SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSRAHOITUKSEN VAIKUTTAVUUS Julkistamistilaisuus 30.8.2006

1. SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSRAHOITUKSEN VAIKUTTAVUUSJulkistamistilaisuus 30.8.2006 Professori Jussi Huttunen

2. SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSRAHOITUKSEN VAIKUTTAVUUSPANEELIN TEHTÄVÄ Paneelin tehtävänä oli arvioida Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta osana suurempaa kokonaisuutta, jossa arvioidaan ja selvitetään tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta, tieteen tasoa ja rakennetta ja tutkimusjärjestelmän tulevaisuuden haasteita maassamme. Taustalla on Valtioneuvoston periaatepäätöksen (7.4.2005) linjaukset tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä.

3. SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSRAHOITUKSEN VAIKUTTAVUUSPANEELIN KOKOONPANO Puheenjohtaja Professori Jussi Huttunen (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Sitra) Jäsenet Rehtori Jarl-Thure Eriksson (Tampereen teknillinen yliopisto) Professori Outi Hovatta (Karolinska Institutet, Regea) Professori Kaisa Nyberg (Teknillinen korkeakoulu) Rehtori Aino Sallinen (Jyväskylän yliopisto) Johtaja Hannu Uusitalo (Eläketurvakeskus) Professori Pentti Vartia (ETLA) Rehtori Perttu Vartiainen (Joensuun yliopisto)

4. PANEELIN KÄYTTÄMÄ MENETELMÄ • Huolellinen perehtyminen tutkimuksen vaikuttavuuden arviointia koskevaan kansainväliseen kirjallisuuteen • Yhdistelmä määrällisiä ja laadullisia menetelmiä • Suomen tiede- ja teknologiapolitiikkaa koskeva tausta-aineisto • Suomen tieteen tilaa ja tasoa koskeva tausta-aineisto • laaja asiantuntijakuuleminen • tiedeyhteisön edustajat • tiede- ja teknologiapolitiikan toimijat • tutkimustiedon käyttäjät ja hyödyntäjät

5. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUS • Tieteellinen vaikuttavuus • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus • kulttuuriset vaikutukset • sosiaaliset vaikutukset • taloudelliset vaikutukset • poliittiset vaikutukset

6. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUS • Vaikuttavuutta ei voida selittää yhdestä toimijasta käsin • Innovaatiojärjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että eri toimijoiden välillä vallitsee tasapaino, roolit ovat selkeitä ja voimavarat oikein jaettu • Uusi tieto syntyy vähittäisen kehityksen ja ajoittaisten murrosten kautta • Merkittävät innovaatiot syntyvät usein eri tieteenalojen ja osaamisalueiden rajapinnoilla • Hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua ja pitkää kypsymisprosessia

7. Suomen innovaatiojärjestelmä

8. SUOMEN AKATEMIAN TEHTÄVÄ Suomen Akatemiaa koskevan lain mukaan Akatemia toimii tiedehallinnon keskuselimenä. Se edistää tieteellistä tutkimusta ja tutkimuksen tulosten hyödyntämistä, kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä, toimii asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä, ja myöntää määrärahoja tieteelliseen tutkimukseen ja muuhun tieteen edistämiseen. Akatemia edistää tutkimuksen uusiutumiskykyä, luo edellytyksiä tutkimuksen monimuotoisuudelle sekä edistää tutkimustulosten laajamittaista hyödyntämistä hyvinvoinnin, kulttuurin, talouden ja ympäristön parhaaksi.

