A8. Tekstitaitojen syventäminen

1. A8. Tekstitaitojen syventäminen Päivi Valtonen (paivi.valtonen@turku.fi) Syksy 2014

2. Tutkimustietoa tt-kokeesta ja yo-kokeesta (verkkolähteet) • Kouki, Elina 2009: ”Käsitteitä tarpeen mukaan.” Kirjallisuustieteelliset käsitteet lukion kirjallisuudenopetuksessa. Kasvatustieteiden väitöskirja. • Valtonen, Päivi 2012: Äidinkielen ylioppilaskokeessa kirjoitettavia genrejä. Verkkoartikkeli. • Valtonen, Päivi 2012: Abiturientti uutistoimittajana. Tekstilajin taju ja uutisen tuottaminen äidinkielen tekstitaidon kokeessa. Suomen kielen väitöskirja.

3. Äidinkielen ylioppilaskoe • Tekstitaidon koe • ”lukutaidon koe”, ”päättökoe” • Viisi tehtävää, kolme vastausta • Kukin vastaus on itsenäinen, n. kahden sivun mittainen teksti • Pohjateksti • Esseekoe • ”kirjoitustaidon koe”, ”kypsyyskoe” • Otsikko- ja aineistotehtäviä • Itsenäinen ja eheä esseemuotoinen teksti, n. 4–5 sivua

4. Äidinkielen ylioppilaskoe • Tekstitaidon koe: kolme vastaustekstiä, 0–6 pistettä X 3 → 54 pistettä • Esseekoe: yksi essee, 0–60 pistettä • Maksimipistemäärä: 114 pistettä

5. Arvosanat ja pisterajat • kevät 2012 / kevät 2013 /kevät 2014 • L86/87/87 • E71/73/73 • M60/62/62 • C48/50/50 • B36/39/40 • A24/28/28

6. Pistemäärän muutos YTL:ssä • Syitä: • sensorilla laajempi otos + valtakunnallinen arvostelu ja -asteikko + sensori ei tunne kokelaan aiempaa menestystä (objektiivisuus) • kakkos- ja kolmossensorit • esseekoe: kielen ongelmat, sisällön niukkuus, tehtävänannon ohitus, aineistotehtävässä aineiston niukka käsittely tai ohitus

7. Pistemäärän muutos YTL:ssä • tekstitaidon koe: ylipitkät vastaukset, tehtävänannon ohitus, pohjatekstin lukeminen väärin, liian referoiva ote (ei varsinaisia tekstihavaintoja ja päätelmiä), kontekstilaajennuksen olemattomuus • Esimerkki:kevät 2007, yksi tehtävä (n=388), aineisto tilastollisesti edustava (Valtonen 2012) • Pistemäärä pysynyt samana 65 % • Pistemäärä laskenut yhdellä 24 % • Pistemäärä laskenut kahdella 4 % • Pistemäärä noussut yhdellä 7 %

8. Tekstitaitovastauksen pistemäärän riippuvuussuhde koko kokeen arvosanaan (Valtonen 2012)

9. Mikä on teksti? • Merkitystä kantava kokonaisuus • Materiaalisuus • Rakentuu kielellisten merkkien avulla • Myös muilla merkkijärjestelmillä rakennetaan merkityksiä: kuvilla, esineillä jne. • → laaja tekstikäsitys (OPS)

10. Tekstit ovat monimerkityksisiä • Tekstit perustuvat vuorovaikutukseen • Merkitykset syntyvät kontekstissa • Sosiokultturinenkonteksti, tilannekonteksti, intertekstuaalinen ja tekstin sisäinen konteksti • Merkitykset vaativat tulkintaa • → Viestintätilanne ja yhteinen kielenkäyttö mahdollistavat yhteisen merkityksen synnyn.

