusuhdanteisiin • Friedman ja Schwartz • Monet kaatuneet pankit 1930-luvun lamassa pikemminkin irrationaalisen, tarttuvan paniikin uhreja kuin aidosti varattomia • Talletuspakojen yhteys makrotaloudellisiin fundamentteihin heikko, vain yrityssektorin vaikeuksilla jotain selitysvoimaa • Calomiris & Mason (AER 2003) • Arvioivat F&S:n aineistoa pankkitasolla tilastollisesti • Pankkitoimiluvat osavaltiotasolla => toiminta maantieteellisesti rajattua => alueen talouskehitys potentiaalinen selittäjä • ”Tartuntahypoteesin” mukaisia selittäjiä: talletuspaot muissa pankeissa (kansallisesti, osavaltiotasolla, paikallisesti) ja pankkien väliset talletukset • Fundamenttiselittäjiä: riskit/tase ja oma pääoma / tase, markkinavoima, korkoriski • Keskeinen tulos: vasta maaliskuussa 1933 viimeisessä F&S:n paniikissa pankkien kaatumisia merkittävä määrä, joka voisi olla seurausta kansallisesta paniikista • Alueellisia paniikkeja ehkä jo aiemmin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

7. Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista • Calomiris & Mason (2003), jatkuu… • Pankkiin ja alueeseen liittyvät fundamentit ennustavat pankkikonkursseja paremmin kuin tartunta • Konkurssitodennäköisyyttä pienensivät mm. • Pankin suuri koko • Vakavaraisuus • Osavaltiolta (eikä liittovaltiolta) saatu toimilupa • Markkinavoima • Korkealaatuinen (vähäriskinen) antolainaus • Vähän arvopaperisijoituksia • Ei sivukonttoreita • Alueellisista tekijöistä mm. työttömyys lisäsi ongelmia • Useissa tapauksissa Friedmanin ja Schwartzin identifioimat paniikkijaksot tilastollisesti vähensivät (!) konkurssin todennäköisyyttä, kun fundamentit kontrolloidaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

8. Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista • Ongelmapankin tunnistaminen etukäteen vakavaraisuuden avulla (Estrella, Park, Peristriani, EconPolRev 2000) • FDIC:n takaamat pankit 1989-1993 • Lyhyellä aikavälillä parhaiten pankin kaatumista ennustaa kaksi hyvin yksinkertaista tunnuslukua: • Oma pääoma / tase • Oma pääoma / bruttotuotot • Muillakin yksinkertaisilla tunnusluvuilla selitysvoimaa • Monimutkaiset Fed:in ohjeita noudattaen tehdyt, riskipainoja huomioon ottavat laskelmat toimivat lähinnä melko pitkällä aikavälillä • Pelkkien vakavaraisuustietojen kyky ennustaa pankin kaatumista melko heikko. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

9. Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista • Poghosyan & Čihák (IMF WP 2009) • 5708 pankkia EU-maissa 1996-2008 • Eurooppalainen pankki ajautuu ”distressed”-tilaan todennäköisemmin, jos heikko peruskannattavuus, heikko pääomitus ja huono saamisten / sijoitusten laatu • Saamisten ja sijoitusten laadun selitysvoima heikompi v. 2008 kuin aiemmin! • Kulut/tuotot –suhdeluvulla ei selitysvoimaa • Likviditeetillä vain vähän selitysvoimaa • Likviditeettiongelma kärjistyy yleensä vasta hiukan ennen pankin kaatumista • Mutta: runsaasti tukkurahoitusta käyttävällä pankilla muita suurempi kaatumistodennäköisyys • Northern Rock: Talletuspako alkaa usein sijoittajapaosta • Korkeiden talletuskorkojen lupaaminen ennustaa pankin kaatuvan • Merkki rahoitusvaikeuksista? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

10. Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista • Arena (JBF 2008) • Data kerätty systeemisistä pankkikriiseistä • 444 pankkia Aasiasta, enimmäkseen Latinalaisesta Amerikasta • Indonesia, Korea, Malesia, Filippiinit, Thaimaa (kaikki 1997), Argentiina (1995), Meksiko (1994), Venezuela (1994) • Aasian kriisissä lähinnä vain valmiiksi heikot pankit ajautuivat ongelmiin • Esim. vakavaraisuus suojasi • Ongelmissa pankit, joilla paljon lainoja/tase ennen kriisiä • Suuret selviytyivät todennäköisemmin kuin pienet • Luottotappiot ennen kriisiä eivät selittäneet • Latinalaisessa Amerikassa myös terveen oloisille saattoi tulla pahoja ongelmia • Ulkomaalaisten omistamat selviytyivät paremmin • Paljon luottotappioita ennen kriisiä kirjanneet ongelmissa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

11. Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta • Benediktsdottir – Danielsson – Zoega (EconomicPolicy 2011) • Islantilaiset pankit; periaatteessa koko pankkijärjestelmä kotimaassaan, mutta vain joukko kunnianhimoisia laajentajia muissa maissa • Ennen liberalisointia pankkijärjestelmä pääosin valtion omistuksessa, politisoitunut ja voimakkaan reguloitu • Uusi sukupolvi poliitikkoja tuli valtaan 1990-luvulla => yksityistäminen ja deregulointi • Monet pankkien uusien suuromistajista läheisissä yhteyksissä kahteen pääpuolueeseen • Landsbankin uudet omistajat lainasivat suuren osan kauppasummasta Bunadarbankista, ja toisin päin • Viranomaiset pikemminkin kannustivat pankkien laajenemista kuin yrittivät rajoittaa sitä. • V 2005 pääministeri asetti komitean selvittämään, kuinka Islannista saataisiin merkittävä kansainvälinen finanssikeskus; puheenjohtajana Kaupthingin hallituksen PJ • Rahoitusvalvoja alimiehitetty, ei kunnolla poliittisen järjestelmän tukema K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

12. Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta • Kunnianhimoinen laajentuminen • Intoa ja kunnianhimoa paljon, kokemusta ja ”instituutiomuistia” vähän • Etenkin Kaupthing • Maaliskuussa 1999 uusi hallituksen PJ ilmoitti henkilökunnalle, että tavoitteena on taseen 15-kertaistaminen viidessä vuodessa ja laajeneminen moniin ulkomaihin • Pankki alkoi käydä arvopaperikauppaa omaan lukuunsa • Taseen keskimääräinen vuosikasvu 61 % / vuosi 2004-2008 • Uusi strategia toimi monta vuotta: suuria voittoja kotiutettiin • Muutkin kaksi suurinta kasvoivat nopeasti • Glitnirin ja Landsbankin taseet kasvoivat yli 50 % vuodessa 2004-2008 • Valtava rahoituksen tarve tyydytettiin aluksi pitkälti Euroopan joukkolainamarkkinoilla • Sekä pankeilla että niiden kotivaltiolla yhä korkea luottoluokitus; kotimaan korkea luokitus vaikutti pankkien hyvään luokitukseen • Ulkomailla pankit mainostivat, että talletukset Islannin ETA-vaatimusten mukaisen talletussuojan piirissä. • ETA-periaate: kotimaavalvoja valvoo • Mutta Islannin rahoitusvalvoja toivottoman alimiehitetty K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

13. Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta • Islanti oli ETA-maa mutta ei eurossa • Vapaa pääoman liikkuvuus, mutta korkoero; Islannin korot merkittävästi korkeampia • Hankittiin halpaa rahoitusta ulkomaanvaluutassa, myönnettiin kruunulainoja kotimaassa => kirjanpito näytti huikeaa kannattavuutta; ennakoivia luottotappiovarauksia ei tehty • Islannin vaihtotaseen alijäämä valtava; 2008 ulkomainen nettovelka yli 200 % BKT:stä • Paljon lainoja yrityksille, joiden maksukyky epävarma jos kruunu heikkenee, mm. valuuttalainoja • Paljon lainoja kotimaisia arvopaperisijoituksia tekeville holding-yhtiöille • Vuoden 2007 lopussa pankkien taseet 744 % Islannin BKT:stä • Ensimmäiset ongelmat alkuvuonna 2006: luottoluokittelijat ilmaisivat merkkejä epäluulosta • Joukkolainarahoitus vaikeutui • Tukkurahoituksen hinta nousi merkittävästi, 50-60 pp yli riskittömien korkojen, samaa luokkaa kuin kehitysmaiden pankit maksavat => CDO:t alkoivat olla tärkeitä sijoittajia • Finanssikriisi alkoi 2007 • Turvauduttiin lisääntyvästi ulkomaisiin vähittäistalletuksiin; toiminta alkoi olla sen varassa, että tallettajat ulkomailla luottivat Islannin talletussuojajärjestelmään, tarjottiin huippukorkoja toivoen, että yleisö uskoo talletuksen riskittömyyteen • Osingonmaksu ja lähipiirille lainaaminen jatkui, ”rahastetaan kun vielä voidaan”? • Oliko koko maa riippuvainen pankkisektoristaan? Toivottiin ihmettä loppuun saakka? • Kaikki romahti kahdessa viikossa lokakuussa 2008 • Nousukausi alkoi olla ohitse • Lehman Brothersin konkurssi => ei enää rahoitusta tukkumarkkinoilta • Osakepörssi romahti 75 % kahdessa viikossa, maksimissaan 95 % vuoden 2007 huipusta. • Kävi ilmi (jos joku ei tiennyt): talletussuojajärjestelmän varat eivät riittäneet alkuunkaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

14. SKOP • Heikki Hiilamo: SKOP – lyhyt historia • Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki • Perustettu 1908 nimensä mukaiseen tarkoitukseen • Säästöpankkien oli talletettava kymmenesosan kassavaroista liikepankkeihin • Saivat huonoa korkoa • Perustivat oman liikepankin • Teki varantotalletukset Suomen Pankkiin säästöpankkien puolesta • Sai keskuspankkiluottoa • Hoiti ulkomaanyhteyksiä (ulkomaanmaksut ym) • SKOP:lla hyvin vähän säästöpankkien tarpeisiin perustumatonta toimintaa ennen 1960-lukua • Ei pidetty oikein aitona liikepankkina • ”Nuhjuinen” imago • 1980-luvun puoliväliin ylin johto piti tärkeimpänä maksuvalmiutta ja alhaista riskiä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

15. SKOP • Jo 1980-luvun alkupuolella konflikti: varovainen vanha pääjohtaja vs. dynaaminen nuori polvi • 1984 vanha pääjohtaja sairastui ja erosi => kenttä täysin auki dynaamiselle nuorelle polvelle • Huoli: lainsäädännön tulevan uudistamisen vuoksi säästöpankit saavat kohta tehdä kaikkea, mitä liikepankitkin • Mihin omistajat tarvitsevat SKOP:ia? Säästöpankeille pelkkä kilpailija? • Muutettava pankki niin hyväksi osingonmaksajaksi, että siitä kunnolla hyötyä! • Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi 1980-luvulla loi uusia mahdollisuuksia kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi • Korkosäännöstelyn purkaminen 1983 alkaen • Ulkomaisen rahoituksen hankkiminen sallittiin 1984 alkaen • Pankkien välinen sijoitustodistuskauppa • SKOP alkoi puhua itsestään ”investointipankkina” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

16. SKOP • Aloitti kiinteistösijoituksilla • Forumin kauppakeskus, Itäkeskus • 1985 alkaen kiinteistöjen ostaminen ja myyminen • Laajentaminen osakkeisiin • Havaittiin, että pörssiyhtiöiden substanssiarvot selvästi pörssiarvoja korkeammat • Kasvoi vähitellen merkittäväksi osakesijoittajaksi Helsingin pörssissä • Ei juuri julkistanut tietoja omistuksistaan (tuolloin vielä paperiset osakekirjat, saattoi pitää salassa) • Pankki olisi saanut sijoittaa vain 10 % omista varoistaan osakkeisiin, kiersi säädöstä lähipiiriyhtiöittensä avulla • Osti merkittävää äänivaltaa myös yhtiöissä, joiden oli perinteisesti katsottu kuuluneen KOP:n (Kansallis-Osake-Pankki) tai SYP:n (Suomen Yhdyspankki) ”leiriin” • Tarkoitus myös käydä aktiivisesti kauppaa osakkeilla • Perinteinen liikepankkityyli: pitkäaikaisia, strategisia sijoituksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

