Kon-0.4720

1. Kon-0.4720  Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23 609 @tkk.fi

2. Kuinka historiatietoa käytetään? Kaikki lähtee tutkimuskysymyksestä! Oma tutkimuskysymyksesi on todennäköisesti toinen kuin sen kirjallisuuden jota luet historiallinen tulkinta ei ole luonnontieteellinen tosiasia Ero kirjallisuuden, tutkimuskirjallisuuden ja lähteen välillä Lähdekritiikki kuka puhuu, mitä puhuu, miksi puhuu? mitä, missä, milloin, mistä miten minne? Ainoa tapa päästä lähelle varmuutta on tehdä tutkimus historiantutkimus on aina lähdetutkimusta aina pitää varmistaa, mutta omiin muistiinpanoihinsa täytyy voida luottaa Et in Arcadia ego

3. Lähdeluettelo - noottiaparaatti Painamattomat lähteet Arkistolähteet Haastattelut, suulliset tiedonannot Painetut lähteet Esim. painetut pöytäkirjat, luettelot, pamfletit jne. Lehdistö Aikakausilehdet, sanomalehdistö Kirjallisuus ja tutkimuskirjallisuus - Tutkimuksen alaan liittyvä tutkimuskirjallisuus, jonka tausta tunnettu - Tutkimuksen alaan liittyvä kirjallisuus, jonka tausta mahdollisesti epäselvä

4. Olipa kerran suuri jänis. Jänikset pitävät paljon porkkanoista (Kanijänis 1989: 458). Porkkanat ovat yleensä punaisia. ______________________ Kanijänis 1989. s. 454. Oswald Kanijänis kuuluu itse jänisklaanin sisäpiiriin ja on aihetta epäillä onko hänen suhtautumisensa porkkanoihin arvovapaata. 23 23

5. Miksi aina alkuperäislähteisiin? Ida Melleristä on matrikkelimerkintä: Opiskellut PO:ssa 1880 – 1881. Onko Tämä totta?

6. Sähkövalokysymys Suomen ensimmäinen sähkövalo sytytettiin Helsingissä vuonna 1878. Sen rakensivat Aleksanterin Yliopiston fysiikan professori Selim Lemströmin ja Mekaanisen instituutin johtaja Martin Wetzer. Valon tarvitsema energia tuotettiin Valtion rautateiden konepajan pihalla Pasilassa höyrykoneilla. Tapahtumaa oli todistamassa tuhansia ihmisiä ja se oli eräs merkittäviä aikakauden tilaisuuksia Helsingissä Lemströmin ja Wetzerin kaarilamppu syttyi Helsingissä neljä vuotta aikaisemmin kuin tähän asti Suomen ensimmäiseksi sähkövaloksi usein mainittu Edisonin menetelmällä toteutettu sähkövalo Tampereella vuonna 1882

7. Vanhemmat käytännöllisten alojen opetuksen vaihtoehdot • Ammattikuntalaitoksen järjestelmä • Virkamieskoulutuksen järjestelmä 1600-l:lta • Esim. arkkitehtikoulutus • Sotilasopetuslaitokset • Vuoriakatemiat • Metsäakatemiat • 1700-luvun lopulla eriytyvät englantilainen, ranskalainen ja saksalaisen kielialueen traditio • Ratkaiseva ero: Englannissa ja Ranskassa teollisuus syntyi ensin, sitten koulutus. Saksassa järjestys toisinpäin.

8. Teknillinen korkeakoulu ja sen edeltäjät • TeknillinenInstituutti 1835 • HTRK Asetus9.6. 1847 • Opetusalkoi 15.1. 1849 • Opetusohjelmanmuutos1858 • Ammattiosastot 1860-luvulta lähtien • Polyteknillinenkoulu 1872 • PolyteknillinenOpisto 1879 • SuomenTeknillinenKorkeakoulu 1908 • Teknillinenkorkeakoulu 1942

