1 / 20

KEKSINTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN INNOVAATIOPROSESSEISSA

KEKSINTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN INNOVAATIOPROSESSEISSA. 27.11.2009 pentti.juhala@gmail.com 040-7539939 www.kekery.fi. IHMISKUNNAN MENESTYMINEN RIIPPUU EDELLEENKIN. Ravinnon hankinnan tehokkuudesta Energian käytön tehokkuudesta Ympäristön tuhoutumisesta

lala
Télécharger la présentation

KEKSINTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN INNOVAATIOPROSESSEISSA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. KEKSINTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN INNOVAATIOPROSESSEISSA 27.11.2009 pentti.juhala@gmail.com 040-7539939 www.kekery.fi

  2. IHMISKUNNAN MENESTYMINEN RIIPPUU EDELLEENKIN • Ravinnon hankinnan tehokkuudesta • Energian käytön tehokkuudesta • Ympäristön tuhoutumisesta • Ja nämä taas ovat riippuvaisia ihmisen tekemistä keksinnöistä (Vaatteet. Tuli, Aseet, Karjanhoito , Maatalous, Metallit, Kivihiili, Höyrykone, Öljy, Sähkö, Ydinvoima, Geenitekniikka, ym) eli kunkin aikakauden teknologiasta • Kivikauden teknologialla Suomessa eläisi vain kymmeniä tuhansia ihmisiä ja 1500- luvun teknologialla 200´000

  3. NYKYTILANNE • Maapallon uusiutuvia resursseja käytetään noin 20% yli uusiutumiskyvyn eli teknologia on vanhentunutta ihmismäärään verrattuna • Itämeremme on maailman saastunein • Useissa ennusteissa teollisuus- ja elintarviketuotanto kääntyvät pysyvään laskuun lähivuosina • Kolmessakymmenessä vuodessa ympäristöpakolaisten määrä on 200 milj. • Kilpailu fossiilisista polttoaineista tulee kiristymään • Mikään tiedossa oleva teknologia ei korvaa öljyä nopeasti • Suurena vaarana on vanhentuneen teknologian lisääntyvä käyttö

  4. INNOVAATIO • Drucker: Innovaatio on muutos, joka antaa suuremman arvon käyttäjälle ja paremman vaurautta luovan kyvyn yhteiskunnalle (kilpailukyky). • Yhteiskunnalliset innovaatiot • Tekniset innovaatiot • Innovaatio on aina monen resurssin yhdistelmä (keksintö ei ole innovaatio)

  5. KEKSINTÖ • Patentoitava keksintö on uusi, keksinnöllinen ja käyttökelpoinen (ihmisen tekemä, ei luotu). Yleensä keksintö on tekninen ratkaisu johonkin ongelmaan • Keksintö ei yleensä ole käyttökelpoinen. Vasta vuosien tuotekehitys, asiakaspalaute, kilpailu ja muihin keksintöihin yhdistäminen osoittavat, mitä pitää patentoida • Tekninen paremmuus yksin ei takaa menestystä. On optimoitava mm tuotanto, logistiikka, myynti, huolto, koulutus • Tuote koostuu aina monista keksinnöistä. Kännykässäkin on noin 300 patentoitua keksintöä ja tuhansia patentoimattomia • LÖYTÖ voi olla keksintö, jos se on tehty ihmisen välineillä

  6. YRITYSYMPÄRISTÖ MUUTTUU • Tiedon määrä kaksinkertaistuu alle vuodessa. Nopeinkin oppiminen on liian hidasta kilpailukyvyn vaatimalle kehitysvauhdille • Muutokset ovat nopeita ja yllätyksellisiä, joten tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa • Ympäristöarvot vaikuttavat talouteen ja politiikkaan • Talous globalisoituu, automaatio kehittyy, yritykset liittoutuvat, tuotteiden elinkaari lyhenee ja markkinat muuttuvat rajusti

  7. SUOMESSA TUHLATAAN TURHAAN TUOTEKEHITYKSEEN JA TUTKIMUKSEEN VUODESSA SUURIA SUMMIA • TUOTEKEHITYSPROJEKTEISSA TEHDÄÄN SELLAISTA, MIKÄ ON AIKAISEMMIN MUUALLA TEHTY JA TULOKSET OLISI LUETTAVISSA PATENTTIJULKAISUISTA • YRITYKSET MAKSAVAT SUURTA YLIHINTAA ”PATENTOIDUISTA” TUOTTEISTA, JOITA EI OLE TODELLISUUDESSA KOSKAAN PATENTOITU

