Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 1

1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 1 14.4.2014 k.kauko@yahoo.com Vastaanotto luentojen yhteydessä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

2. Kurssin sisältö • 34 h luentoja, maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin • Kurssikirjat • Howells & Bain: The Economics of Money, Banking and Finance – A EuropeanText • Mishkin: The Economics of Money, Banking and Financial Markets • Freixas-Rochet: Microeconomics of banking (2nd ed) • Pankkitoiminnan mikrotaloutta ja makrotaloutta • Lisäksi hiukan juridiikkaa ja taloushistoriaa • Luennoilla myös asioita, joita ei kirjoissa, etenkin • Suomi-spesifiä • Uusinta ja vanhinta asiaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

3. Kurssin sisältö (jatkuu…) • Harjoitukset, joita vetää Riikka Savolainen • Hyvin tehdyistä harjoituksista saa pisteitä (max 15 pist) • Harjoituspisteistä loppupisteiksi: n*15/(4*6*6) • Tentistä (max 85 pist) • Luennot • Kurssikirjat • Tenttikertoja pitäisi olla kolme, 1. kerta 27.5. • Pisteistä arvosanaksi 40-49 p => 1; 50-59 p => 2; 60-69 p => 3; 70-84 p =4; 85-100 p => 5; K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

4. ”Saamaoikeudella hevoseen ei voi ratsastaa, mutta saamaoikeudella rahaan voi maksaa.” • Joseph A Schumpeter (1883-1950), A History of EconomicAnalysis (1954) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

5. Mitä on raha? • Todella hyvää määritelmää ei taida olla • Saisiko aikuisilta fiksumpia vastauksia kuin: • ”Raha on sellainen millä maksetaan” (Ilona, 7 v.) • ”Se on vain sellaista rahaa” (Justus, 5 v.) • Arkikielessä hyvin löysästi käytetty termi • Raha on suppeampi käsite kuin varallisuus • Raha on laajempi käsite kuin setelit ja kolikot • Kuinka laaja? • Varantosuure, ei virta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

6. Rahan tyypillisiä piirteitä • Vaihdon väline • Asiat, jotka muuten sujuisivat hitaasti ja vaikeasti, tapahtuvat nopeasti ja tehokkaasti • Mutta: Määräaikaistalletukset pankeissa lasketaan rahaksi, vaikka käyttökelpoisuus maksuvälineenä huono • Luottokortti ei tarkkaan ottaen ole rahaa, vaikka kelpaa maksuvälineenä • Tosin eräänlainen rahan ”johdannainen” • Arvon mitta • Kullakin hyödykkeellä yksi rahahinta; vaihtokauppataloudessa ilman minkäänlaista rahaa käsittämätön määrä hintoja • Tarkemmin sanoen: (N2-N)/2 hintaa, jos N hyödykettä • Periaatteessa voisi käyttää muutakin yksikköä, esim hinnoitella kaikki raakaöljynä (hyödykeraha) => arvon mittana oleminen ei ainutlaatuista • Arvon säilyttäjä • Inflaatio - moni muu asia säilyttää arvonsa paremmin • Suomen Pankin pääkonttorin tontti maksoi 16 500 markkaa v. 1875 • Jos summaa olisi pidetty käteisenä ja aina rahan vaihtuessa vaihdettu uuteen, summa olisi nykyään 27 € 75 snt – minkälaisen tontin sillä saisi Kruununhaasta nyt? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

7. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

8. Mitä on raha? • Käsite muuttunut jatkuvasti hankalammaksi historian kuluessa • Saamaoikeudella rahaan voi maksaa => saamaoikeudella ”rahaan” taipumus muuttua ”rahaksi” • Seteli oli alkujaan saamaoikeus rahaan • Pankkitili oli alkujaan saamaoikeus rahaan, nykyään yleensä lasketaan rahaksi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

9. Saamaoikeudesta rahaksi ”Saamaoikeudella hevoseen ei voi ratsastaa mutta…” K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

10. Rahan historiaa • Hyödykeraha • Esine, jota käytetään paljon vaihtokaupassa, ja jota hankitaan usein pelkästään maksuvälineeksi, vaikka sitä voi käyttää muuhunkin. • Arvo perustuu viime kädessä käyttökelpoisuuteen • Esim. suomen sana ”raha” tulee sanasta orava; oravannahat hyödykerahana • Kulta • Vanhin tunnettu kartta; egyptiläinen papyrus nubialaisesta kultakaivosalueesta • Kulta Vanhassa Testamentissa • 1 Moos kirja; 2: 10-12 ” Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää.” K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