17. SKOP • SKOP:in korkokate kehittyi kehnosti 1985-1986 • Muut tuotot kehittyivät erinomaisesti • Tase kasvoi nopeasti • Luottokanta kasvoi 16 % v. 1985, 38 % 1986 • Kasvu rahoitettiin markkinarahalla • ”Nurkanvaltaukset” • Hallinnan kannalta merkittävä omistusosuus yrityksessä, tarkoituksena myydä voitolla se taholle, joka aidosti haluaa hallita • Kasvaneet osingot => uusi strategia alkoi saada kannatusta säästöpankeissa • Säästöpankit edelleen pääomistajina • Aiemmin oli suhtauduttu epäilevästi uuteen johtoon ja sen strategiaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

18. SKOP • Pitkän säännöstelykauden aikana ei ollut koettu juuri lainkaan luottotappioita • Korot säännöstelty => tuotto suoraan luottojen ja talletusten määrän mukaan • Voitto = luottokanta*(lainojen korko – talletusten korko); • Korot tietenkin annettuja (viranomaisten päättämiä), lainat suunnilleen = talletukset, koska raha- ja pääomamarkkinoita ei ollut; lainoista ylikysyntä • Voittoa rajoittaa mahdollisuus saada rahoitusta! 1980-luvulla rahoitusta sai! • Pankkitoiminta miellettiin (lähes) riskittömäksi • Luotonannon voimakas kasvu sekä SKOP:issa että säästöpankeissa tietoisena tavoitteena • Konttorinjohtajien palkkiot sidottiin myönnettyjen luottojen määrään • ”Ylittää tavoitteet” = ”myydä” suunniteltua enemmän lainoja => bonus • Rahamarkkinoiden deregulointi => rahoitusta oli saatavilla käytännössä rajattomasti • Etenkin sijoitustodistukset K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

19. SKOP • Tapaus Helsingin Osakepankki • SKOP ja HOP olivat jo 1980-luvun alussa käyneet salaisia neuvotteluja yhdistymisestä • Pohdittu myös valtausta HSB:n kanssa • Alkuvuonna 1985 HOP:lle tuli pahoja tappioita valuuttapositioista => kurssi laski pörssissä => aiempaa helpompi kohde valtaukselle • SKOP oli ryhtynyt hiljaisuudessa ostamaan HOP:n osakkeita • Kahdenvälisesti yksityisiltä ruotsinkielisiltä suurosakkailta, jotka olivat pankin sisäisen ”kieliriidan” hävittyään valmiita luopumaan osuuksistaan • Bulvaaneina toimineiden pankkiiriliikkeiden kautta pörssistä • SKOP ilmoitti lokakuussa 1985 ostavansa yleisöltä hyvään hintaan lisää • SYP oli pitkään valmistellut HOP:n ostamista => tunteenomainen reaktio • Pankit alkoivat kilvan ostaa HOP:n osakkeita • SYP voitti, mutta joutui ostamaan SKOP:ilta osakkeet kovaan hintaan => Huomattava myyntivoitto SKOP:ille K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

20. SKOP • Tampella • Heikossa kunnossa ollut monialateollisuusyritys • SKOP hankki merkittävän määrän osakkeita 1985 alkaen • SYP ja muut päärahoittajat halukkaita luopumaan => suuren osakepotin kaupat 1987 korkeaan hintaan • Aluksi kiinnitettiin huomiota Tampellan omaisuuteen • Aluksi ajatuksena pilkkoa ja myydä, mutta lehdistöhaastattelussa lupauduttiin pitämään ”20 vuotta” • ”Jokaisella liikepankkilla oltava oma teollisuusryhmä” • Ei-taloudellinen tausta-ajatus? Imagokysymys? • Samalla SYP:n Tampellalle myöntämät luotot siirtyivät SKOP:ille • Loppuvuonna 1987 kaksi muistutusta ”kuolevaisuudesta” • Pörssiromahdus lokakuussa 1987 (25 % / päivä) • Mutta: SKOP alkoi ostaa => osoittautui hyväksi päätökseksi • Joulukuussa 1987 KOP lopetti tilapäisesti SKOP:in sijoitustodistusten ostamisen • Muut pankit jatkoivat ostamista => SKOP ei kaatunut K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

