1 / 35

Aivo ja työ – hyvinvoivana työelämässä Yliopistojen 23. työsuojelupäivät 23-24.8.2007

Aivo ja työ – hyvinvoivana työelämässä Yliopistojen 23. työsuojelupäivät 23-24.8.2007. Heini Ahveninen työterveyslääkäri Työterveyslaitos / Suomen Terveystalo. Aivot ja työ –tutkimuskeskus Työterveyslaitos. Kiti M üller tutkimusprofessori Markku Sainio LKT neurologian ylilääkäri

jaden
Télécharger la présentation

Aivo ja työ – hyvinvoivana työelämässä Yliopistojen 23. työsuojelupäivät 23-24.8.2007

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Aivo ja työ – hyvinvoivana työelämässäYliopistojen 23. työsuojelupäivät 23-24.8.2007 Heini Ahveninen työterveyslääkäri Työterveyslaitos / Suomen Terveystalo

  2. Aivot ja työ –tutkimuskeskus Työterveyslaitos • Kiti Müller tutkimusprofessori • Markku Sainio LKT neurologian ylilääkäri • Jyrki Varjonen LKT psykiatrian ylilääkäri • Christer Hublin LKT neurologian dosentti • Mikael Sallinen psykologi / väit • Ritva Akila neuropsykologi / väit • Virpi Kalakoski psykolgi / väit • Risto Näsänen fil.Tri • Kristian Lukander DI • Marja-Leena Haapanen psyk.lis • ... Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  3. Aivot ja työ tutkimuskeskus • Aivojen tiedonkäsittelyn tutkimusta – laboratorio • Sairauksien ja henkisen kuormittuneisuuden aiheuttamia muutoksia aivojen tiedonkäsittelyssä – ammattitaudit • Stressin, unen ja vuorotyön vaikutukset liikenneturvallisuustyö • Kognitiivinen ergonomia auttaa suunnittelemaan laitteita ja toimintaa • käyttöliittymät, työympäristöt, -välineet, -käytännöt Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  4. Suomen Terveystalo 2007 1.7.1007 Medivire • Suomen laajin sairaala- ja lääkäriasemaverkosto (78 toimipistettä, 13 sairaalaa) • Liikevaihdolla/kokonaismyynnillä mitattuna Suomen toiseksi suurin sairaala- ja lääkäriasemaverkosto • Kuvantamisen markkinajohtaja • Oma akkreditoitu keskuslaboratorio • 2005 liikevaihto 65,5 M€, kokonaismyynti 115,3 M€ • 1 100 työntekijää ja 1 700 ammatinharjoittajaa, joista lääkäreitä runsaat 1 600 • Yli miljoona potilaskäyntiä vuodessa • Työterveyspalvelut • Asiakkaana n. 9 000 yritystä/yhteisöä, joissa työntekijöitä n. 140 000 Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  5. Työelämästä faktaa ja fiktiota • UK: Burn out aiheuttaa 5-10 % BKT menetyksen vuosittain ja suurempi osa menetyksestä tapahtuu ennen sairaslomalle jääntiä • Karazek 2006: ” Low control of social organisation ” • Dynaamisuus on tärkeää - itse ei jaksa ??? • Verenpaine = ” money economy ” Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  6. Aivot ovat päänäyttämö… • aivot tarvitsevat haasteita ja lepoa • kognitiivinen toiminta on aivojen tiedonkäsittelyä • havaitsemisessa, muistamisessa • ymmärtämisessä, oppimisessa, puhumisessa • jota tunne-elämyksemme tukee tai haittaa • uni on ruokaa tärkeämpää aivoille Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  7. Aivojen tärkeitä alueita • Etuaivolohkot • - toiminnanohjaus • Vasen - oikea • Limbinen järjestelmä tunne-kuormituksen säätelijä • Aivorunko : vireys ja uni Kuva: www:wikipedia Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  8. Aivojen toiminnasta • Aivot pitävät rytmeistä • Plastisuus = uudelleen muovautuminen, kantasolut • Oppiminen = uusi yhteys aivokuorelle • Hengityksen avulla rentoutuminen Lähde: WWW.wikipedia Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  9. Työympäristö = informaatioympäristö Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  10. Tietoa käsittelevä järjestelmä Tiedon tallentuminen säilömuistiin Aisti-informaation valikointi tarkkaavai-suuden avulla Kertaaminen työmuistissa Aistit Tiedon hakeminen säilömuistista OPPIMINEN TARKKAAVAISUUS SÄILÖMUISTI HAVAITSEMINEN TYÖMUISTI Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  11. Rajallinen työmuistimme • TYÖMUISTI eli ihmisen kyky säilyttää ja käsitellä tietoa tässä ja nyt on rajallinen • 20 sekuntia • 4 yksikköä kerrallaan ( 7 +/-2 ) • Työmuisti kuormittuu erityisesti kun • Tehtävät ovat vaativia • Tarkkaavaisuus täytyy suunnata pois varsinaisesta tehtävästä usein tai pitkäksi aikaa Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  12. Miksi muistaminen ja oppiminen on työlästä? • Muistipiirun syntyminen tarvitsee enemmän energiaa kuin opitun mieleen palautus • oppiminen vaatii aikaa • osaamisen rajat eivät ylity itsestään • muistitaitoja • henkilökohtaiset tavoitteet, motivaatio, ajattelu- ja toimintatavat ja ympäristötekijät vaikuttavat harjoittelemisen määrään • unohtaminen vaikeuttaa oppimista Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  13. Muistista • Näkömuisti • Kuulomuisti • Kinesteettinen muisti • Unohtaminen on nopeaa… • 20 min - 60 % • 2 vrk - 30 % • 1 kk - 22 % jäljellä • Kielitaito 3 - 10 vuodessa Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  14. ”stressaantuneet ” aivot • Informaatioähkyn ylittäessä ihmiselle merkittävällä tunne-elämän alueella ärsytystason, syntyy 2 min kestoinen hermostohälytys aivoissa • Jos ärsytys toistuu 2 min sisällä, syntyy elimistössä 30 min kestoinen hormonaalinen ärsytystila • Toistuva työpäivänaikainen ärsytys johtaa krooniseen poikkeavaan ylivirittäytyneisyyteen Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  15. Millaiset asiat muistetaan hyvin? • Toistuvat asiat ja tulevat tapahtumat • Ensimmäiset kerrat ja poikkeukset • Viime aikoina koettu • Syventäen ja omakohtaisesti kertailtu • Asiat, joita on muisteltu • Miellyttävät, tunteita herättävät ja mielialaan liittyvät asiat • Asioiden ydin • Omaan alaan liittyvää uuttakin materiaalia opitaan ja muistetaan hyvin (ekspertit) Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  16. Miten voi tehostaa muistin toimintaa? • Tiedosta osaamiseen • Muististrategiat – mieltämisyksiköt –merkitysanalyysit • Häiriötön ympäristö - kohdentaminen • Jaksaminen • Ruokailutauot, lepotauot, liikunta, stressin välttäminen • Vaikeiden ja helppojen töiden rytmitys • Itsensä motivointi: omat toimintatavat, mielihyvä, haasteet, kiitos Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  17. Lisätietoa Kalakoski, V. (2007): Muistikirja. Edita Baddeley, A. (1999). Essentials of Human Memory. Psychology Press Pickering, S. J. (toim.). Working memory and education. Academic press, 2006 Erkinjuntti, T. & Huovinen M. (2001). Kun muisti pettää. WSOY Erkinjuntti Timo, Alhainen Kari, Rinne Juha, Soininen Hilkka (Toim.) Muistihäiriöt ja dementia. 2006. Duodecim, Helsinki. Kiitos Virpi Kalakoski www.ttl.fi/aivotyo

