Tutkimuksen vaikuttavuus rahoittajan näkökulmasta

1. Tutkimuksen vaikuttavuus rahoittajan näkökulmasta Markku Mattila 11. maaliskuuta 2010

2. Akatemia on tiedehallinnon keskuselin, jonka tehtävänä on • 1) edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä; • 2) kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä; • 3) toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä; • 4) myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen; sekä • 5) suorittaa muut tiedepoliittiset asiantuntijatehtävät, joista valtioneuvoston asetuksella säädetään tai jotka opetusministeriö sille antaa. • Laki Suomen Akatemiasta (922/2009)

3. Vuonna 2009 Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta yliopistoissa työskentelevät tutkijat saivat noin 80% ”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.” Yliopistolaki (558/2009)

4. Perustutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnin vaikeudesta • Vaikutusten aikajänne ja pitkäaikaisuus. Milloin tieteellisen tutkimuksen vaikutuksia tulisi arvioida? Voidaanko arvioida myös ex ante eli ennen kuin tutkimus on toteutettu? • Vaikutusten välillisyys. Mikä on varsinaisen tutkimustyön merkitys havaittujen vaikutusten kannalta? • Vaikutusten monimutkaisuus. Ketkä kaikki hyötyvät rahoitetusta tutkimuksesta? • Vaikutusten ennakoimattomuus. Millaisten mekanismien ja prosessien tuloksena vaikutukset syntyvät?

5. Tieteen vaikutusten monimuotoisuus Tieteelliset vaikutukset • uudet tulokset, uusi tieto • julkaisut • tieteellisen henkilöstön kouluttaminen ja pätevöityminen, tutkinnot • uudet kysymykset, monitieteisyys, tieteen edistyminen Taloudelliset vaikutukset • tulosten soveltaminen yritystoimintaan (esim. teknologian siirtyminen ja spin-off yritysten syntyminen) • patentit ja keksinnöt • tieto- ja osaamisperustaa innovaatioille • julkisen talouden hallinta Muu yhteiskunnallinen vaikuttavuus • kulttuuriset vaikutukset, vaikutukset ympäristöön • vapaasti ja yli kansallisten rajojen kaikkien saatavilla oleva uusi tieto (suuri yleisö, organisaatiot, media, poliittinen päätöksenteko…) • uusia tieteellisen koulutuksen saaneita henkilöitä eri tehtäviin • t&k –toiminnassa Suomessa noin 80 000 henkilöä

6. Eleven dimensions of the impacts of science and technology • Science impacts • Technology impacts • Economy impacts • Culture impacts • Society impacts • Policy impacts • Organisation impacts • Health impacts • Environment impacts • Symbolic impacts • Training impacts Science, Technology and Industry Outlook, OECD 2008

7. Riskit, uudet avaukset ja innovaatiopotentiaali • Akatemian selvitysten mukaan riskihankkeiksi määritellyt hakemukset menestyvät rahoituksessa selvästi muita hakemuksia paremmin • Kaikkien hakemusten hyväksymisprosentti vaihteli toimikunnittain 24-32%:n välillä • Riskihankkeiden hyväksymisprosentti vaihteli 40-60 %:n välillä • Positiivinen riski nostaa selvästi hakemuksen tieteellistä arviointia • Innovaatiopotentiaalin omaavat hakemukset olivat myös tieteellisessä arvioinnissa keskimääräistä parempia, mikä lisää niidenkin hyväksymisprosenttia • Johtopäätös: riskien ja uusien avausten sekä innovaatiopotentiaalin kartoittamista on syytä jatkaa osana hakemusten käsittelyä ja arviointia Maunu Häyrynen: Uudet avaukset. Tutkimuksen riskirahoitus Suomen Akatemiassa (SAJ 4/07)

8. Akatemian tutkimusohjelmat ja hallituksen politiikkaohjelmat • Ohjelmat tukevat toisiaan • taustalla samat yhteiskunnalliset ongelmat • Tutkimusohjelmista tutkimustietoa politiikkaohjelmien tueksi • Yhteistyö • ministeriöiden/politiikkaohjelmien edustajia mukana Akatemian tutkimusohjelmien valmistelussa ja ohjelman johtoryhmissä (esim. SKIDI-KIDS) • seminaareissa ja muissa tapahtumissa alustajia, osallistujia • muu tiedonvaihto; asiantuntijat käytettävissä • Tutkimustulosten laaja hyödyntäminen tärkeää • tieteellisen tutkimuksen tulokset, hyödyntäminen ja vaikutukset pitkällä tähtäimellä • politiikkaohjelmat keskeinen kanava • vuorovaikutusta päätöksentekijöiden kanssa tarvitaan kaikissa vaiheissa (suunnittelu – toteutus – hyödyntäminen)