11. Mitä on tekstitaito? • Kykyä purkaa tekstien merkityksiä eli lukea eritellen ja päätelmiä tehden = kriittinen lukutaito • Kykyä hyödyntää kielestä ja kirjallisuudesta opittuja käsitteitä ja tietoja merkityksen etsimisessä ja tulkinnassa • Kykyä ilmaista havaintonsa yleiskielisellä asiatekstillä • → LUENNAN KIELENTÄMINEN

12. Mitä muuta tekstitaito on? • Konventionaalistuneidentekstilajien piirteiden tunnistamista ja tuottamista = kulttuurinen lukutaito (tekstilajin taju) • Tekstien kielellisten keinojen havainnointia: sanasto, virkerakenteet, koheesio, tekstityypit, kielikuvat jne. • Tekstien arviointia jostakin näkökulmasta: tavoite, tyyli, kohderyhmä jne. → ERITTELYÄ, KUVAUSTA, PÄÄTELMIÄ

13. Tekstitaidon koe: yleistä 1/2 • Kokeessa mitataan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa ja kielellistä ilmaisukykyä • → Olennaista on aineiston eritteleminen ja tulkitseminen tehtävänannon vaatimalla tavalla ja havaintojen perusteleminen pohjatekstin avulla. Kaikki, mitä sanoo, pitää ankkuroida aineistoon! • Havainnot pitää kielentää/käsitteellistää→ Mistä havainto kertoo? Mitä keinoa se edustaa?

14. Tekstitaidon koe: yleistä 2/2 • TÄRKEÄÄ (vastaustekstissä): Havainnot pitää aina suhteuttaa pohjatekstin kokonaisuuteen, kontekstiin ja tavoitteeseen, vaikka sitä ei suoraan tehtävänannossa sanottaisikaan: pohdi vastauksessasi, mikä teksti on, mihin tarkoitukseen se on kirjoitettu ja miten em. suhteutuu tehtävänantoon.

15. Tekstitaidon kokeen genret • 1. Lukemisen genret • Yleinen ohje • Tehtävänannot • Pohjatekstien genret (mainitaan tehtäväpaperissa!) • 2. Kirjoittamisen genret • Vastausteksti • Tuottamistehtävässä vaadittava genre

16. Tekstitaidon kokeen genret 1/2 • Vastausteksti: • Noin kahden sivun napakka teksti • Aineistoa ei tarvitse esitellä tarkasti – suoraan asiaan (viittaus kirjoittajaan, otsikko + tekstilaji) ja aiheeseen liittyvä yleisnäkemys/olennainen ajatus + kontekstointi • Otsikointi: oma näkemys + tehtävänannon näkökulma. Otsikon eteen tehtävän numero. • Havainnollisuus: tuo esille havaintosi ja päätelmäsi yksi kerrallaan ja todista ne pohjatekstin avulla. Muista täsmälliset käsitteet eli havaintojen kielentäminen/käsitteellistäminen.

17. Tekstitaidon kokeen genret 2/2 • Tuottamistehtävä • uutinen (kevät 2007, syksy 2010) • kirje (syksy 2007) • kommentti (kevät 2010) • referaatti (kevät 2011) • tiivistelmä (kevät 2013) • Vastaustekstin genreä ei mainita tehtävänannossa, vaan se oletetaan tutuksi. Muut genret mainitaan tehtävänannossa joko suoraan, esimerkiksi Kirjoita uutinen (k2007) tai Kirjoita kirje (s2007), tai epäsuorasti, esimerkiksi Muunna uutinen vastaamaan nykyuutisen konventioita (s2010)

18. Tekstitaidon kokeen tehtävätyypit 1. Päättelytehtävä/pohdintatehtävä Miksi tytön ja pojan maailmat eivät kohtaa Väisäsen romaanikatkelmassa? (s2009) 2. Analyysitehtävä (erittely, analysointi) Tarkastele huumorin keinoja Jukka Ukkolan pakinassa Kotus interruptus (k2010) 3. Vertailutehtävä Vertaile Hotakaisen kolumnin ja Sekametsä-sarjakuvan teemoja (s2009) 4. ”Koevastaus” Mitä romantiikan ja realismin piirteitä on Maria Jotunin novellissa Untako lienee? (k2012) 5. Tekstilajitehtävä Mistä piirteistä tunnistaa, että Punahilkka on tekstilajiltaan satu? 6. Tuottamistehtävä • 1–5 ovat tekstilajiltaan vastaustekstejä.