9. Mallikokoelmat • Mekaanisten mallien varaan rakentuva mekaniikan opetus säilytti asemansa merkittävänä opetuksen metodina 1900-luvun alkuun asti. • Vanhimmat teknilliset museot Pariisin Conservatoire des Arts et Metiers tai DeutschesMuseum • Ranskan tiedeakatemialla oli 1700-luvun alussa oma mallikokoelmansa. • 1756 Tukholmaan kuninkaanlinnaan Cristoffer Polhemin kokoelman ympärille rakennettiin laaja mallikokoelma • Ruotsin valtion (armeija ja laivasto, vuorikonttori) mekaanisten mallien kokoelmat, joita oli käyttänyt sekä armeija että laivasto, sekä vuorikonttori. • Tukholman kokoelmaan liittyi Carl Cronstedtin laatima systemaattinen esitys mekaniikan laeista

10. Vuonna 1826 Suomen vuorikonttorin mekaanisten mallien kokoelmaan kuului: - rana - polkuratas - pesukone - kankaiden keittokone - väkipyörä - tukin yhdistimiä - kaivospumppu - kaivosrata riippuvilla vaunuilla - Widholmin puhalluskone - höyrypannu - katonkannattaja

11. Tekniikan opetuksen kysyntä Euroopassa oli 1800-luvulla jatkuvasti suurempi kuin tarjonta • Teknillisten korkeakoulujen opettajakunta Pohjois-Euroopassa rekrytoitiin tekniikkaa opiskelleiden keskuudesta, teollisuudesta tai yliopistoista • Koska opettajia ei ollut riittävästi tarjolla, opettajakunnan rekrytointi muodostui koulutusjärjestelmän kehityksen pullonkaulaksi erityisesti Euroopan reuna-alueilla • Yliopistolinja • Lukio – Yliopisto; latina ja kreikka • Käytännöllisten alojen koulutus • Reaalikoulu, Gewerbeschule – HöhereGewerbeschule, Gewerbeacademie tai Polytechnicum (Teknillinen korkeakoulu 1864 -) • Virkamiesten ja erikoisammattien koulutusjärjestelmät • Esim. Vuorikoulut, arkkitehtikoulutus • Kansakoululaitoksen luominen avasi järjestelmän laajamittaiselle kehitykselle – vasta 1860-l

12. Teoreettinen ja käytännöllinen opetus Teollisuus ja käsityöläiset tarvitsivat käytännöllistä opetusta Työelämävalmius sen parempi, mitä käytännöllisempää opetus on 1810 Humbolt-yliopisto • Tieteellä itseisarvo • Bildung vs. practicum – mikä on latinan kielen ja lukion asema • Ylioppilastutkinnon aseman määrittely Onko tekniikalla oma traditio? Peter Christian Beuth – Preussin teollisuusministeri 1827 • ”missä tiede ja teollisuus eivät kohtaa, teollisuudelta puuttuu vankka pohja, kehitys on estynyt”. Sai perustettua toisen koulutuslinjan Tekniikan teoreettinen tutkimus ja opetus johtaa insinööriprofession arvon kasvuun • Franz Grashof, Karl Karmarsch

13. Aluksi käytännöllisen alan oppilaitosten opetusohjelmassa mukana • Käsityöopetus • Kaupallinen opetus • Teollisuusopetus Koska tieteellinen tekniikka sai itseisarvon, näistä luovuttiin. Vain • Arkkitehtuuri • Kemia • Konetekniikka • Yleinen insinööritiede • Maanmittaus

14. Opetusmetodit Teknillinen ensyklopedia Otto LuegerinLexikon der gesamten Technik SheridanMussprattin teknillisen kemian ensyklopedia 1850-luvulla UllmaninEnzyklopädie der Technischen Chemie The Engineer Manufaktuurijohtokunta 1844: Manufakturnyja i gornozavodskijaizvestija Polytechnisches Journal Journal des connaissancesusuelles et pratiques Journal of sciences and arts Bulletin d'la sol d'encour

15. Yksinkertainen opetusmetodi: • opettaja piirsi liitutaululle periaatepiirroksia koneista ja laitteista, jotka opiskelijat jäljensivät muistiinpanoihinsa. • Muistiinpanokirjat liittyivät suoraan kurssien arvosteluun. • Mekaanisen teknologian opettaja Max Seiling laski piirtävänsä vuoden mittaan taululle noin 1500 piirustusta.