9. PANEELIN ARVIO AKATEMIAN ONNISTUMISESTA TEHTÄVÄSSÄÄN Suomen Akatemia on onnistunut erittäin hyvin sille annetussa tehtävässä. Akatemialla on selkeä ja tunnustettu osa suomalaisessa innovaatio-järjestelmässä perustutkimuksen edellytysten turvaajana ja laadun edistäjänä. Akatemiaa arvostetaan tiedeyhteisössä ja tiedeyhteisön ulkopuolella ja sen toimintaan kohdistuu tällä hetkellä poikkeuksellisen vähän kritiikkiä. Akatemia on tutkimusrahoituksellaan edistänyt ja tukenut korkeatasoista perustutkimusta ja tulevaisuuden valmiuksien luomiseen tähtäävää strategista tutkimusta yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Akatemian tutkimusrahoitus ja sen jakamisessa käytetyt menettelyt ovat edistäneet dynaamista muutosta korkeakoulu- ja tutkimuslaitosjärjestelmässä.

10. AKATEMIAN PERUSTEHTÄVÄÄN LIITTYVÄT YLEISET KEHITTÄMISSUOSITUKSET • Akatemian tulee keskittyä tukemaan perustutkimusta. Muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden tehtävänä on rahoittaa sellaista soveltavaa tutkimusta, jonka tavoitteena on yhteiskunnan ja sen palvelujen kehittäminen, yhteiskunnallisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja tuotekehittely. • Suomen innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että Suomen Akatemian tavoiteasettelussa ja sen tutkimusrahoituksen kehittämisessä otetaan huomioon koko innovaatiojärjestelmän tavoitteet ja tarpeet. • Akatemian vaikuttavuus riippuu vain osaksi sen omista toimista ja toimintapolitiikasta. Yliopistojen riittämätön rahoitus ja niiden infrastruktuurin ongelmat laimentavat Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta.

11. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta eräissä OECD-maissa vuosina 1983–2004 (Suomi myös vuonna 2005)

12. Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain 1998–2004*)

13. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkinen rahoitusosuus bruttokansantuottesta eniten panostavissa EU-maissa, EU-maissa keskimäärin ja eräissä vertailumaissa vuosina 1996–2005

14. TÄRKEIMMÄT TUTKIMUSRAHOITUSTA KOSKEVAT SUOSITUKSET Akatemian tutkimusrahoitusta tulee lisätä. Lisärahoitus tulee suunnata ensisijaisesti • sitomattomaan hankerahoitukseen, • tutkijatohtori-ohjelmaan, • akatemiatutkijoiden virkoihin, • infrastruktuurien tukemiseen • tutkimusrahoituksen yleiskustannusosuuteen. Yksittäiset rahoituspäätökset tulee tehdä tieteellisen laadun ja innovatiivisuuden perusteella. Yhteiskunnan tarpeiden tulee näkyä Akatemian toiminnassa toimikuntien välisestä rahanjaosta päätettäessä ja tutkimusohjelmien valinnassa. Akatemian tulee keskittää rahoituksensa nykyistä harvemmille ryhmille ja ohjelmille samalla lisäten valittujen kohteiden kokonaisrahoitusta ja rahoituskauden pituutta.Rahoitusmuotoja tulee edelleen vähentää ja rationalisoida.

15. AKATEMIAN HALLINTOMALLI Akatemian nykyinen hallintomalli ei parhaalla mahdollisella tavalla tue yhteiskunnan tarpeiden huomioon ottamista Akatemian toiminnassa. Hallintomallin epäkohtia voidaan korjata ja Suomen Akatemian yhteiskunnallista vaikuttavuutta parantaa lisäämällä Akatemian hallituksen ulkopuolisten jäsenten määrää. Ulkopuolisten jäsenten tulee olla tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti ansioituneita asiantuntijoita, jotka tuntevat Suomen innovaatiojärjestelmän ja kykenevät arvioimaan yhteiskunnan muuttuvia tarpeita.

16. MUUT SUOSITUKSET • Sitomaton hankerahoitus • Huippuyksikköohjelmat • Tutkimusohjelmat • Tutkimusvirat • Tutkijatohtorirahoitus • Tutkijakoulut • Kansainvälinen yhteistyö • Finland DistinguishedProfessorProgramme • Infrastruktuurien kehittäminen ja ylläpito • Tutkimusrahoituksen yleiskustannusosuus • Akatemian toiminnan arviointi