19. ”Trendejä” tt-kokeessa (PVA) • Argumentointi ja retoriikka (+pääteesi) • Mihin teksti pyrkii, mikä on tekstin tavoite, millä keinoin jne. • Kielen piirteet! • Tekstilajitehtävä! • Tekstilajin tajua tarvitaan monissa tehtävissä! • Kontekstoinnin tärkeys • Kontekstointi (esim. tekstikokonaisuus, tekstilaji, kulttuurinen/yhteiskunnallinen konteksti, tekstin tavoite) mainitaan AINA pisteiden 5–6 (joskus myös 4:n) arvostelukuvauksessa.

20. Tekstitaidon kokeen arviointikriteerit (ks. YTL, äidinkielen kokeen määräykset) • ”Päätelmät ovat uskottavia, ja ne yhdistetään tarkoituksenmukaisesti teksti- ja kontekstihavaintoihin.” (5 p.) Kokonaiskuva lukutaidosta: • 4 p.: ”Tekstin sisällön, muodon ja tavoitteiden välisiä suhteita on pohdittu, ja havaintoja on suhteutettu tekstilajiin.” • 5 p.: ”Teksti on sijoitettu tilannekontekstiinsa.” • 6 p.: ”Vastaus osoittaa erinomaista kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon hallintaa. Tulkintaa on perusteltu sijoittamalla teksti tilanne- ja kulttuurikontekstiinsa.”

21. Kontekstoinnista (PVA) • Pohjatekstinä kaunokirjallisuus: • Tekstikokonaisuus (jos aineistona koko runo/novelli) eli esim. kysyttävien piirteiden yhteys koko tekstin merkitykseen. Julkaisuaika? (kulttuurinen ja historiallinen konteksti) • Tekstilajipiirteet (näytelmälle/runolle/proosalle/kaunokirjallisuudelle tai sen alalajille tyypillistä) • Pohjatekstinä asiateksti/mielipideteksti: • Tekstilajipiirteet! • Tekstin tavoite (pääväite tms.) • Tekstikokonaisuus – kokonaistulkinta • Julkaisufoorumin merkitys, kohderyhmä tms. • Kulttuurinen ja historiallinen konteksti Huom. Kontekstointia voi olla myös se, että kertoo, mitä EI sanota!

22. Lukion opetussuunnitelman (2003) tekstilajit • tekstilaji, tekstityyppi • puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit • kaunokirjalliset tekstilajit • vaikuttamaan pyrkivät tekstilajit: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos

23. Erittelymuotti (Berg 2011) • Merkitys- ja rakennekokonaisuus, jolla kokelas osoittaa osaavansa eritellä pohjatekstiä tehtävänannon mukaisesti ja myös todistaa osaamisensa • 1. Kokelaan tulkintaa ilmaiseva väite (V) • Tehtävänantoon orientoituva, kokelaan havainnon tai päätelmän esittävä väite, joka kuvaa pohjatekstin kirjoittajan tavoitteellista toimintaa • 2. Kielellinen keino, jolla tavoite saavutetaan pohjatekstissä (kielentäminen/nimeäminen) (K) • 3. Em. keinon evidentoiminen referoimalla (R) pohjatekstiä joko suoraan tai epäsuorasti

24. Erittelymuotti: esimerkkejä • Teksti laittaa lukijan pohtimaan (V) heittämällä retorisen kysymyksen (K) ”Älykäs koira vai lasten surma?” (R) • He perustelevat pyrkimyksiään lisätä kaatolupia (V) esisopimuksella (K), että sudet ovat petoja. (R) • Tunteisiin pyritään vetoamaan (V) myös mm. vahvoilla sanoilla (K), kuten tappaa. (R)

