JOHTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA

1. JOHTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA Millainen on hyvä johtaja?

2. Johtaminen tutkimuksen kohteena • Tutkimuksen tavoitteena on löytää • jäsennystä johtamisen prosesseille • keskeisiä onnistumistekijöitä • Johtaminen on ollut tutkimuksen kohteena koko liiketaloustieteen olemassaolon ajan • 1900 –luvun alusta lähtien suuntautunut kolmeen pääalueeseen

3. Johtamisen tutkimuksen kolme pääaluetta 1 Piirreteoriat • Millainen on hyvä johtaja? 2 Johtamistyylejä selittävät teoriat • Miten pitäisi johtaa? 3 Kontingenssiteoriat johtamisesta • Mitkä tilannekohtaiset asiat vaikuttavat johtamiseen?

4. I Piirreteoria • Millainen on hyvä johtaja? • Lähtöisin 1940- ja 50 –luvuilta • Tehokkaalla johtajalla oletettiin olevan synnynnäisiä henkisiä ja fyysisiä hyvän johtajan ominaisuuksia • Tutkimuksella etsittiin näitä ominaisuuksia • Tutkimus koski vain valkoisia miehiä!

5. Piirreteoria vs. naisjohtajuus • Uusi tuleminen 1980-luvulla naisjohtajuuskeskustelun myötä • Rinnastetaanko hyvän johtajan ominaisuudet edelleen miehisiin ominaisuuksiin?

6. Minkälaisia ominaisuuksia hyvä johtaja tarvitsee?

7. Nykykäsityksen mukaan • Henkilökohtaisten kykyjen ja ominaisuuksien lisäksi tarvitaan muitakin edellytyksiä • Johtajaksi voi oppia ja siinä voi kehittyä

8. Johtajana menestymistä helpottavia piirteitä • sanallinen lahjakkuus • älykkyys (?) • kokonaisuuksien hahmottaminen • vuorovaikutustilanteissa oikea suhtautumistapa • omaperäinen ja rohkea ajattelu • tavoitteiden asettaminen ja sitkeys

9. Johtajana menestymisen eväitä • henk.koht. kyvyt ja ominaisuudet • työ- ja elämänkokemus • halu toimia johtajana (tahto ja motivaatio) • itsetuntemus • terve itsetunto ja nöyryys • jatkuva itsensä kehittäminen • johtamistaidollinen koulutus Viitala 2002

10. Suomalaisten johtajien • Vahvuudet • tehtävien hoitaminen • johtamisen etiikka • Heikkoudet • ihmissuhdeasiat • henkinen jousto

11. II Johtamistyylejä selittävät teoriat • Miten pitäisi johtaa? • Tutkimuksen kohteena etenkin 1940- ja 1960 –luvuilla • Johtamistyylillä viitataan siihen, kuinka johtajat käyttäytyvät • johtamisen erialueilla tai • erilaisissa johtamistoiminnoissa ja johtamistilanteissa

12. Johtamistyylit • Johtamistyyleissä perustavoitteena työntekijöiden tuottavuuden parantaminen • Sisältävät erilaiset perususkomukset ihmisestä ja motivaatiosta • Kolme klassista tyyliä

13. 1 Autoritaarinen eli tehtäväkeskeinen tyyli • Ihmistä pidetään laiskana ja epäluotettavana • jonka seurauksena alaisten mukauduttava esimiehen määräyksiin

14. Autoritaarisen tyylin piirteitä: • johtajakeskeinen • vaikutusvalta ja valvonta johtajalla • viestintää vähän, yksisuuntaista • hyökkäävä ja etäinen • usein kaunaa, pelkoa ja riitaa • työn laatu usein hyvä

15. 2 Demokraattinen eli ihmiskeskeinen tyyli • Ihmistä pidetään luovana sekä oikein motivoituna itseohjautuvana • Tämän ansiosta • alainen mukana päätöksenteossa • alainen kantaa osaltaan vastuuta päätöksistä

16. Demokraattisen tyylin piirteitä: • laaja yhteistyö ja osallistuminen • avoin kommunikointi • luottamus • arvonanto ja ystävällisyys • töistä sopiminen yhdessä • työn laatu hyvä

17. 3 ’Antaa mennä’ (laissez-faire) –johtaminen • Johtaja ei piittaa toiminnasta eikä ihmisestä • jättää asiat ajelehtimaan oman onnensa nojaan

18. ’Antaa mennä’–johtamisen piirteitä: • mukavuus, mutta epävarmuus • vaikutusmahdollisuus sillä, joka sen sattuu ottamaan • järjestelmällisen kommunikaation ja seurannan puuttuminen • hosuminen ja vastuuttomuus • epäjärjestys • työmotivaatio yleensä heikko • työn laatu heikko