11. Rahan historiaa • Asteittainen siirtymä hyödykerahasta varsinaiseen rahaan • Onnistunut rahajärjestelmä lienee aina syntynyt julkisen vallan myötävaikutuksella, alkuvaiheet mukaan lukien • Metalliset kolikot = lähes ainoa käyttö maksuvälineenä • Epästandardit metallikappaleet => standardoidut kolikot • Nyk Turkissa tai Kreikassa noin 500 – 700 eKr • Lydian kuningaskunta • Kolikoiden lyöminen ja käyttö levisi kreikkalaisten siirtokuntien mukana yleisvälimerelliseksi • Rahan arvo = siihen käytetyn metallin arvo • Markka = 249 grammaa • Punta = 454 grammaa • Dinaari = 4,5 grammaa • Etc… K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

12. Rahan historiaa • Kolikot hallitsijan lyömiä, parantaa uskottavuutta • Standardoidut kolikot käteviä => kolikon arvo korkeampi kuin metallin arvo muunlaisena kimpaleena • Valtio lyö alamaisen jalometallin kolikoksi pienestä maksusta => kysyntää vain jos kolikko on jo arvokkaampi kuin siinä oleva jalometalli • Valtio saattoi periä maksun metallin lyömisestä kolikoksi • Metallirahan ongelmia • Kolikot alttiita kulumiselle ja tahalliselle viilaamiselle • Tahallinen inflaatio jalometallipitoisuutta alentamalla • Isoissa transaktioissa paino K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

13. Rahan historiaa • Metallikannassa olevat setelit = saamaoikeus (jalo)metalliin • Ensimmäiset tällaiset setelit Kiinassa, yksityiset liikkeeseenlaskijat • Ensimmäisenä Euroopassa Palmstruchin pankki Tukholmassa 1660-luvulla; sivukonttori Turussa • Täyskatteellinen metallikanta • Osittainen metallikanta (”Keskuspankilla oltava vähintään x% kultaa / hopeaa setelistönsä arvosta”) • Hopea oli pitkään tärkeämpi rahametalli kuin kulta, hopeakanta tavallisempi • Ransk. ”argent” = raha, hopea • Kultakanta löi itsensä lävitse vasta 1870-luvulla • Yksityisten pankkien setelinanto-oikeus pitkään tavallinen • Suomen Yhdyspankki 1866 - 1892 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

14. Yksityistä setelirahaa v. 1666 Setelin haltijalle maksetaan 100 hopeataaleria K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

15. Rahan historiaa • ”Paperikannalla” pitkään huono maine • Paperirahan arvo osoittautui epäluotettavaksi, ”banaanimaiden” järjestelmä • Esim. Napoleonin sotien jälkeisen raharealisaatiot rahan uskottavuuden palauttamiseksi; Suomi Venäjän yhteydessä 1840 • Raharealisaatio = rahan palauttaminen metallikantaan, jalometallilla lunastettavaksi • 1870-luvulta I maailmansotaan ”klassinen kultakanta” • Yksi historian onnistuneimmista rahajärjestelmistä • Yritykset palata kultakantaan 1920- ja 1930-luvuilla epäonnistuivat • Kultavaluuttakanta? • Bretton Woods –periodi • 1944 – 1971; USD kultakannassa, muut valuutat ”dollarikannassa” • Vuodesta 1971 alkaen vain fiat-rahaa • Lat. fiat = niin olkoon • Ei missään ”kannassa”, sinänsä hyödytöntä, arvo perustuu vain luottamukseen ja vakiintuneeseen käytäntöön K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

16. Pankkitoiminnan kehitys • Jonkinlaista pankkitoimintaa jo Babyloniassa ennen varsinaisen rahan syntyä • Talletukset ja lainat hyödykkeinä (vilja) • Hammurabin laissa (1790 eKr) ensimmäiset tunnetut luottomarkkinoita koskevat säädökset • Rahaan keskittyneitä pankkeja ainakin jo antiikin Kreikassa, yleistyi 300-luvulla eKr, kehittyi lisää Roomassa • Talletuksia korkoa vastaan, korollisia luottoja • Historian ensimmäinen pankkikriisi Roomassa keisari Galleniuksen aikana 260-luvulla jKr, pankit eivät hyväksyneet kuparirahaa • Antiikissa tilirahan käyttö maksuvälineenä mitätöntä => talletukset eivät olleet kunnolla rahaa; saamaoikeudella rahaan ei maksettu. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

