1 / 41

OSAAMISEN JOHTAMINEN

OSAAMISEN JOHTAMINEN. Pauli Juuti. OSAAMISEN JOHTAMINEN. - olemme jo siirtyneet osaamisen yhteiskuntaan - osaaminen on yritysten menestyksen salaisuus osaamisen jatkuva kehittäminen kaikilla tasoilla on menestyksen edellytys - osaamisen johtamisen suurin haaste on saada

prema
Télécharger la présentation

OSAAMISEN JOHTAMINEN

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. OSAAMISEN JOHTAMINEN • Pauli Juuti

  2. OSAAMISEN JOHTAMINEN • - olemme jo siirtyneet osaamisen yhteiskuntaan • - osaaminen on yritysten menestyksen salaisuus • osaamisen jatkuva kehittäminen kaikilla • tasoilla on menestyksen edellytys • - osaamisen johtamisen suurin haaste on saada • ihmiset toimimaan älykkäästi organisaation • päämäärien suuntaisesti Lähde: Wiig, K. Knowledge Management. 1994.

  3. OSAAMISEN JOHTAMINEN - tieto lisääntyy jakamalla - edellyttää hyviä suhteita ihmisten välillä - johtamisen perusta on johtajan oma osaaminen - johtajan pääasiallinen tehtävä on kollegoiden tukeminen - ihmiset eivät ole kustannus vaan tulonlähde - tulot tulevat ideoista, oppimisesta, tutkimuksista ja kehityshankkeista - tuotanto on kaoottista innovointia - tieto kulkee epävirallisissa verkostoissa Lähde: Sveiby, K-E : The New Organizational Wealth. 1997.

  4. OSAAMISEN JOHTAMINEN

  5. OSAAMISEN JOHTAMINEN

  6. OSAAMISEN JOHTAMINEN

  7. ASIANTUNTIJAYHTEISÖLLE TYYPILLISIÄ PIIRTEITÄ • Kollegiaalinen rajojen • asettaminen: • kuka on asiantuntija? • millä tasolla asiantuntija on? • tunnustus ja arvostus • asema • yhteisön itsesäätelyn keino • ulkopuolisiin paineisiin vastaaminen • oman kielen ja aseman oikeutus yhteisönä • suhteessa muihin yhteisöihin Asiantuntija -yhteisö

  8. OSAAMISEN KÄSITE

  9. OSAAMISEN KÄSITE -tavanomaisesti osaaminen määritellään funktionaalisesti niin, että sen avulla saavutetaan jotain hyödyllisenä tai toivottuna pidettyä -esim. Botkin: Osaaminen on yhteisön omaksuma näkökulma, joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn -osaaminen sekoitetaan usein informaatioon: osaaminen on monimutkainen käsite. Se sisältää informaation, eli pirstaleiset tiedon jyvät (mitä, millainen), toimintaohjeet (kuinka, miten), tulkinnan (miksi, minkä vuoksi) ja ymmärryksen (yhteydet, jotka luovat taustan tulkinnalle) Pauli Juuti

  10. OSAAMISEN KÄSITE - Osaaminen on dataa, jolla on arvoa tietyn päämäärän kannalta - Osaaminen on kontekstiin sijoitettua informaatiota - Osaaminen on se kehys, jonka avulla voimme tulkita ja ymmärtää informaatiota sekä tehdä siitä arvioita Davenport & Prusak: Osaaminen on joustava sekoitelma kokemuksia, arvoja ja kontekstiinsa sijoitettua informaatiota, joiden avulla voimme arvioida, tulkita ja ymmärtää uutta informaatiota Pauli Juuti

  11. VOIKO OLLA OLEMASSA OPPIVAA ORGANISAATIOTA? -Senge: Todellinen oppiminen lähestyy sitä, mitä pidämme ihmisyyden olemuksena. Oppimisen avulla luomme itsemme, kykenemme tekemään asioita, joita aikaisemmin emme kyenneet tekemään. Oppimisen avulla hahmotamme itsemme ja maailman uudelleen. Oppimisen avulla laajennamme kykyämme luoda uutta, saada osamme elämän alati uudistuvasta prosessista… Tämä on oppivan organisaation perusmerkitys, tulla organisaatioksi, joka jatkuvasti etsii kykyä uudistua ja luoda oma tulevaisuutensa. Oppivassa organisaatiossa sopeutuvan oppimisen sijaan olisi painotettava generatiivista oppimista, kykyä luoda uutta. -Botkin: Organisaation älykäs pääoma koostuu 1) inhimillisestä pääomasta, jota tulee jatkuvasti vaalia ja kehittää, 2) systeemeihin liittyvästä pääomasta, kuten tietojärjestelmissä ja verkoissa olevasta informaatiosta ja 3) organisaation pääomasta, kuten kulttuurista. Organisaation älykäs pääoma perustuu sosiaaliselle pääomalle, jonka keskiössä on luottamus Pauli Juuti

  12. OSAAMISEN JOHTAMINEN - runsaasti tutkimus- ja tuotekehitysohjelmia - oppiva organisaatio - laatujohtaminen - runsaasti koulutustilaisuuksia ja mahdollisuuksia oppia - ydinprosesseihin keskittyminen - ydinkompetenssien tunnistaminen - syvällisiä muutosprosesseja Lähde: Wiig, K. Knowledge Management. 1994.