16. Teknillinen korkeakoulu VDI perustettu 1856 Franz Grashof + Hütte Tavoitteena insinööriprofession arvon nostaminen nationalistisessa hengessä 1864 Heidelbergin yleinen insinöörikokous • Teknillisen korkeakoulun määrittely • Yliopiston tasoinen oppilaitos, opetus perustuu tutkimukseen Onko tekniikalla omaa perustutkimusta, miten se eroaa yliopiston toiminnasta • Akateeminen vapaus

17. Polytechnicum • Polytechnicum • Polytechnicum Työelämä • Erikoiskoulu • Erikoiskoulu • Lukio - lyseo • Ammattikoulu • Ammattikoulu • Ammattikoulu Tabularasa Missä ajassa järjestelmän läpi?

18. Korkeakouluja • 1794 EP • 1802 Madrid • 1810 Wien • 1821 Berliini • 1825 Karlsruhe • 1827 München, Tukholma • 1828 Pietari, Dresden • 1829 Stuttgart, Kööpenhamina • 1831 Hannover • 1835 Braunschweig • 1836 Darmstadt • 1837 Lissabon, Porto • 1843 Delft • 1847 Helsinki • 1854 Zürich • 1861 MIT • 1862 Milano • 1870 Aachen • 1904 Danzig • 1910 Breslau

19. Suomalaisia erikoiskouluja • Mustialan maatalousopisto 1840 • Evon metsäopisto 1858 • Turun, Vaasan, Maarianhaminan jne. navigaatiokoulut • Källströmin maalauskoulu 1840-l lopulla • Veistokoulu (Taideteollisuusyhdistyksen koulu) 1870 • Finlaysonin koulu • Alkeisoppilaitos • Tampereen teollisuuskoulu 1886 Suomen taloushistoria 1

20. Veistokoulu • Perustajat 1870: C. G. Estlanderin johdolla: • insinööri Edwin Bergroth, tehtailija Lars Johan Källström, insinööri August Fredrik Soldan, Sven Petter Dahlbeck, August Bade, Richard Theodor Heimberger • Valtiollistettiin ensin, oppilaitoksen hallinnon henkilökiistojen takia yksityistettiin uudelleen • Uudesta koulusta kehittyi vuosisadan lopulle tultaessa suomalaisen taideteollisen koulutuksen keskus • Oppilaitoksen yhteydessä toimi 1880-luvun alkupuolella koneenkäyttäjä-, työnjohtaja- ja rakennusmestarikoulu. Irrotettiin 1886 valtion ylläpitämäksi Teollisuuskouluksi • 1886 veistokoulu muutettiin Suomen Taideteollisuuden keskuskouluksi, jossa toimivan ylemmän käsityöläiskoulun lisäksi avattiin alempi käsityöläiskoulu sunnuntai- ja iltakouluna • Opiskelijamäärä noin 2 X Polyteknillinen Opisto

21. Teollisuus ja tutkimus Saksan-Ranskan sodan jälkeen Saksassa muodostui luonnontieteiden ja tekniikan aloille joukko itsenäisiä tutkimusinstituutteja, joiden tehtävänä oli tutkimus mutta joille ei kuulunut pääsääntöisesti opetusvelvollisuutta Tutkimuslaitoksen johtaja sai useimmiten professorin arvon, ja tutkimustehtäviin palkattiin jo tohtorin tutkinnon suorittaneita ammattitutkijoita Massiivinen rahoitus instituuteille tuli usein valtiolta Kaiser Wilhelm Institutkehittyi maailman johtavaksi luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuslaitokseksi Samaan aikaan yksityisissä yrityksissä perustettiin tutkimuslaitoksia, joiden tarkoituksena oli yrityksen toiminnan tehostaminen Tunnetuimpia näistä oli Bayer-yhtiön Carl Duisbergin rakentama tutkimuslaboratorio, joka onnistui nostamaan yhtiön lääketeollisuuden huipulle 1800-luvun lopulla

22. Amerikan yhdysvalloissa alun perin itsenäiset entreprenöörit joko myivät patenttejaan muille yrityksille tai perustivat omiaan Amerikkalainen tutkija on siis usein yrittäjä toisin kuin saksalainen kollegansa Thomas Edisonin tutkimuslaboratoriosta Menlo Parkissa muodostui maailmanlaajuisen elektroniikkateollisuuden yritysklusterin kehto Alexander Bellin puhelinlaboratoriosta kehittyi maailmanlaajuinen yritys Yhteinen piirre sekä valtioiden että yksityisten tutkimuslaboratorioiden toiminnalle oli selkeä tavoitetutkimus: ratkaistaan tietty ongelma etsimällä siihen ratkaisu kaikin mahdollisin keinoin

