Nuorisotakuun ensimmäinen vuosi ja jatkokehittäminen - tehdään yhdessä nuorisotakuuta

1. Nuorisotakuun ensimmäinen vuosi ja jatkokehittäminen - tehdään yhdessä nuorisotakuuta • Kokkola 22.5.2014 • Merja Hilpinen • Opetus- ja kulttuuriministeriö

2. Nuorisotakuu 2013 -määritelmä -->Valtakunnallinen työryhmä aloitti syksyllä 2011 miettimällä toimeksiantonsa mukaisesti, miten toimintaan varattu 60 milj euroa käytetään parhaalla mahdollisella tavalla -> Ehdotukset raporttiin, joka julkaistiin maaliskuussa 2012 -> muutoksia eri ministeriöiden/hallinnonalojen lainsäädäntöön, budjettiin, ohjeistuksiin, toimintatapoihin...

3. Nuorisotakuun rahoituksen painopisteet Valmistelutyöryhmän analyysin perusteella kehysriihessä maaliskuussa 2012 lisätty: Hallitusohjelmassa linjattu (60 M€/vuosi):

4. Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

5. Syksy2012 • Nuorisotakuun aluekiertue •  • Hyviä käytäntöjä kootaan Nuorisotakuun etappeja vuosina 2011–2013 • 3/2012 • Työryhmän loppuraportti ja ehdotukset toimista nuorisotakuun toteuttamiseksi •  • Hallituksen kehysriihi: • määrärahat ehdotusten ja nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutukseen (27M€ 2013 + 52M€ 2014–2016 • Kevät2012 • Perusopetuksen jälkeisen ammatillisen perusopetukseen valmentavien ja valmistavien koulutusten uudistus käyntiin • 12/2012 • Nuorten työpajoja 270 kunnassa, 14 255 alle 29-vuotiasta  • Etsivä nuorisotyö tavoitti koko maassa 20 408 nuorta (pidempiaikaista tukea 14 614) •  • OMK:n asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa • 9/2012 • nuorisotakuu.fi avataan • 9/2011 • Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä asetetaan • 6/2012 • 1700 nuorisotakuupaikkaa koulutuksen järjestäjille 2012 2013 • 10/2013 • Kuntoutussäätiön toinen väliraportti •  • Toimenpideohjelma nuorten työssäoppimisen ja oppisopimus-koulutuksen uudistamiseksi • Kevät2013 • Nuorten aikuisten osaamisohjelma käynnistyy • 3/2013 • Hallituksen kehysriihi: • Ammatilliseen koulutukseen 10 M€ 2014–2015 ja 14 M€ 2016–2017 • Oppisopimuskoulutukseen ja työssä oppimisen kehittämiseen 17,8 M€ 2014–2015 ja 22,7 M€ 2016–2017 •  • Oppisopimuskoulutuksen ei-työsuhteinen ennakkojakso •  • Toimintaohjeisto alueellisille ja paikallisille toimijoille •  • Kilpailutus: nuorisotakuun tutkimuksellisen tuki Kuntoutussäätiöltä • 12/2013 • Opas kuntien monialaisille nuorten palvelu- ja ohjausverkostoille, verkosto lähes joka kunnassa/seutukunnassa •  • Kuntoutussäätiö: keskeiset tulokset nuorisotakuun toimeenpanon käynnistymisestä sekä esitys käytettäviksi indikaattoreiksi • 7/2013 • TEM:n ja Rikos-seuraamuslaitoksen yhteistyösopimus • 9/2013 • Koulutustakuu voimaan •  • Uudet valintakriteerit toisen asteen koulutuksessa •  • HE ammatillisen kuntoutukseen pääsyn kriteerien muutoksista • 1.1.2013 • Nuorisotakuu voimaan •  • Uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista •  • Uusi työttömyysturvalaki •  • TE-palvelu-uudistus •  • Sanssi-kortti kaikille alle 30-vuotiaille työttömille • 5/2013 • Ministereiden tiedotustilaisuus nuorisotakuun toteuttamisesta • 6/2013 • Kuntoutussäätiön ensimmäinen väliraportti •  • HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi •  • Oppisopimuskoulutuksen korotettu koulutuskorvaus käyttöön •  • Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja alueille, joilla paikkoja liian vähän suhteessa nuorten ikäluokkaan • 11/2013 • Ensimmäiset tulokset nuorten aikuisten osaamisohjelmasta •  • Pilotti: uudet opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatillisessa koulutuksessa ja opintopolku.fi syksyn 2013 yhteishaussa • 9-12/2013 • Nuorisotakuun viestintäkampanja • 4/2013 • Puolustusministeriön ja pääesikunnan suositukset nuorisotakuun toteuttamiseksi puolustusvoimissa