  18. Visuaalinen käytettävyys /Risto Näsänen 2007 • visuaalisen informaation havaitseminen on nopeaa, virheetöntä ja vaivatonta • ikänäkö aiheuttaa muutoksen lähinäössä sekä kaukonäössa , kontrastiherkkyydessä ja hämäränäössä • hyvä kirjainkoko PC:llä ( 4 mm ) ; teksti pystytään lukemaan 3 kertaiselta etäisyydeltä Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  19. Näkemisen helpottaminen työssä • liike ja välke vie huomiota • aktiivinen ponnistelu häiriötekijän poistamisessa huonontaa keskittymistä • yksilölliset erot näköinformaation havaitsemisessa ovat suuremmat kuin iän vaikutus, vaikka havaitseminen hidastuu 50 v iässä • katseinformaation merkitystä yliarvioidaan – attentio eli tiedon valikointi määrää nähdyn Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  20. Unesta, vuorotyöstä ja stressivasteista • Mikko Härmä prof. • Christer Hublin • Mikael Sallinen • Tarja Hakola • Sampsa Puttonen Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  21. Unettomuus ilmiönä M Sallinen 2005 Lähde: Prisciples and practice of sleep • Kokemus riittämättömästä tai huonolaatuisesta unesta, joka ilmenee • A) vaikeutena nukahtaa • B) vaikeutena ylläpitää unta • C) liian aikaisin heräämisenä • D) virkistämättömänä unena • Lisäksi päivällä esiintyy • A) väsymystä • B) jaksamattomuutta • C) keskittymisvaikeuksia • D) Ärtyisyyttä Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  22. Työ ja Terveys Suomessa 2006 tutkimus • kaikki kork.koul. • Stressi ( melko+eritt paljon) 10 % 13% • Unettomuus ja heräily ( 3-7/vk ) 3kk 18 % • Unettomuutta 1kk 25 % • Muistihäiriö / keskittymiskyvyn heikk. 19 % • Masentuneisuutta 13 % 10 % • Voimattomuutta ja väsymystä 28 % • Ylirasittuneisuutta 20 % • Ärtyneisyyttä 23 % • Työn henkinen rasittavuus melko /eritt rasitt. 50 % • Tyytyväisyys työhön erittäin/melko > 75 % • Tuntee itsensä vahvaksi työssään 81 % Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  23. Uni – sopivasti ja oikea-aikaisesti • Unirytmi ( 24.2 h ) – helpompi pidentää • 1-2 h vähemmän unta koettuun tarpeeseen verrattuna kroonisena johtaa ” elimistön nukkumiseen” työvuorossa • Soluissa kellogeenejä, jotka tahdistavat aineenvaihduntaa • Unen puute tai toisaalta liikaunisuus aiheuttaa immuunivasteen ja hormonierityksen häiriöitä – lihavuus Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  24. Unen vaikutukset • Syvä uni korjaa aivojen elpymistä rasituksesta • REM uni järjestää muistitietoa ja vahvistaa oppimista • Riittämättömän yöunen ( alle 5 h ) terveysvaikutukset vastaavat vaikean uniapnean ja päiväväsymyksen tilaa • Unipolygrafiasta katsotaan • Nukahtamisviivettä • Nukkumisen tehokkuutta • Heräilyn määrää ja kestoa Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  25. Systeemi pielessä… • Normaalitilanteessa stressihormonien pilkkoutuminen johtaa korvausuneen - unen määrä lisääntyy • Ylivirittyneisyystilassa korvausunta ei pääse syntymään • Yhden yön valvomisesta johtuva kognition huononeminen vastaa unilääkkeen käyttöä Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  26. STRESSISTÄ ULOS… • Yksilöllisiä keinoja • Alttiudesta eteenpäin • Metakognitio • Voimavarat • Yhteisöllisiä keinoja • Oikeudenmukainen johtaminen • Kiireen analyysi • Solmutyöskentelyn hurja laki Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  27. Kuka uupuu… • yksilön tulkinta ja koherenssi tilanteesta viimekädessä ratkaisee • työn kuormitus - itselle tärkeä asia ! • reaktio • kyky hakea ja vastaanottaa apua • kyky ”antaa olla” Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  28. Kuka uupuu ..1(2)234 IT-työntekijää Suomessa M Gockel el all 2004, Kirsi Räisänen TTL 2006 • Liian tunnollinen suorittaja - suoritus mittarina • aina tehtävää - ei rentoudu • terveys kärsii menestyksen tavoittelussa • tinkii mielihyvästä ja onnellisuudesta Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  29. Alttius uupua 2(2) 2 ) Pakonomainen suorittaminen - pelko kritiikistä • täydellisyyden ja järjestyksen tavoittelu • aina parastaan laittava • hallinnan tunne ja sen menettäminen ” Pakko saada valmiiksi ” ” Pakko selvitä ” 3. Korostuneen kilpaileva - tavoite itseltä • Paras kaikessa – ei uuvu ! Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  30. Stressiä hallitaan positiivisilla mielikuvilla sosiaalisesta tilanteesta • Turvan kokemus - kyky liittyä • lapsuus • henkilöhistoria • temperamentti • Ominaisuudet - kyky antaa olla • sinnikkyys • optimismi Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  31. Biologia tottelee omia sääntöjään • Terveyskäyttäytyminen – kyky RENTOUTUA • Liikunnan nopea teho • Alkoholi ja tupakka • Uni • omega-3 rasvahapot, antioksidantit • 3-päivän sääntö biologisille rytmeille Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  32. Elämänhallinta – työhallinta – työn imu • Työhallinan palauttaminen – priorisointi ja häiriökuormituksen tunnistus • Solmutyöskentelyn äänekkyys • Minkälaisella toimintatavalla tai taustaoletuksilla kuormitat itseäsi tai estät muutosta ? Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  33. Muista • Kokonainen elämä – ei vain työtä • Ammatti-identiteetin vahvistuminen yhteisöllisen oppimisen kautta = metakognitio • Maksimista optimiin - 100 % tehty työ on ” sutta ” Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

  34. Työelämässä hengissä ... • Energia työhön tulee työyhteisöstä tai korkeasta ammatti-identiteetistä • Oppimista tapahtuu vain hyvällä mielellä • Ihminen muuttuu vasta kun on pakko – henkinen kasvu vaatii ponnistelua Presentation heading / Työterveyslaitos / MM / 11.3.2014

More Related