23. Amerikkalaisissa tiedeyliopistoissa omaksuttiin 1870-luvun jälkeen saksalaisten tutkimusinstituuttien tavoitetutkimuksen rahoitusmenetelmät. Amerikkalaisiin yliopistoihin siirrettiin suoraan suuryritysten perustutkimustarpeista johtuvaa tavoitetutkimusta, joka rahoitettiin yksityisin varoin Yliopiston ja yksityisen yritystoiminnan välille muodostui näin eräänlainen välttämättömyyteen perustuva suhde Ylempi teollisuuden tarpeisiin suunnattu insinöörialan koulutus perustui tämän jälkeen yliopiston ja yritysmaailman väliselle työnjaolle. USA:n tutkimusyliopistoissa opetus muodostui hyvin teoreettiseksi Koulutusjärjestelmä perustui ajatukselle, jonka mukaan opiskelijan yliopistossa suorittaman tutkinnon jälkeen hän siirtyi johonkin yliopiston kanssa yhteistyösuhteessa olevaan yritykseen harjoittelijaksi. Harjoittelujakso oli 1900-luvun alkupuolella tyypillisesti jopa useiden vuosien pituinen. Vasta tämän jälkeen insinööriä pidettiin täysin ammattiinsa pätevänä

24. Saksalainen malli ”oikea insinööri” Master of sc. USAlainen malli

25. MorrillLand Act Abraham Lincolnin allekirjoitti 1862 MorrillLand Grant College Act Vermontin senaattori Justin Smith Morrill ajoi Yhdysvaltojen senaatissa läpi säädöksen, jossa taattiin jokaiselle osavaltiolle mahdollisuus korkeakoulun perustamiseen. Jokainen osavaltio sai 120 neliökilometriä maata, jonka esimerkiksi New Yorkin osavaltio vaati Wisconsinin puolelta. Maa-alan sai joko käyttää kampuksen rakentamiseen tai myydä. -> New York perusti Cornellin yliopiston Morrill Act oli laadittu käytännöllisten alojen oppilaitoksia silmällä pitäen. Vastaava esitys oli tehty jo parikymmentä vuotta aiemmin, sisällissota määräävä. Oppilaitostenohjelmastamäärättiin: “withoutexcludingotherscientific and classicalstudies and includingmilitarytactic, to teachsuchbranches of learning as arerelated to agriculture and the mechanicarts, in such manner as the legislatures of the Statesmayrespectivelyprescribe, in order to promote the liberal and practicaleducation of the industrialclasses in the severalpursuits and professions in life.” Sotilaallisiin harjoituksiin osallistuminen oli amerikkalaisissa yliopistoissa 1890-luvulla yleisesti pakollinen oppiaine Vuonna 1880 Yhdysvalloissa oli 85 akateemisen tason teknillistä opetusta antavaa oppilaitosta, joista pääosa valtiollisia Agricultural & Mechanical -yliopistoja (A&M). Pääosa Yhdysvaltojen käytännöllisen alan yliopistoista on liittovaltion rahoituksella perustettuja

26. 2. Morrill Act annettiin vuonna 1890 jolloin entisille konfederaation valtiolle myönnettiin varoja Historicallyblackcolleges and universities -nimellä tunnettujen yliopistojen perustamiseen Etelävaltioissa yliopistojen luokittelulla on näin myös ihonväriin perustuvaan eriarvoisuuteen liittyvä historiallinen taustansa, eikä järjestelmä ole suoraan verrattavissa eurooppalaiseen yliopistolaitokseen Teknillisen alan opetus oli näin jakaantunut lähelle luonnontieteellistä tutkimusta sijoittuviin ja huomattavaa rahoitusta nauttiviin ”huippuyliopistoihin” ja yhteiskunnan peruskoulutustarpeen tyydyttäviin yliopistoihin. Jako valtionyliopistojen ja yksityisten yliopistojen välillä ei ole tässä merkityksessä määräävä. Esimerkiksi Kalifornian yliopiston eräitä kampuksia, esimerkiksi UC Berkeley’ä pidetään tyypillisenä huippuyliopistona B on Kalifornian valtionyliopisto, joka perustettiin yksityisen College of Californian ja The public Agricultural, Mining, and MechanicalArts Collegen yhteenliittymänä. Sen rahoituksesta lukuvuonna 2007–08 30 % tuli valtion rahastoista, 19 % lukukausimaksuista. Tutkimuksesta 16 % on liittovaltion rahoittamaa tutkimusta, 19 % perustuu yksityiseen rahoitukseen ja 16 % muuhun rahoitukseen