17. Pankkitoiminnan kehitys • Kristinusko ja keskiaika vähensivät pankkitoiminnan merkitystä Euroopassa • Rahan käyttö väheni • Koron perimistä pidettiin uskonnon vastaisena • Pankkirit juutalaisia (Shylock Shakespearen Venetsian kauppiaassa) • Alkoi käynnistyä uudelleen Pohjois-Italiassa keskiajan lopulla • Sana pankki tulee italian sanasta ”banco” (tiski, penkki) • Ensimmäisen kerran historiassa talletuksista alkoi tulla maksuväline, aikaisempaa ”rahamaisempaa” • Pankkien rooli paikkakuntien välisessä maksuliikenteessä • Talletukset, lainat, maksuliikenne! • Ital. ”giro” = piiri • Nyt jo kaikki modernin pankkitoiminnan osat: ottolainaus, antolainaus, maksuliikenne • Tämän jälkeen lähinnä volyymi kasvanut ja tekniset välineet kehittyneet. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

18. Pankkitoiminnan kehitys Suomessa • Palmstruchin pankin sivukonttori Turussa 1660-luvulla, Turun diskonttolaitos aivan 1800-luvun alussa. • Molemmat lyhytaikaisia • Suomen Pankki 1811 • Ensimmäisiä tavoitteita: vetää Ruotsin raha liikenteestä ja korvata Venäjän rahalla – onnistui vasta raharealisaation yhteydessä 1840. • Laski liikkeeseen pieniä ruplaseteleitä • Lainakassa • Muuttui keskuspankkimaisemmaksi 1800-luvun kuluessa • Säästöpankkeja 1823 alkaen • Ensimmäiseksi Turkuun • Vähävaraisen kansanosan säästämismahdollisuuksien edistäminen • Filantropia? • Kunnallisen köyhäinavun kustannuksista säästäminen? • Usein sivutoimista vapaaehtoistyötä • Pankki = lipas vastuuhenkilön kaapissa, auki tunnin viikossa… K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

19. Pankkitoiminnan kehitys Suomessa • Liikepankkeja 1862 alkaen • Vain suurehkojen yritysten ja varakkaiden kotitalouksien pankkeja • Liikepankkitoiminta kasvoi Suomen teollistuessa • Monia maakunnallisia liikepankkeja • Turunmaan pankki, Vaasan osakepankki, Uudenmaan osakepankki, Etelä-Pohjanmaan pankki, Tampereen Osake-Pankki, Pohjolan osakepankki, Savo-Karjalan osakepankki… • Vain Ålandsbanken jäljellä, perustettiin vasta 1919 • Ei ollut varsinaista vakavaraisuusvaatimusta ennen 1930-lukua • Siis ei ”Oman pääoman oltava vähintään x % siitä ja siitä…” –tyyppisiä säädöksiä • Aate, lähinnä kielipoliittinen • Kansallis-Osake-Pankki fennomaaninen laitos • Osuuskassoja (nyk. osuuspankkeja) vuodesta 1900 • Etenkin maaseudun luotonkysynnän tyydyttämiseksi • Pitkään osuuskassan jäsenet henkilökohtaisesti vastuussa pankin veloista => erittäin varovainen lainapolitiikka K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

20. Pankkitoiminnan kehitys Suomessa • Ensimmäinen maailmansota eräänlainen huippukausi • Sota-ajan poikkeusoloissa runsaasti arbitraasimahdollisuuksia • Suomessa tuskin koskaan ollut yhtä paljon pankkeja kuin ensimmäisen maailmansodan aikana • 1920-luvun alussa: pienten liikepankkien kriisi • Ei laajoja kansantaloudellisia vaikutuksia => julkinen valta ei kovin aktiivisesti pelastanut ongelmiin joutuneita pankkeja • Johti pankkitarkastusviraston perustamiseen K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