  13. ÄLYKKÄÄSTI TOIMIVA ORGANISAATIO - tunnistaa markkinoita ja asiakkaiden tarpeita - luo toimintatapoja, jotka pyrkivät paremmuuteen - innovoi ja kehittää huippulaadukkaita tuotteita ja palveluita - reagoi joustavasti asiakkaiden tilanteisiin tarjoten uusia ratkaisuja esiintyviin toiminnan esteisiin - toimii tehokkaasti eli tekee tarvittavat rutiinit mahdollisimman vähäisin panoksin ja keskittyy ydinasioihin - oppii jatkuvasti Lähde: Wiig, K. Knowledge Management. 1994.

  14. ÄLYKÄS ORGANISAATIO - kaikki tieto kaikkien saatavilla - työskentelyä tukeva kulttuuri - valtuutus ja päätöksenteko-oikeus - innovatiivisuus - aloitteellisuus - uuden oppimiseen kannustaminen Lähde: Wiig, K. Knowledge Management. 1994.

  15. VIRTUAALIORGANISAATIOT - virtuaalinen tarkoittaa keinotodellisuutta tai lumetta - virtuaalisuus on äärettömän nopeaa hyppelyä - muutos on mahdollista joko pysäytyksessä tai äärimmilleen kiihdytettäessä - muutos on mahdollista uusien tasojen ja horisonttien avautumisena - uhkana itseyden menetys

  16. LUOVUUS JA INNOVAATIO • -luovuus on prosessi, jossa uusia ajatuksia synnytetään • -luovuus muodostaa olevaksi jotain sellaista, jota ennen ei ole ollut • innovaatio on prosessi, jossa luovat ajatukset muokataan • hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi tuotteiksi ja palveluksiksi • -uudet ajatukset ja niiden käyttöönotto kulkevat käsi kädessä • -luovuus ilman innovaatiota on hyödytöntä Pauli Juuti

  17. LUOVUUS • -luovuus on yhdistettävä kokemuksen kanssa, jotta uusista • ajatuksista olisi hyötyä • -luovan ajattelun erottaa muista ajattelun muodoista se, että • - tartutaan epämääräisesti määriteltyihin, hämäriin • ongelmiin ja luodaan niihin muoto ja rakenne • - työskennellään kauan samojen ongelmien parissa • - omataan laaja-alaiset taustatiedot aiheesta • luova idea syntyy usein ”sattuman” kautta tai siirtymänä • aivan erilaiselta alalta Pauli Juuti

  18. INNOVAATIO • -innovaatio vaatii alan tai alueen syvällisiin perinteisiin • perehtyneisyyttä, kontekstin hallintaa • -hyvä innovaattori on kuin bricoleur, käsityöläinen, joka • hallitsee alan pitkäaikaisen kokemuksen kautta • innovaatio syntyy sosiaalisessa systeemissä vähitellen • kumuloituneen tiedon ja kokemuksen seurauksena • -kyky nähdä asioita uudella tavalla vaatii usein suuren • tietomäärän keräämistä siitä, millaisia tavanomaisia • malleja kehittämisen kohteena olevien tapahtumien taustalla on Pauli Juuti

  19. Leonardo Da Vincin luovuuden seitsemän periaatetta • Uteliaisuus • Kokemusten hyödyntäminen ja kokeilu • Aistien ja herkkyyden jalostaminen • Epävarmuuden ja paradoksaalisuuden hyväksikäyttö • Loogisuuden ja taiteellisuuden yhdistäminen • Pyrkimys kauneuteen ja sulokkuuteen • Kokonaisuuden hahmottaminen, systeemiajattelu

  20. ARJEN YMPÄRISTÖT ”OPETTAVAT” ASIANTUNTIJAKSI - tiheä tieto vaatii vuosien jopa vuosikymmenten kokemusta tietyssä kontekstissa - shakkimestarilla voi olla yli 40.000 peliä muistikuvina - aloitteleva lintuharrastaja tunnistaa linnun jonkin yksityiskohdan perusteella, kokenut useiden seikkojen perusteella - tiheän tiedon hankkiminen on sosiaalinen prosessi: ihminen astuu kulttuurin sisälle ja kykenee ottamaan siitä etäisyyttä reflektoiden kokemuksiaan Pauli Juuti