  8. SYITÄ OSAAMATTOMUUTEEN • Yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät anna virallisesti keksintöalan koulutusta (vain teknillinen korkeakoulu antaa) • Kursseja pidetään epävirallisesti, mutta niistä ei saa opintopisteitä, joten kuulijoita ei ole • Peruskoulutus ei ole yritysten tehtävä

  9. SEURAUKSET • Tuotekehityksen ammattilaisia on vähän ja he ovat iäkkäitä. Yliopistoissa 0,6% tutkijoista tekee 80% keksinnöistä • Tuotekehityksen tuottavuus heikkenee, koska oppineilta puuttuu perusosaaminen • Teollisuus siirtää kiihtyvällä vauhdilla tuotekehitystä ulkomaille

  10. MITÄ VOIDAAN TEHDÄ? • Tarvitaan vain päätös siitä, että keksintöalan kurssit ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjelmassa ja niistä annetaan opintopisteitä • Keksintöalan tiedoista on paljon hyötyä vaikka ei tehtäisi yhtään keksintöä • Keksintöalan osaaminen nostaisi myös yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkimuksen tasoa

  11. VIRALLINEN Virka antaa järjen Ei päämäärää, asiakasta eikä tulosvastuuta Asiat ratkaistaan äänestämällä, koska se on demokraattista TODELLINEN Tulosta tekevät vain ammattilaiset ja asiantuntijat Tilasto ei ole tulos Demokratia ei johda tuloksiin, jos äänestäjät eivät ole asiantuntijoita VIRALLINEN JA TODELLINEN

  12. VIRALLINEN Patentoitava keksintö syntyy oivalluksena päässä ilman kokeiluja Keksiminen on harrastus, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen TODELLINEN Hyvän patenttihakemuksen laatiminen edellyttää aina tuotekehitystä ja patentti-informaation sekä kilpailutilanteen tuntemista KEKSINTÖPROSESSI

  13. VIRALLINEN Keksijöitä on yksi Yksi keksintö johtaa yhteen tuotteeseen Yksi patentti suojaa tuotteen TODELLINEN Keksijöitä on useita ja eri maista Jokainen tuote sisältää useita eri alan keksintöjä Suoja saadaan vain usean patentin aluevaltauksella (tuotteet, laitteet, menetelmät ym) tuotekehitysprosessi

  14. Avustavissa organisaatioissa toimii 3-5 kertaa enemmän ihmisiä kuin mitä on keksijöitä Keksinnöt myydään raakileina pilkkahinnalla ulkomaille, vaikka monet alkavat yritykset haluaisivat niitä ostaa Avustavat organisaatiot eivät tue estepatenttien ostamista ja toisiaan tukevien keksintöjen yhdistämistä aluevaltausten tekemiseksi ja tuotteiden kehittämiseksi Suurikin yritys joutuu hankkimaan 75 % tarvittavasta osaamisesta ulkopuolelta Kotimaisia keksintöjä on liian vähän ja ne ovat liian hajallaan menestyshankkeiden aikaansaamiseksi VIRALLINEN TODELLINEN Noudatetaan Amerikan esimerkkiä • Ei Amerikan kotimarkkinoita eikä resursseja. Suomalaisten oltava paljon parempia

  15. VIRALLINEN Yhtä keksintöä arvioidaan kerrallaan vertaamalla nykytekniikkaan. Patentoitavuus ratkaisee rahoituksen Alkupään uutuustukimusta ja patentointia rahoitetaan Tuote on ikuisesti valmis ja kannattava, kun se on kerran kehitetty TODELLINEN Keksijän osattava tehdä uutuustutkimus itse ja patenttijulkaisujen jatkuva seuraaminen on välttämätöntä Tuotteet kehitetään tulevaisuutta, ei nykytarvetta varten Rahaa tarvitaan vaativampiin asioihin kuten jatkuvaan tuotekehitykseen, kansainväliseen suojaukseen , keksintöjen ostamiseen, tuotteistamiseen, investointeihin, markkinointiin Vasta toinen tai kolmas tuotesukupolvi on kannattava ja tuotekehitys on jatkuvaa RAHOITUS

  16. STRATEGIA • Tavoitteiden on oltava selvät ja mitattavissa • ”Kehittää ja edistää” ei ole strateginen päämäärä vaan työtehtävä kuten lannan lapiointi • Miten voidaan päästä perille, jos ei tiedetä, minne ollaan menossa?

More Related