21. Pankkitoiminnan kehitys Suomessa • 1930-luvun alussa yleinen pankkikriisi • Etenkin liikepankit • Maakunnalliset liikepankit lähes katosivat • Suomen Pankin rooli tärkeä hätärahoittajana • Ei ollut hätäpääomittajaa sijoittamassa osakepääomaa, oli vain luotottaja • Fuusiot ja markkinoilta poistumiset => keskittyminen • Alettiin korkosäännöstely, alkoi talletuskorkokartellina K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

22. Pankkitoiminnan kehitys Suomessa • Rahamarkkinoiden tiukka sääntely 1980-luvulle saakka • ”Kahlitun rahan aika” (J Tarkka) • Pankkitoimialan rakennemuutokset pienempiä kuin aikaisemmin tai myöhemmin – ei uusia pankkeja, ei pankkifuusioita, markkinaosuuksien muutokset vähäisiä… • Antolainauksen keskikorkosäännöstely ja jatkuva luottojen ylikysyntä • Luottotappioriski olematon • Lainaa riitti vain kaikkein luottokelpoisimmille • Asiakas vaikeuksissa => muutetaan laina korottomaksi ja peritään enemmän muilta! • Talletuskorkojen säännöstely/kartelli jo 1930-luvulta alkaen • Kiintiöt Suomen Pankista lainaamisessa • Ulkomaiset pääomanliikkeet erittäin säänneltyjä • Pankkikilpailu etenkin kilpailua talletuksista; tiheä konttoriverkko ja mainontaa; muuta keinoa saada lisää rahoitusta ei ollut • Rahoitusmarkkinoiden vaihtokauppa: pankki myönsi lainaa negatiivisella reaalikorolla sille, joka oli ensin tukenut pankkia pitämällä pitkään isoja talletuksia negatiivisella reaalikorolla K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

23. Pankkitoiminnan kehitys Suomessa • Pankkien merkitys maksuliikenteessä kasvoi • Postisiirto ja pankkisiirto toisen maailmansodan aikana • Aiemmin lähinnä postivekseleitä ja sekkitilejä • ”Palkka pankkiin” • Merkittävä pankkilainsäädännön uusiminen 1969/1970 • Osuus-, säästö- ja liikepankkien erot pienenivät • Liikepankeilla yhä korkeampi vakavaraisuusvaatimus • Liberalisointi 1980-luvun puolivälissä => antolainauksen voimakas kasvu • Toimivatko sekä asiakkaat että pankit tavalla, joka oli ollut järkevä vain säännöstelyn oloissa? • Vanha tottumus • 1990-luvun alussa yleinen pankkikriisi • Etenkin säästöpankit • Valtion rooli kriisinhoidossa keskeinen aivan alun jälkeen • 1930-luvulla päävastuu kriisinhoidosta oli Suomen Pankilla • Valtion vakuusrahasto • Pääomitus • Fuusiot ja markkinoilta poistuminen => keskittyminen • Kriisin jälkeen pohjoismainen integraatio 1990-luvulta alkaen, omistusjärjestelyt • EU-integraatio koskenut lähinnä sääntelyä ja kohta valvontaa sekä maksuliikennettä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

24. Rahan käsitteestä • Käsite ongelmallinen • Täsmällinen määritelmä tilastoinnin terminä • Rahaa hallussaan pitävä sektori = kotitaloudet, muut yritykset kuin pankit ja paikallishallinto • Rahalaitossektorin velat (tai osa niistä) ”rahaa hallussaan pitävälle sektorille” = rahaa • Raha = setelit, kolikot ja pankkitalletukset • Voiko pankilla olla ”rahaa”? • Tilastoinnissa käytettyjen M1/M2/M3 määritelmien mukaan ei voi olla! • Pankilla voi olla keskuspankkirahaa: Käteinen kassoissa, keskuspankkitalletukset • Nämä voivat olla jopa +/- 0 vakavaraisessa pankissa • ”Raha” ja ”varallisuus” eivät ole synonyymejä!! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

25. Keskuspankkiraha • Suppein mahdollinen rahan käsite nykyään • ”Korkeatehoinen raha” • Monetarybase • M0 • Keskuspankkiraha = keskuspankin velkaa • Pankkien (ja muiden tilinhaltijoiden) talletukset keskuspankissa • Setelistö • Erikoinen velka: sitä ei oikeastaan voi lyhentää (paitsi jos keskuspankki myy jotain, jolloin velka maksetaan kaupan kohteella), setelillä ei eräpäivää, setelillä ei korkoa… • Luultavasti helpoimmin tilastoitava rahakäsite K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

