Kon-0.4710 - PowerPoint PPT Presentation

kon 0 4710 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Kon-0.4710 PowerPoint Presentation
play fullscreen
1 / 17
Kon-0.4710
139 Views
Download Presentation
mele
Download Presentation

Kon-0.4710

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Kon-0.4710 Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento VI Toinen vallankumous – tieteen ja teknologian liitto

  2. Oma maa?

  3. Valtionpankit Banco de Rialto, Venetsia 1595 AmsterdamscheWisselbank 1609 Hamburger Bank 1619 Johan PalmstruchinWexelochLåne Bank, Tukholma 1656, sivukonttori Turussa 1663 -> Riksbank Bank of England 1694 Banque de France 1800 Königliche Bank in Berlin 1765 -> Reichsbank 1875 Gosudarstvennij Bank, Pietari 1860 USA:n liittovaltion pankki (setelinanto)1863 Vaihetus-, Laina- ja Depositio-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa 1811 -> Suomen Pankki Yksityispankit Saksassa 1848 ->; säästöpankit, liikepankit

  4. Suomen pankit 1840 – Rupla 1860 – Markka Osakeyhtiölaki 1861 Suomen Hypoteekkiyhdistys Liikepankkilaki 1866 Suomen Yhdyspankki 1861, Pohjoismaiden Osakepankki 1873, Kansallis-Osake-Pankki 1889, Säästöpankit Vakuutusyhtiöt Pohjola, Suomi, Salama, Kaleva Kirjapainot ja sanomalehdet Werner Söderström, Kaarle Jaakko Gummerus, Otava, Päivälehti (Helsingin Sanomat) Elinkeinoelämä ennen ruotsinkielisen kansanosan hallussa => sinivalkoinen pääoma kielitaistelun seurauksena Elinkeinoelämä vilkastuu 1870-luvun jälkeen

  5. Yhteiskunnan infrastruktuuri Itsepäinen Suuriruhtinaskunta - Oma lainsäädäntö (SverigesRikes lag 1734) - Oma raha (1860) - Oma lippu? NyländskaJagdklubben 1861 Pyhän Yrjön risti. Senaatti vahvisti 1890 – epävirallinen kansallislippu - Oma armeija ”Suomen Kaarti” (1817 –) 1878 - Suomen Valtion Rautatiet 1862 (Pietari 1870) - Suomen Postilaitos - Autonominen yliopisto ja Polyteknillinen Opisto Tuhannenpa verran poikia lähtiHelsingin satamasta ja -masta,tuhannenpa verran poikia lähtiHelsingin satamasta.Eikä ne ennen seisahtaneetkuin Konstantinoopeliss´ vasta ja vasta. 1877 - 78 Andreaksen risti

  6. Strategisesti tärkeät tekniikan alatvuosisadan vaihteessa Yhteiskunnan infrastruktuuri Polttoaineiden tuonti - polttopuuteknologia Valtion rautatiet – sitoutuu halkoihin Asuntojen lämmitys 5 m3/tulisija - laivasto osin öljy- tai hiilikäyttöinen - turveteollisuus – Suomen suoviljelysyhdistys Maanviljelijät tulevat toimeen omatarvepuulla - öljylamput Elintarvikehuolto - maatalouden tieteellinen tukijärjestelmä, Mustialan opisto Strategiset raaka-aineet - erikoismetallit - värimetallit 1898 1933

  7. Ruutiteollisuus ja räjähdysaineteollisuus Asetehtaat Kivääri- ja tykkitehtaat – Siestarjoen kivääritehdas (1864) Laivatelakat Ilmailuvoimien telakat Mistä pääomat teollisuuden kehittämiseen? Ulkomaiset kartellit Ulkopoliittiset kysymykset - liittoutuuko Suomi Ruotsin, Saksan, Venäjän/NL:on kanssa? Saksa romahtaa joulukuussa 1918 - Suomi luopuu kuningasajatuksesta - Saksalaiset joukot poistuvat Suomesta – Viron vapaussota 1918 - 1919

  8. Puun uudet käyttötavat

  9. Puun vapauttaminen Suomen talouspolitiikan tavoitteena puuraaka-aineen säästäminen 1800-l alkupuolelta asti Puun kulutus epätasaista Etelä-Suomen rintamailla pulaa puusta, Keski- ja Itä-Suomessa koskemattomat metsät 1857 Armollinen asetus höyryllä käypien sahalaitosten rakentamisesta 1861 Asetus sahatoiminnan vapauttamisesta Tullivapaus Suomen viennille Venäjälle 1859 Huikea vientituotannon kasvu 1900 Suomessa tuhat osakeyhtiötä Suurimmat metsäyhtiöitä ja tekstiiliteollisuusyrityksiä