  21. OPPIMINEN ON REFLEKTIOTA ITSEN, YMPÄRISTÖN JA TOISTEN KANSSA Itsereflektio Havainnot Ympäristö X Subjekti Kognitiot Toiminta Ympäristö Y Toinen

  22. ASIANTUNTIJUUDEN KOOSTAMINEN Purkaminen Reflektio Suunnitelma Koosta- minen Asiantuntijan tulkinta Entisen kyseenalais- taminen Minä Työni Työpaikkani Odotukset Tulevaisuus Kehittymis- tarpeet Taidot Ura Itse- ohjautuvuus Ristiriidan tiedosta- minen Arviointi Tiedon hankinta Voimien kohdentaminen

  23. ASIANTUNTIJUUS - asiantuntija toimii aina kykyjensä ylärajoilla pyrkien ottamaan uusia haasteita ja ylittämään entiset rajansa - asiantuntijuuden kehittyminen on jatkuva ongelmanratkaisuprosessi - asiantuntijuus liittyy symbolien käsittelyyn - asiantuntijat työskentelevät symbolianalyyttisissa ammateissa, joissa käsitellään korkean tason abstrakteja käsitteitä

  24. DYNAAMINEN ASIANTUNTEMUS - jotkut asiantuntijat ottavat jatkuvasti uusia haasteita ja murtavat rutiineja - ihmisten kierrättämisen ja erilaisten ihmisten yhteen saattamisen avulla murretaan rutiineja - toinen voi toimia sparraajana, haastajana ja innovoijana - dynaaminen asiantuntija on virtaavassa tilassa (Flowssa) - auvo kokemus - päämäärä mielessä, työ sujuu, palautetta tulee - haasteet ja taidot tasapainossa - toiminta on itsetarkoituksellista

  25. OSAAMISEN JOHTAMINEN - kysyminen avaa, vastaaminen sulkee - monet luulevat, että kuhunkin ongelmaan on olemassa vain yksi oikea vastaus - osaaminen on yhteisössä yleisesti omaksuttu näkökulma, josta tarkastelu suoritetaan - osaamisen uudistaminen tapahtuu verkostossa, jossa on erilaisuutta - osaamisen yhteisöt (communities of practice) ovat keskiössä - osaamisen yhteisö on ryhmä henkilöitä, jotka haluavat jakaa tietonsa sekä luoda ja kehittää uutta tietoa yhteisten arvojen puitteissa

  26. Mitä tieto on? • Tieto on sisältöä • Realistisen maailmankuvan mukainen oletus • Tieto on kuin paketti, jota voidaan käsitellä ja vaihtaa • Tieto syntyy vuorovaikutuksessa • Sosiaalisen konstruktionismin mukainen oletus • Tieto on toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tulos • Suhteistettu näkökulma • Tieto liittyy kontekstiin • Tietoa voidaan jakaa käyttöyhteisöissä

  27. TIETO ON YHTEISÖLLISTÄ, KONTEKSTUAALISTA, SUHTEISTETTUA • - Englannin sanassa com-prehend on yhteisöllinen leima • - Vuorovaikutuksellisen näkökulman mukaan • Tietoa, joka on rakennettu tietyssä yhteisössä esim. R&D –yksikössä, ei ole mahdollista siirtää toiseen yhteisöön • Innovaation käyttöönotto vaatii heimon kielialueen rajojen ylittämistä • Jokainen heimo jäsentää käsillä olevat asiat eri tavoin, lähtien liikkeelle omista lähtökohdistaan

  28. TIETO ON KÄYTÄNTÖ • - Tieto ei ole sen paremmin ihmisten pään sisällä kuin jaettavissa oleva ”pakettikaan” • Osaamista ja oppimista pidetään usein synonyyminä ajatteluprosessille • Puhutaan ydinosaamisesta ja ydinkompetensseista • - Oppiminen tapahtuu kuitenkin huomaamatta arkisten tapahtumien yhteydessä, kun ihminen on maailman kanssa vuorovaikutuksessa • - Eteemme tulee tilanteita, joita meidän on kohdattava ennen reflektointia • - Kohtaamme yllättävät tilanteet osallistumalla ammattimme liittyvään kielipeliin, jonka siirrot hallitsemme

  29. OPPIVA ORGANISAATIO PERUSTUU KOKEMUKSILLE • Weick:n mielestä organisaation oppiminen tapahtuu ”oppimisen hetkissä”, jotka ovat hetkiä, jolloin heidän kollektiivinen kokemuksensa: • Tuodaan esille • Unohdetaan • Vaiennetaan • Siirretään symboleihin