19. Johtamistyylit käytännössä • Johtaminen harvoin ”tyylipuhdasta” • Yleensä johtamistyyli on klassisten tyylien sekamuoto • painotus vaihtelee tilanteesta riippuen Tannebaumin ja Schmidtin (1957) malli

20. (Demokraattinen) Ihmiskeskeinen (Autoritäärinen) Tehtäväkeskeinen Alaisten käytössä oleva vapaus Esimiehen käyttämä auktoriteetti Esimies tekee päätöksen ja ilmoittaa siitä Alaiset määrittelevät rajat ja rat-kaisut niiden sisällä Esimies esittää ongelman, saa ehdotuksia ja päätös on yhteinen Esimies esittää vaihtoehtoisia ideoita keskusteltavaksi Esimies määrittelee rajat ja pyytää tekemään päätöksen Esimies esittää suunnitelman ja kysyy alaisten mielipidettä Esimies ”myy” päätöksensä Johtamiskäyttäytymisen jatkumo(Tannebaum & Schmidt 1957) Johtamiskäyttäytymisen jatkumo (Tannebaum & Schmidt 1957)

21. Johtamistyylien kaksi ulottuvuutta (Likert 1967) • Huomio tuotantoon • Huomio ihmisiin Erilaisten painotusten vaikutus tuottavuuteen

22. Managerial Grid (Blake ja Mouton 1971 & 1978) • Johtamistyyli riippuu johdon asenteista ja ajattelutavasta • Johtamisen taustalla vaikuttaa joukko yksilöllisiä olettamuksia • Johtamisruudukko perustuu johtamisen kahden perusulottuvuuden eriasteisiin yhdistelmiin • Ulottuvuuksien yhdistelmät tuottavat viisi johtamisen perustyyliä

23. Kritiikkiä malleista • Sekoittavat tavoitteita ja keinoja, sulkevat pois muita johtamiseen vaikuttavia ryhmiä ja asioita • Eivät huomioi tilannetta tai organisaation luonnetta • Ei huomioi johtamisen sisällöllistä rikkautta tai kulttuurisia piirteitä

24. Kritiikistä huolimatta • Mallit tarjoavat yhden työkalun ajattelun jäsentämiseen (joskin suppean) • Auttavat tiedostamisessa ja itsereflektiossa

25. III Kontingenssi- eli tilanneteoriat • Mitkä tilannekohtaiset asiat vaikuttavat johtamiseen? • Tilannejohtaminen täsmentyi omaksi lähestymistavakseen 1970 - ja 1980 –luvuilta lähtien • Johtaminen nähdään tilannesidonnaisena toimintana

26. Tilannesidonnaisessa toiminnassa Hyvän johtamisen ehtoja määrittävät • työ • työtä tekevät ihmiset • ryhmän ja johtajan välinen vuorovaikutussuhde

27. Vroomin ja Yettonin malli (1973) Esimiehen toimintaa määrittävät • tilannemuuttujat • esim. alaiset, aika, työtehtävien sisältö ja vaatimukset • esimiehen luonteenpiirteet ja ominaisuudet • esim. vuorovaikutustaidot, kokemus  Ovat vuorovaikutuksessa keskenään

28. Reddinin 3D-malli (1970) • Johtamisen ulottuvuudet • tehtäväkeskeisyys • ihmiskeskeisyys • tehokkuus • Esimiehen tehokkuus on riippuvainen hänen käyttäytymisensä sopivuudesta tilanteeseen

29. Herseyn ja Blanchardtin malli (1982) Perusajatukset: • Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa • Paras tapa vaikuttaa ihmisiin ja heidän käyttäytymiseensä riippuu • tilanteesta • ihmisten valmiusasteesta • eri tekijöiden yhteensopivuudesta • Esimiehen ja alaisen suhde tärkeä

30. Tilanneteorioiden mukaan tehokkaat johtajat • mukauttavat johtamistyylinsä vastaamaan alaistensa ja kulloisenkin ympäristön erityistarpeita osaavat diagnosoida tilannetta, johon yrittävät vaikuttaa kykenevät muuttamaan johtamistyyliä nopeasti

31. Ihmiskeskeisyys johtamisessa • Mitä hyviä puolia voisi sisältää? • Millaisissa tilanteissa määräävät otteet voisivat olla tarpeen? • Johtajan suurin haaste on löytää sopiva lähestymistapa erilaisista ihmisistä koostuvaan työyhteisöön tai ryhmään

32. Nykyinen johtajuustutkimus • Sisältää elementtejä kaikista kolmesta klassisesta pääsuuntauksesta • Erityisenä kiinnostuksen kohteena mm. • johtaminen muutostilanteessa • osaamisen johtaminen • uudet trendit

33. Pääasialliset lähteet • Vanhala, S., Laukkanen, M. & Koskinen, A. 1995. Liiketoiminta ja johtaminen. KY-palvelu. • Viitala, R. 2002. Henkilöstöjohtaminen. Edita. • Tai Strömmer, R. 1999.