  10. Höyrysahat Hans Gutzeit Norjan saha Kotkansaarella 1872 (per. 70), Suomeen saapui sata norjalaista saha- ja rakennusalan ammattilaista Vararikko 1880 Presidentti Ahtisaaren suku polveutuu Norjasta tulleesta Olaus Adolf Jakobsenista Alexander Gullichsen saapui myöhemmin Gullichsenin poika Harry Gullichsen => A. Ahlström Osakeyhtiön toimitusjohtaja

  11. Metsäkaupat vuosisadan vaihteessa Vuoden 1757 valtiopäivillä maanmittari Jakob Faggotinisojako 1848 Uusjako Siirtyminen rahatalouteen Samaan aikaan puun hinta nousi Metsäyhtiöt pystyivät laskemaan maan arvonnousun puunjalostusyhtiöt omistivat maalaiskunnissa – 572 739 ha 1917 – 1 994 227 ha Uudenmaan 11 Turun ja Porin 5 Hämeen 9 Viipurin 7 Mikkelin 12 Kuopion 22 Vaasan 8 Oulun 3

  12. Ryhmäkylä

  13. Paperi Nicholas Louis Robert 1793 – 1798, Ranskan valtion palkinto 1799 Paperiradan leveys 64 cm Didot’n kustantamo – halusi korvata työvoiman manufaktuurissa Didot otti yhteyttä lankonsa John Gamblen välityksellä Henry ja SealeFourdrinierin tehtaaseen. Oppipoika Brian Donkin kiinnostui koneesta – rakensi ensimmäisen Frogmore Hillin tehtaalle 1804 Vuonna 1807 veljekset Fourdrinier ja John Gamble saivat nimiinsä jatkuvatoimisen paperikoneen englantilaisen patentin John Dickinson rakensi paperileikkurin ja höyryllä toimivan kuivausrummun 1810 1822 mennessä Brian Donkin oli rakentanut 42 paperikonetta Vuonna 1840 Englannissa noin 250 paperikonetta, Ranskassa 125 ja Saksassa 50 DeutschesMuseum

  14. Erottamaton parivaljakko Kirjapainojen kysyntä paperin tuotantoa suurempi sanomalehdistö – erottamaton parivaljakko Jatkuvatoiminen painokone – jatkuvatoiminen paperikone Paperin kulutuksen nopea kasvu – lehdistö USA:ssa Pula paperin raaka-aineista Lumput loppuivat René Antoine Réaumur 1700-luvun alkupuolella kokeita puuraaka-aineella Karl Wilhelm Scheele (ruots.) keksi vuonna 1774 kloorin käytön valkaisuaineena Moritz Friedrich Illig (saks.) julkaisi vuonna 1807 pihkasta uutettuun hartsiin perustuvan liimausmenetelmän

  15. 1840-luvulla Friedrich Keller keksi mekaanisen massan eli hiokkeen Hioketeollisuus pohjoiselle metsävyöhykkeelle Pohjois-Amerikkaan, Skandinaviaan ja Suomeen Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin kehitettiin kemiallinen sulfiittisellumassa, jolla kyettiin korvaamaan lumppuraaka-aine kokonaan Sulfiittiprosessin pääasiallinen raaka-aine on kuusi picea, jonka runsas esiintyminen Pohjolassa johti laajamittaisen paperinvalmistuksen aloittamisen. Hapan rikkihapokkeinen kalkkiliuos

  16. J. M. Voith kehitti 1850-luvun alussa puuhiokemassan valmistuksessa käytetyn hiomakoneen Paul Wahl & Co yhtymän Warkaus MekaniskaWerkstadt toimitti 1859 ensimmäisen kotimaista valmistetta olevan hiomakoneen apteekkari AchatesThuneberginKinterinkosken rannalle rakentamaan hioketehtaaseen 1870-luvun alussa TammerforsMekaniskaVerkstadin (Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osakeyhtiö) teknillinen johtaja Hermann Kauffmann konstruoi hiomakoneen Kotimainen puunjalostusteollisuus tukeutui kotimaiseen konepajateollisuuteen

  17. Paperia Kymmene Ab - Kymin Oy Kymi, Kuusankoski, Voikkaa, Juankoski, Halla, Kissakoski, Verla A. Ahlström Oy: Kauttua, Varkaus Yhtyneet Paperitehtaat Oy: Jämsänkoski, Myllykoski, Simpele, Kangaskoski, Jylhävaara Kaukaan Tehtaan Oy: Kaukaan sulfiitti, Joutsenon sulfaatti, Kaltimon hiomo G. A. Serlachius Oy: Mänttä, Vilppula, Ryöttö, Kankaa, Kattohuopa- ja Paperitehdas Oy Oy W. Gutzeit & Co: Gutzeit – Kotka, Pankakoski, Enso