  30. Tietämyksen luomisen malli Piilevän tiedon artikulaatio dialogilla ja reflektiolla HILJAINEN TIETO Dialogissa oppiminen Piilevän tiedon jakaminen ja luominen suoran kokemuksen kautta Sosialisaatio Hiljaisen tiedon ulkoistaminen 2. dialogi 3. tarinoiden kertominen 4. jutustelu 1. kävelevä johtaminen ja verkostojen luominen Näkyvän tiedon systematisointi Sisäistäminen Yhdistäminen Uuden hiljaisen tiedon saaminen ja oppiminen käytännössä 5. kerääminen ja yhdistäminen 6. dokumentointi 7. näkyvän tiedon kokoaminen toiminnassa ja harjoittelemalla Tekemällä oppiminen NÄKYVÄ TIETO Lähde: Nonaka I. & Taceuchi

  31. ÄÄNELLISTÄ, ÄÄNETÖNTÄ VAI SEKÄ ETTÄ? • Perinteinen tiedon jako äänettömään ja äänelliseen vaatii pohtimaan sitä, miten tietoa voidaan siirtää äänettömästä äänelliseen ja päinvastoin • Jos sen sijaan tietoa pidetään lähtökohtaisesti sekä äänellisenä että äänettömänä, tulee kiinnittää huomiota siihen, miksi jokin tieto ei pääse esille • Ei arvostettu? • Marginaalissa oleva? Onko jokin ryhmä marginaalissa vai vain jokin näkemys? • Vaiettu tai hiljennetty? • Ovatko organisaation puhekäytännöt monologisia? • Eivätkö puhekäytännöt tue erilaisten näkökulmien esilletulemista

  32. TIETO ON SITÄ, MITÄ PIDETÄÄN ARVOKKAANA YHTEISÖSSÄ • - Osaamisen kehittyminen vaatii kulttuurista arvottamisprosessia • - Kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa voidaan muokata identiteettejä, arvoja ja kulttuuria • - Ammattiin liittyvän kielipelin pelin sääntöjen synty vaatii vuorovaikutusta ja kykyä havaita toisten tekemien siirtojen vaikutuksia

  33. MUIDEN KOKEMUKSET OVAT ARVOKKAITAMiten saada uutta tietoa ja osaamista yritykseen? • - Verkostojen kautta • - Uusien henkilöiden palkkaamisen avulla • - Yksilöiden, ryhmien ja koko organisaation oppimisen kautta • - Asiakassuhteiden kautta • - Partnerien kautta • - Keskittymällä uusien tietojen keräämiseen ja jalostamiseen

  34. MITEN LISÄTÄ ORGANISAATION INNOVATIIVISUUTTA?

  35. ORGANISAATION INNOVATIIVISUUDEN KEHITTÄMINEN EDELLYTTÄÄ ARVOJEN UUDELLEENPOHDINTAA

  36. MYÖS ASIAKKAIDEN NÄKEMYKSET OVAT VOIMAVARA • - Mitä enemmän organisaatio on yhteydessä asiakkaiden kanssa, sitä innovatiivisempia sen prosessit ovat • - Mitä enemmän ihmiset organisaation sisällä jakavat tietoja keskenään, sitä enemmän yritys on asiakkaiden kanssa tekemisissä • - Mitä enemmän organisaatio delegoi päätöksentekoaan, sitä enemmän yrityksellä on asiakkaita Nicolai Fossin tutkimus; 169 tanskalaista yritystä. Tilastollisesti merkitsevät tulokset

  37. VERKOSTO-ORGANISAATIOT JA INNOVATIIVISUUS Millaiset verkostot tukevat innovatiivisuutta?

  38. SOSIAALISTA PÄÄOMAA TULEE KEHITTÄÄ • Yksilöllinen ja yhteisöllinen / Suhteisiin perustuva ja • rakenteellinen • Luottamus • Samastuminen ja sitoutuminen organisaatioon ja sen sosiaalisiin normeihin • Verkostosuhteet • Samanlainen kieli ja tietyn diskurssin omaksuminen • Kommunikaation helppous ihmisten välillä lisää • sosiaalista pääomaa

  39. TOIMINNASTA OPPIMISTA VOI KEHITTÄÄ Ympäristö Tuttu Vieras Tuttu T Y ö Vieras

  40. IÄKKÄÄT IHMISET OMAAVAT TIETOJA kielenkäytön hallinta strateginen ajattelu l l korkea oppimismotiv . terävä- älyisyys l l sitoutuminen työhön harkitsevaisuus l l uskollisuus työnantaj . viisaus l l vähemmän poissaoloja kyky pohdiskella l l työkokemus kyky perustella l l elämänhallinta l kokonais . hahmott . l

  41. OPPIA VOI MONELLA TAVALLA - Koulutus - Kouluttajana toimiminen - Projektit - Sijaisuudet - Perehdyttäminen ja työnopastus - Työssä oppiminen - Omaehtoinen oppiminen - Opintomatkat - Ryhmätyöskentely - Monitaitoisuuden harjoittelu

More Related