Ty terveyshuolto 2008; toiminnan kehitt minen ulkoistamisen kautta

1. Ty�terveyshuolto 2008;toiminnan kehitt�minen ulkoistamisen kautta

2. Ty�terveyshuolto Ty�terveyshuolto el�� kansallista murrosvaihetta Ty�terveyshuolto n�hd��n ty�markkinoilla yleisesti: Hyv�n ty�nantajakuvan ja imagon kehitt�j�n� Toimivana keinona v�hent�� poissaoloja Keinona lis�t� ty�n tuottavuutta Samanaikaisesti ty�terveysl��k�rivaje lis��ntyy huolestuttavasti

3. Hyv� ty�terveyshuoltotoiminta Hyv� ty�terveyshuolto toimii tiimin�, joka koostuu eri henkil�st�ryhmien ammattilaisista (ty�terveysl��k�ri, ty�terveyshoitaja, ty�fysioterapeutti, psykologi) Organisaatio m��rittelee, mit� ty�terveyshuoltoon halutaan sis�llytt�� Ty�terveyshuollolle asetetaan selke�t tavoitteet. Vaikuttavuutta ja hy�tyj� koko organisaation toiminnalle mitataan my�s saatavien rahallisten s��st�jen kautta. Ty�terveyshuollon kautta annettavista palveluista sovitaan muun organisaation kanssa (eurom��r�t ja niill� saatava palvelu) Ty�terveyshuollon k�yt�ss� olevat resurssit mitoitetaan niin, ett� voidaan tehd� sek� ennalta ehk�isev�� ty�terveyshuoltoa ett� sairasvastaanottoa. n�m� kaksi aluetta tukevat toinen toisiaan, eik� niit� hyv�ss� ty�terveyshuollossa pid� erottaa toisistaan Nopea hoitoon p��sy ja v�litt�m�t toimenpiteet v�hent�v�t ratkaisevasti sairauspoissaoloja ja niist� aiheutuvia ylim��r�isi� kuluja Koko organisaation sitoutuu ty�terveyshuollon tavoitteisiin

4. Hyv� ty�terveyshuoltotoiminta HUS:n sairauspoissaolot v. 2006 14,7 p�iv��/ty�ntekij� Sairauspoissaolojen palkkakulut 25,3 milj �. Sairauspoissaolojen puolittaminen merkitsisi henkil�st�kuluissa n. 12 miljoonan vuosittaista s��st�� Vertailua kunta-alaan (vuosi 2006): Keskim��r�inen sairauspoissaoloaika: Helsinki: 14,3 p�iv�� (sos. ja terv. sektori 15,9) Espoo: 13,8 p�iv�� Vantaa: 17,1 p�iv�� Jyv�skyl�: 15,3 p�iv��

5. Henkil�st�tilanne Vuodenvaihteen tilanne Henkil�st�m��r� Vakanssit Ty�terveysl��k�rit 5 17 (n�ist� kaksi osap�iv�ist�) Ty�terveyshoitajat 21 21 Ty�fysioterapeutit 13 13 Psykologit 4 4 Muut 11,5 13,5 Helsingin alueella ei ole t�ll� hetkell� johtavaa ty�terveysl��k�ri� lukuun ottamatta yht��n omaa ty�terveysl��k�ri�

6. Ostol��k�rit HYKS: Kahdeksan ostol��k�ri�, joista yksik��n ei ole kokop�iv�inen Lohja, Peijas, Porvoo t�ysin ostol��k�reiden varassa

7. HUS:n ty�terveyshuollon haasteet Tiimity� ei toimi t�ysipainoisesti, koska sen ydin, omat l��k�rit, puuttuvat Kuvaus, mit� ty�terveyshuollon halutaan sis�lt�v�n, on puutteellinen ja yksipuolinen Ty�terveyshuollon palveluista sovittava riitt�v�n kattavasti. Toiminta perustuu liian paljon ty�terveyshuollon omiin oletuksiin palvelujen tarpeesta Ty�terveyshuolto tarvitsee kunnolliset toiminnan vaikuttavuutta mittaavat mittarit eli todellisen hy�dyn selvitt�minen Vakinaisten ty�terveysl��k�reiden puute aiheuttaa eritt�in vaikean resurssivajeen seurauksena on toiminnan osittainen �halvaantuminen� Koko organisaation on aidosti sitouduttava ty�terveyshuollon tavoitteisiin ja toimittava sen mukaisesti

8. Ulkoistaminen Hyv�t puolet: Palvelujen tarjoajia runsaasti ja HUS on hyvin kiinnostava asiakas Palveluille voidaan sopia eurom��r�inen hintakatto, joten kustannusten ennustettavuus ei ole ongelma Nopea ratkaisu l��k�ripulaan Ty�nantajakuvan paraneminen (t�t� ratkaisua on toivottu, nopeasti tehd��n jotain konkreettista) Huomioitavaa: Henkil�st�hallinto ja noudatettava palkkapolitiikka eiv�t jatkossa kuulu HUS:lle Vaikutusmahdollisuudet palvelujen saatavuuteen ja sis�lt��n turvattava Riitt�v�n palveluhenkil�st�n k�ytt� turvattava my�s ulkoistamistilanteessa Laboratorio- ja kuvantamiskustannusten kontrollointi Palvelujen tuottajien kanssa pyritt�v� sopimaan HUS:n laboratorio- ja kuvantamispalvelujen k�ytt�misest� my�s ulkoistamistilanteessa Sovittaminen HUS:n omiin strategisiin tavoitteisiin Liiallinen painottuminen pelkk��n sairaudenhoitoon estett�v�

9. Ty�terveyshuollon kustannukset HUS:n ty�terveyshuollon toimintakulut v. 2007 5,1 milj.� (241�/ty�ntekij�) V 2006 Kela korvaus 2,5 milj. � (n. 50% v. 2006 ty�terveyshuollon kuluista (korvaus maksettu v. 2007) Kelan maksimikorvaus ty�terveyshuollosta voi olla 335 �/ty�ntekij� Yleinen ty�terveyshuoltoon k�ytett�v� raham��r� eri organisaatioissa on 300-400� v�lilt�/ty�ntekij� Palvelujen parantaminen nykytasolta nostaa kustannuksia riippumatta siit�, miten toiminta on organisoitu

10. Henkil�st�n asema ulkoistamisen yhteydess� Henkil�st� siirtyy liikkeen luovutuksen yhteydess� kokonaisuudessaan uuden ty�nantajan palvelukseen Henkil�st�n tilanteeseen ja asemaan vaikuttaminen mahdollista sopimusneuvottelujen yhteydess� Liikkeen luovutuksen tapahduttua HUS:lla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa palvelujen tarjoajan harjoittamaan henkil�st�politiikkaan tai palkkausk�yt�nt�ihin

11. Ty�terveyshuollon ulkoistamisprojektin organisointi

12. Ty�terveyshuollon ulkoistamisprojektin aikataulu