25. Tekstilaji eli genre • Genre = abstrakti tekstiprototyyppi, jonka rakenne on konventionaalinen ja joilla on tiettyjä kielellisiä ja tyylillisiä piirteitä + tavoite (eli tavoite, rakenne, sisältö, kieli, tyyli) • Kokonaisen tekstin rakennepiirre • Yhteisöllinen ja kulttuurinen käsite • Tekstilajihybridit eli kahden tai useamman tekstilajin yhdistelmät, esim. pääkirjoitus voi olla myös uutinen, mainos, keskustelu / aprillipilauutinen, jossa fakta yhdistyy fiktioon

26. Tekstityyppi • Esittämistapa, tekstin funktio • Usein kielen rakennepiirre • Universaali • 1. Kertova eli narratiivinen - aikajärjestys - aikamuoto imperfekti • 2. Kuvaileva eli deskriptiivinen - ominaisuudet ym. - aikamuoto preesens • 3. Erittelevä eli ekspositorinen - syy – seuraus • 4. Ohjaileva eli instruktiivinen - käskymuodot • 5. Kantaaottava eli argumentoiva

27. Moniäänisyys • Useamman kuin yhden näkökulman tai kontekstin kietoutuminen toisiinsa • Toisen puheen esittäminen eli referointi: suora / epäsuora esitys • Lainausmerkkien eritasoinen käyttö (esim. ironia) • Presuppositio eli oletus • Kielto (esim. kumotaan jokin oletus) • Intertekstuaalinen viittaus (esim. tunnetut sanonnat) • Ironia • Kaikki tekstit ovat moniäänisiä! • Tekstin merkityksen syventäminen

28. Moniäänisyys tt-kokeessa • Kevät 2010: Moniäänisyys tarkoittaa, että tekstissä kuuluu muukin kuin kirjoittajan ääni. Erittele reportaasia Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria: miten lukija tunnistaa siitä moniäänisyyden, ja mitä tehtäviä moniäänisyydellä on tässä tekstissä? • Repliikkiviivat, suora lainaus, epäsuora esitys, eri äänet (nuoret ja vanhemmat maahanmuuttajat, asiantuntijat), toimittajan ääni

29. Havaintojen kielentäminen / nimeäminen / käsitteellistäminen / abstrahoiminen = yleistämistä ja pelkistämistä • = konkreettisen tekstihavainnon ”muuttamista” abstraktiksi ilmiöksi tai jonkinlaiseksi yleistykseksi esim. käsitteiden avulla • Käsitteet ovat siis itsessään abstrahointeja • Hyvässä vastauksessa tarvitaan sekä yksityiskohtaisia viittauksia tekstiin että siitä tehtyjä yleistyksiä

30. Esimerkki: henkilöiden välinen suhde • Havainto tekstistä: talon isäntä Harpagon tutkii palvelija La Flèchen taskut ja ajaa hänet lopulta ulos talostaan → kuvaa konkreettista toimintaa, ei yleistettyä tulkintaa Mitä voi tulkita edellä mainitusta havainnosta? → Harpagon epäilee palvelijaa → H ja LF suhtautuvat toisiinsa epäluuloisesti → H:n ja LF:n suhde on epätasa-arvoinen

31. Asiatekstin rakenne ja sidosteisuus • Asiatekstin kirjoittajan päätavoite on saada tärkeä ajatuksensa perille. Tämä onnistuu, jos teksti on sidosteista ja jos kappalejako on kohdallaan. • Sidosteisuus = punainen lanka kappaleiden välillä ja niiden sisällä • Kappalejako = Kun asia vaihtuu, kappale vaihtuu. Ydinvirkkeet ja tukivirkkeet.

32. Sidosteisuuden luominen • Sanakentät eli saman aihepiirin sanat ja kielikuvat • Tunnetusta asiasta uuteen (tuttu tieto yleensä lauseen alussa, uusi lopussa) • Tekstin jäsennyksen osoittaminen (ensinnäkin, toiseksi, kolmanneksi jne.) • Hallittu toisto • Syyn ja seurauksen osoittaminen • Vastakohdat ja vertailut • Pronominit • Suhteita ilmaisevat sanat (myös, toisaalta, ja, mutta, nimittäin, kuitenkin, mitä – sitä, -kin, vielä, kun, päinvastoin, aluksi, lopuksi)