27. Toisen maailmansodan aikana USA:n liittovaltion rahoituksella harjoitettiin sekä yksityisissä yrityksissä että yliopistoissa laajaa luonnontieteellistä ja teknillistä soveltavaa ja perustutkimusta Office of Scientific Research and Development - Vannevar Bush • Raytheonin perustaja Useissa yrityksissä perustettiin aktiivisia kohdennettua tutkimusta tekeviä laboratorioita joiden tekemät tekniikan läpimurrot saivat valtavia mittasuhteita Puolijohdetekniikka oli pitkään kokonaan Bellin laboratorioihin kuuluvan William Shockleyn puolijohdelaboratorion käsissä. 1940-luvun lopulla puolijohdetekniikan ja muun elektroniikan kehityksen painopiste oli siirtynyt nopeasti tuotantoaan kehittäviin yksityisiin yrityksiin Stanfordin yliopiston ja Hewlett-Packard -yhtiön välinen 1950-luvulla alkanut ja pitkään jatkunut yhteistyö perustui insinööritieteiden tiedekunnan dekaanin Frederik Termanin ja David Packardin henkilökohtaisiin suhteisiin • Vannevar Bush oli puolestaan Termanin opettaja

28. Opintovapaudesta luopuminen Grasshofin ideaali: akateeminen vapaus Tekniikan opetuksen tarve kasvoi 1860-luvun jälkeen nopeasti 1860-luvulla HTRK:ssa lähes täydellinen akateeminen vapaus Helsingin Teknillinen reaalikoulu muutettiin 1872 ja 1879 uudistuksilla Polyteknilliseksi Opistoksi • tarkoin määritellyt koulutusohjelmat EidgenössischeTechnischeHochschulen (ETH) estetiikan ja italian kirjallisuuden professorin Francesco De Sanctisin muistokiveen Zürichissä kirjoitettuun tunnuslauseeseen: Prima di essereingegneri voi sieteuomini Zürichin oppilaitoksen tausta erikoinen – Sveitsin yliopisto Kuuluuko insinöörikoulutukseen yleissivistäviä aineita? Kielet, historia, valtio-oppi?

29. Opetusohjelma tukossa 1890-luvulla. Opettajapula tärkeimpiä syitä • Opiskelija-assistenttien palkkaaminen alkaa Opintojen keskeytysprosentti yli 40 • Laski vasta 1920-luvun jälkipuoliskolla nykyiselle tasolle Putkimainen tutkinto 1908 Ilman ylimääräisiä aineita ja pakollisia yleisen osaston oppiaineita, sekä harjoitustöitä kevätlukukaudella koneteekkareiden tuntimäärä 38. KIK 1917: ”Sisäänpääsyvaatimuksia tiukennettava. …sillä tänne tulikin jo paljon sellaisia oppilaita, jotka eivät kyenneet jatkamaan loppuun saakka, vaan heittivät kesken. Insinöörialalle älköön kukaan kykenemätön tai raihnainen antautuko.”

30. 1913 - 22 Oletettu valmistumisaika 8 lukukautta Arkkitehdit, kemistit ja insinööriosastolta valmistuvat tarvitsivat opintoihinsa noin 10 lukukautta Koneinsinööriosaston opiskelijat tarvitsivat keskimäärin 11 • Ratkaisuvaihtoehdot: diplomityön tason laskeminen Rajoitettu diplomityön suoritusaika 1917 A-, I-, K- valmistumisaika 12 lukukautta, Ko 13 lukukautta 1919 – 20: Arkkitehtien valmistumisajat 11 – 12 vuotta