26. Suomen Pankin tase 31.3.2014, milj € K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

27. Rahamäärien tilastoinnista • Perusajatus: mitä kiistattomammin rahaa, sitä suppeampaan ”raha-aggregaattiin” kuuluu • Lähes kaikki, mikä nykyään tilastoidaan rahaksi, on jonkun velkaa • Poikkeus: kolikot • Nykyisenkaltainen raha mahdollinen vain melko kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden oloissa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

28. Raha-aggregaatit M3 M2 M0 M1 M0 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

29. Raha-aggregaatit • Euroalueen(kin) määritelmät keskittyvät yleisön (ei pankit eikä valtio) hallussa olevaan rahaan • Paikallishallinto (esim. kunnat) ovat yleisöä • M1 = Setelit ja kolikot yleisöllä + käyttelytilitalletukset • M2 = M1 + määräaikaistalletukset • M3 = M2 + ei-pankkien pankeilta takaisinmyyntisitoumuksin ostamat arvopaperit (repot) + alle 2 v. maturiteetin jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit + rahamarkkinarahasto-osuudet • Howell & Bainissa (2008 painos) virhe (s. 245), rahamarkkinarahastot unohtuneet M3:sta! • Valtion ja rahalaitosten talletuksia ei lasketa • Termiä M0 ei virallisesti käytetä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

30. Raha-aggregaattien laskennasta euroalueella • Kukin kansallinen keskuspankki laskee tarvittavat erät omassa maassaan • Siis isäntävaltioperiaate: Esim. saksalaisen pankin sivukonttori Suomessa raportoi eränsä Suomen Pankkiin • Kansalliset tilastot lasketaan yhteen EKP:ssä • Standardoidut tilastolliset määritelmät • Markkinoiden rakenteet poikkeavat toisistaan, lukujen taloudellinen tulkinta voi vaihdella maittain K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

31. Esim. Suomessa • Helmikuu 2014 • M1:een kuuluvat talletukset 90,5 mrd € • M2:een mutta ei M1:een kuuluvat talletukset 34,5 mrd € • => M2 = 90,5+34,5 = 125 mrd • M2+Repoja ja rahamarkkinarahasto-osuuksia enintään 2 v. velkapapereita 20,5 mrd € • Suomen M3 (pl. Käteinen) n. 90,5 mrd + 34,5 mrd + 20.5 = n. 145,4 mrd euroa (pyöristystä, siksi ei mene tasan) Suunnilleen 26 400 € / asukas • Entä paljonko M1:een kuuluvia seteleitä ja kolikoita? • SP:n taseessa 15,5 mrd maaliskuun lopussa on laskennallinen erä • Euroalueen kokonaismäärän kansallinen jyvitys • Suomen Pankin aidosti liikkeeseen laskemaa käteistä muutama miljardi vähemmän • Vaikea sanoa, paljonko Suomessa aidosti liikkeellä käteistä • Paljonko viety ulkomaille / tuotu ulkomailta? • Suomesta alkoi ”valua” käteistä ulkomaille heti euron tultua? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

32. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

33. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

34. Raha-aggregaatit Yhdysvalloissa • M1 = käteinen + käyttelytilitalletukset + sekkitilit + matkasekit • M2 = M1 + pienet määräaikaistalletukset + säästötilit + rahamarkkinarahastoja • Oli : M3 = M2 + suuret määräaikaistalletukset (> $ 100 000) + rahamarkkinarahastoja + ulkomaisissa konttoreissa olevia talletuksia - M3:sta luovuttu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

35. Samantapaisia tilastokäsitteitä lähes kaikkialla • Merkitys rahapolitiikalle vaihdellut, oli muutama vuosikymmen sitten ehkä suurempi kuin nykyään • Monetarismi • Ruotsi: M0, M1, M2 ja M3 • Pitkälti (joskaan ei täysin) harmonisoitu euroalueen määritelmien kanssa • Ei kovin aktiivisesti seurattuja • Britannia: Myös M0 raportoidaan, Jopa M4 • Japani: Samantapaiset M1, M2 ja M3 kuin euroalueella • Lisäksi laajin aggregaatti ”L”, johon kuuluu mm. valtion velkapapereita, sijoitusrahastoja ym. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900