9. Luonnontieteiden ja tekniikan alan hankkeiden merkitys johtajan ja ryhmän muiden tutkijoiden uran kannalta (selvitys 2005)

10. Erittäin tärkeiksi tulokset arvioitiin tyypillisimmin sillä perusteella, että hankkeen tulokset olivat jo teollisuuden hyödynnettävinä uuden tiedon, menetelmien, teknologian tai uusien alan osaajien muodossa. Myös perustan luominen uusille tuotteille, yritystoiminnalle tai teollisuusalalle Suomessa koettiin erittäin tärkeäksi elinkeinoelämän kannalta. Johtajien arvio tulosten tärkeydestä sovellusten kannalta (2005)

11. Teknologian siirtyminen

12. Kun hankkeen päättymisestä kulunut 1,5-5,5 v, projektitutkijoista 60 % yliopistoissa ja tutkimus- laitoksissa 34 % yksityisellä sektorilla Kotimaisten yritysten kanssa tehty yhteistyö edisti tutkijoiden sijoittumista yritysten palvelukseen Suomessa. Akatemiatutkijoista merkittävä osa sijoittuu professuureihin: vuosina 1990- 1997 nimitetyistä luonnontieteiden ja tekniikan alojen akatemiatutkijoista 64 % oli nimitetty professuuriin 1-10 v viran päättymisen jälkeen. Minne tutkijat menevät?(Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan selvitys 2005)

13. Tutkimus vaikuttaa kaikilla tieteenaloilla • Sivistystä ei voi tuoda. Tutkijapuheenvuoroja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen vaikuttavuudesta. Suomen Akatemian julkaisuja 5/06 • Suomen Akatemian rahoittama luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimus. Arviointi hankkeiden vaikuttavuudesta. SAJ 6/06 • Tutkimuksen vaikuttavuus biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen aloilla. SAJ 7/06 • Strategisella rahoituksella vaikuttavampaa tutkimusta? Kolme esimerkkiä vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista terveyden tutkimuksen alalta. SAJ 8/06

14. Esimerkkejä vaikuttavuusselvityksistä • Methods for evaluating the impacts of basic research funding: an analysis of recent international evaluation activity. Sami Kanninen ja Tarmo Lemola. SAJ 9/06 • Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuus. Arviointiraportti Jussi Huttunen ym. SAJ 11/06 • Kansallisten tutkimuksen huippuyksikköohjelmien 2000-2005 ja 2002-2007 vaikuttavuusarviointi. Mari Hjelt ym. SAJ 1/09 • Veden tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Timo Kolu ja Laura Valkeasuo. SAJ 3/09

15. Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit -hanke (VINDI) Kehittämistyö aloitettu vuonna 2008 Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyönä tiede- ja teknologianeuvoston suosituksesta Tavoitteena : - kokonaisnäkemyksen – vaikuttavuuskehikon - muodostaminen tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuudesta - vaikuttavuutta kuvaavien tärkeimpien indikaattoreiden ja niiden tietolähteiden määrittely Vaikuttavuusalueiksi määritelty: Talous ja uudistuminen, päävastuu Tekes Ympäristö, yhdessä Hyvinvointi, yhdessä Sivistys ja kulttuuri, päävastuu Akatemia Vaikuttavuusmallia ja indikaattoreita käsitellään tutkimus- ja innovaatio-neuvoston kokouksessa huhtikuussa 2010.

16. Hyvinvointi VAIKUTTAVUUSALUEET VINDI-TIMANTTIMALLIN ALUSTAVAA VISUALISOINTIA Mallin osa-alue –indikaattorityyppi Vaikutukset Ind1 Ind3 Tuotokset Ind2 Ind4 Ind1 Ind1 Ympäristö Ind3 Ind3 Ind2 Ind2 Ind4 Ind4 Ind1 Toiminta Ind2 Ind3 Talous ja uusiutuminen Panokset, resurssit ja edellytykset Ind4 Vertailu OECD-keskiarvoon/EU-keskiarvoon/valikoitujen maiden keskiarvoon tai asiantuntija-arvio Kulttuuri ja sivistys