21. Toiminta Yhdysvalloissa • Suomi alkoi käydä pieneksi => Edustusto New Yorkiin 1986 • Tehtävänä löytää houkuttelevia luottokohteita Yhdysvalloista • Aluksi vain osuuksia luottosyndikaateissa (=usean pankin yhdessä myöntämä laina), myöhemmin itsenäisesti annettuja lainoja • Investointipankki Peers & Co toimi neuvonantajana • Tämän neuvonantajan löytämät asiakkaat osoittautuivat myöhemmin erittäin epäilyttäviksi • Monet hankkeista kiinteistöihin liittyviä, mm. Neitsytsaarten hotellihanke • Helsingissä hyväksyttiin lähes kaikki, mitä ehdotettiin • Vaikka toiminta Yhdysvalloissa ei kannattavaa, edustusto päätettiin laajentaa sivukonttoriksi 1989 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

22. SKOP-Vaikeudet alkavat • 1989 noususukausi alkoi olla ohitse • Pörssi kääntyi laskuun alkuvuonna 1989, mitä pidettiin aluksi hyvin tilapäisenä • Kiinteistöjen hinnat kääntyivät laskuun alkuvuonna 1989 • Suomen Pankki ryhtyi nostamaan kassavarantovelvoitetta • SKOP alkoi jo hillitä antolainausta, monet säästöpankit eivät • Tappiot Yhdysvalloista kasvoivat • SKOP:in velat markkinoille kasvaneet kymmeniin miljardeihin markkoihin • SKOP:illa alkoi olla vaikeuksia saada sijoitustodistuksiaan myydyksi samaan hintaan kuin kilpailijat • Tampella pysyi tappiollisena, yritettiin karsia huonoja toimintoja • SKOP:illa ei ollut juuri omaa kansantaloudellista analyysiä => huono kyky ymmärtää ympäristön tapahtumia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

23. SKOP - romahdus • Pääjohtaja teki itsemurhan 13.12.1989 => omiaan ruokkimaan yleistä epäluottamusta • Pitkäaikaiset sijoitukset, lyhyt rahoitus • Pankkitarkastusvirasto ja Suomen Pankki vaativat pankilta tervehdyttämisohjelmaa • Säästöpankit sitoutuivat tukemaan, mutta resurssit eivät riittäneet pelastusoperaatioon. • SKOP:ille yritettiin löytää ostajaa, joka ottaisi myös riskit kantaakseen • 18.9.1991 • KOP lopetti jälleen SKOP:in sijoitustodistusten ostamisen • Levisi perätön huhu, että SKOP olisi menettänyt miljardin optiokaupassa => lisää epäluuloa • Suomen Pankki otti SKOP:in haltuun, jolloin SKOP:in tarina itsenäisenä pankkina päättyi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

24. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Paavo Korpisaari, Yhteiskuntataloudellinen Aikakauskirja 1923 • Voimakas noususuhdanne 1890-luvulla, etenkin vuosikymmenen loppu • Pankkitoiminta laajeni • 1890 Suomessa 54 liikepankkien sivukonttoria, 1899 jo 98 konttoria • Pankkitalletusten voimakas kasvu 1893 alkaen • Pankkien antolainausvolyymit alkoivat kasvaa • Nopeasti laajeneva toimiala toi houkuttelevia mahdollisuuksia • Ryhdyttiin perustamaan uutta liikepankkia, joka myöntäisi luottoja etenkin maataloudelle • Muut pankit myönsivät maataloudelle vain lyhytaikaisia luottoja ja vain hyvinä aikoina • Perustamishankkeessa mukana tyytymättömyyttä Kansallis-Osake-Pankkia kohtaan • Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankin piti myöntää maataloudelle ja teollisuudelle lainoja, jotka rahoitettaisiin obligaatioemissioilla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

25. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Perustamiskokous joulukuussa 1896 • Pankin oli tarkoitus myöntää matalariskisiä lainoja vakuuksia vastaan • Alkupääoma 2 milj mk, olosuhteisiin ja kilpailijoihin nähden paljon • Tilastokeskuksen rahanarvokertoimen mukaan vuoden 1896 kaksi miljoonaa markkaa = 10,1 miljoonaa vuoden 2013 euroa • Kansantalous ja pankkitoiminta kasvanut voimakkaasti => oli suurempi summa suhteessa kansantalouteen, pankkien yhteenlaskettuihin pääomiin tai tulotasoon kuin nykyään olisi n. 10 milj euroa • Hallintoneuvostoon ei tullut yhtään maanviljelijää, vaikka tarkoitus oli alun perin luotottaa etenkin maataloutta • Alkoi perustaa runsaasti sivukonttoreita • 1897 sivukonttorit Viipuriin, Tampereelle, Karhulaan, Kokkolaan, Poriin • Pankkiin osakepääomaa sijoittaneet halusivat sivukonttorin omalle kotipaikkakunnalleen • Osakkeenomistajat halusivat pankkipalveluita, eivät osinkoja • Voimakkaan laajentumisen vuoksi tarvittiin lisää osakepääomaa, alettiin hankkia 1898 • Osakeanti meni noususuhdanteessa hyvin kaupaksi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

26. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Rahaolot alkoivat kuitenkin kiristyä jo 1898 • Ottolainauksen ilmoitettiin vielä kasvavan, mutta antolainausta alettiin kiristää • Pankki alkoi ottaa lisääntyvästi lainaa Suomen Pankista • Vekseleiden rediskonttaus • Antolainaus kuitenkin kasvoi jatkuvasti nopeammin kuin talletukset • Pankki alkoi kerätä talletuksia hyvin erikoisilla tavoilla • Provisiopalkkaisia talletusten kerääjiä, mm. kiertäviä asiamiehiä • Kiertokirjeitä (=suoramainontaa) • Epätavallisen korkeita talletuskorkoja • Vuonna 1900 rahoitusongelmat alkoivat pahentua • Nousukausi alkoi olla ohitse • Joulukuussa 1900 vanha johtaja väistyi syrjään, uudet alkoivat selvitellä tilannetta • Ylimääräinen yhtiökokous tammikuussa 1901 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

27. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Tilannetta selviteltäessä paljastui • Kirjanpito osin väärennetty – pankin todellinen tilanne väitettyä huonompi • Mitä pidempään tilannetta selviteltiin, sitä huonommalta se vaikutti • Luottotappioita kirjattu aivan liian varovasti • Antolainaus oli kasvanut aivan liian nopeasti, ylittänyt pankin kyvyn hankkia rahoitusta • Tekaistut talletustodistukset • Pankki kirjoitti todistuksia tehdyistä määräaikaistalletuksista, vaikka mitään talletusta ei ollut tapahtunut. • Yhtiöt, joissa pankki osakkaana, saivat muualta lainaa panttaamalla näitä todistuksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

28. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Antolainauksesta suhteettoman suuri osa keskittynyt muutamille harvoille yrityksille • Kahdeksan suurimman asiakkaan osuus lainoista 7,5 milj mk • 60 % luottosalkusta. • Vakuudet käytännössä arvottomia • Usein voimakkaasti laajentaneita yrityksiä • ”Asiakkaat samanlaisia nousukauden tuotteita kuin pankki itsekin oli” • Monet yritysasiakkaat suhteettoman suuria pankin kokoon nähden • Etenkin Osakeyhtiö Taimi Viipurissa • Taimen johdossa oli henkilöitä, jotka istuivat Maanviljelys- ja Teollisuuspankin hallintoneuvostossa • Pankin Viipurin konttorinjohtaja oli myös Taimen toimitusjohtaja • Melkein myönsi luottoja itselleen • Taimi asetti luottojensa vakuudeksi yhtiön omia osakkeita (!) • Heikosti kannattava yhtiö täysin riippuvainen siitä, että sai rahoitusta pankilta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

29. Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki • Tilannetta selviteltäessä paljastui lisäksi: • Pankin kumulatiiviset tappiot ylittivät osakepääoman moninkertaisesti • Oli menetetty osakepääoma, vararahasto ja vielä lisäksi 5,5 milj mk. • Kumulatiiviset tappiot selvästi yli 50 % taseen loppusummasta (Vakavaraisuus -50 %...) • Pankin tappiolliset yritysasiakkaat olivat alkaneet ”lypsää” pankkia, joka ei enää voinut päästää asiakkaitaan konkurssiin • Olisi ollut pakko kirjata luottotappiot • Konkurssipesän valvonta syyskuussa 1902: varoja 3,8 milj mk, velkoja 9,4 milj mk. • Pitkät oikeusjutut, kestivät 15 vuotta • Jälkikäteen liikanimi ”maanviheliäisyyspankki” • Jälkikäteen johtaja ja hallintoneuvosto syyttelivät toisiaan • Johtaja muutti maasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

30. Mikä yhteistä kolmessa kriisipankissa? • Jokaisessa tapauksessa pankki oli noususuhdanteessa nopeasti laajentunut markkinoille, joita se ei ennestään tuntenut • Pankkia ei ollut / levittäytyi ulkomaille / vaihtoi asiakaskuntaa kotimaassa • Kaikissa tapauksissa kunnianhimoinen johto • Ulkopuolinen olisi pystynyt havaitsemaan ainakin seuraavan kuvion: 1) Nopea laajentaminen noususuhdanteessa 2) Epätavallisen suuren rahoituksen tarpeen, joka ilmeni tallettajille tai muille rahoittajille tarjottuina korkeina korkoina. • Ongelmat kärjistyvät taantumassa • Riskinotto kostautuu, kun taantuma tulee. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

31. LOPUKSI KURSSIN TÄRKEIMMÄT OPETUKSET • Kaikki raha (kolikoita lukuun ottamatta) on keskus- ja muiden pankkien velkaa ”yleisölle” • Pankkijärjestelmä generoi rahaa (=omia velkojaan) luotonlaajenemisprosessissa, jonka syy- seuraussuhteet hankalia, ehkä riippuvat ajasta ja paikasta • Lyhyellä aikavälillä kannattaa harjoittaa löysää rahapolitiikkaa, joka ei pitkällä aikavälillä ole järkevää. Itsenäinen keskuspankki ei (toivottavasti) lankea lyhyen aikavälin houkutuksiin • Pankki delegoituna monitoroijana tarkkailee velallisia säästäjän puolesta: kannustinrakenteet ovat hyvät. • Asiakas, joka on halukas maksamaan korkeita korkoja lainoistaan, on epäilyttävä. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

32. KURSSIN TÄRKEIMMÄT OPETUKSET • Maiden välillä on eroja rahoitusjärjestelmissä. Anglosaksissa maissa arvopaperimarkkinoiden suhteellinen merkitys on suurempi kuin esim. Saksassa, Japanissa, Pohjoismaissa ja Kiinassa. • Pankki on likviditeettiä tuova instituutio. Se tekee käyttelytilitalletuksista pitkäaikaisia lainoja, mutta talletuspaon riskillä. Pankki ”kaatuu” jos siihen ei luoteta. • Julkisen vallan on vaikea irtisanoutua ainakaan suurten pankkien velkojen takaamisesta, mikä luo pankeille virheellisiä, liialliseen riskinottoon yllyttäviä kannustimia: voitot ovat yksityisiä, tappiot julkisia. • Hälytyskellojen pitäisi soida, jos maassa on vaihtotaseen vaje, nopeasti nousevat asuntojen hinnat, nopeasti kasvava luottokanta ja lukemattomia perusteluja sille, miksi kaikki on riskitöntä eikä nousu lopu koskaan. - Voi olla parempi, jos niitä perusteluja ei ole; merkki siitä, ettei riskitietoisuus ole kadonnut. • Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pankki on kasvanut nopeasti ja se alkaa hankkia talletuksia tai muuta rahoitusta epätavanomaisin keinoin. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900