6. TE-palvelut nuoren työllistymisen tukena

7. Ennen 3 kk päättyneet nuorten työttömyysjaksot Alle 25-vuotiaat 25–29 -vuotiaat vastavalmistuneet

8. Ne alle 25v. työttömät työnhakijat, joiden työttömyys kestää yli kolme kuukautta ELY-keskuksittain Maan paras tulos!

9. Palkkatuella työllistyneet nuoret alle 30-vuotiaat ja jaetut Sanssi-kortit

10. Nuorten yrittäjyyden edistäminen

11. Nuorisotakuun tutkimuksen havaintoja Nuorisotakuun alkuvaiheessa on tapahtunut selvää muutosta siinä, että • nuoriin, heidän palvelutarpeisiinsa ja palvelujen kehittämiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota Nuorisotakuu on noussut useilla paikkakunnilla keskeiseksi painopisteeksi • lisännyt ja tiivistänyt yhteistyötä: • yli puolet nuorten palveluja tuottavista organisaatioista ilmoittanut muuttaneensa toimintatapoja • muutokset näkyvät sekä resurssien lisäyksinä että palvelun, toimintamallien ja verkostotyön muutoksina • enemmistö nuorten parissa toimivista henkilöistä pitää nuorisotakuun nykyisiä toteuttamismahdollisuuksia vähintään kohtalaisina (mm. TE-toimistojen johtajat, oppilaitosten rehtorit), osa hyvinä Nuorisotakuulla on nyt yhteinen tahtotila ja hyvin rakennettu perusta!

12. Nuorisotakuun tutkimuksen havaintoja • Nuorten kokemukset: • Nuorisotakuun vaikutukset näyttävät kohdistuvan hyvin pääkohderyhmiin: • koulutusta ja työtä vailla olevien alle 25-vuotiaiden mielestä nuorisotakuu: • on auttanut selkiyttämään tulevaisuuden suunnitelmia • on lisännyt motivaatiota hakea ja päästä koulutukseen ja työhön • myös ennen vuotta 2013 opiskelemaan ja työhön hakeutuneet nuoret kokevat saaneensa aiempaa enemmän tukea nuorisotakuun voimaantulon jälkeen • Silti: • nuoret kaipaavat enemmän nuorisotakuun sisällöstä kertovaa käytännönläheistä tietoa • nuorten mielestä palveluista ja erilaisista tukimuodoista on vaikea löytää tietoa • Myös työnantajat toivovat lisää tietoa nuorisotakuun mahdollisuuksista.

13. Nuorisotakuun toteutus paikallistasolla

14. Toteutuminen kunnissa • Nuorisotakuun toteutus on käynnistynyt paikallistasolla epätasaisesti • tähän on useita syitä mm. heikkenevä kuntatalous, työpaikkojen väheneminen, nuorten voimakas muuttovirta, palvelujen riittämättömyys • toimeenpano on onnistunut erityisesti kunnissa, joissa on viranomaisten monialainen yhteistyö /nuorten ohjaus- ja palveluverkostot ovat vakiintuneita, ne ottavat vastuuta nuorisotakuun paikallisesta koordinoinnista • tällä hetkellä kunnissa tavoitellaan kokonaiskuvaa nuorten palveluista ja nuorten tilanteesta, jotta päästäisiin tuloksellisiin toimiin • ohjaus- ja palveluverkostoja 282 kunnassa • kannustavia esimerkkejä kuntien, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten yhteistyöstä

15. Nuorisotakuun tutkimuksen havaintoja • sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus arvioidaan selvästi heikommaksi kuin muiden nuorten palvelujen • lääkärille ja sosiaalityöntekijälle pitäisi päästä nopeammin ja helpommin • suurin haaste on päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys • nuorille voi olla haastavaa löytää oikeita palveluja

16. TE-palvelut nuoren työllistymisen tukena • nuorten työttömyyden kasvusta huolimatta työttömyysjaksot pysyneet lyhyinä: • vuonna 2013 alkoi noin 209 000 alle 25-vuotiaiden työttömyysjaksoa, näistä ¾ päättyi ennen kolmea kuukautta • vuonna 2013 nuorten työttömyyden keskimääräinen kesto oli 12 viikkoa (kaikkien ikäryhmien keskimääräinen kesto oli noin 45 viikkoa) • vuonna 2013 työttömistä nuorista 92,6 %:lle oli tehty kolmen kuukauden sisällä työllistymissuunnitelma TE-toimistot: • panostavat nuoren palvelutarpeen arviointiin • nuoren kanssa tehtävän työllistymissuunnitelman laatimiseen • nopeasti käynnistettävään palveluprosessiin hyödyntämällä olemassa olevaa palveluvalikoimaa • Nuorten työllistämispalveluiden saatavuus ja toimivuus parantunut nuorisotakuun voimassa olon aikana

17. Alle 25v. nuorten yhtäjaksoiset työttömyysjaksot keston mukaan

18. Koulutustakuusta rakennepoliittisesta ohjelmasta • varmistetaan nuorten sujuva siirtyminen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, vähennetään keskeyttämistä, joustavoitetaan siirtymistä koulutuksesta toiseen ja nopeutetaan siirtymistä työelämään => tehostetaan nuorisotakuun toimeenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön

19. Ajankohtaista koulutustakuusta • keväällä 2014 yhteishaussa 84 000 hakijaa (15 000 vähemmän kuin viime vuonna) • syksyllä 2014 alkavassa koulutuksessa tarjolla kaikkiaan noin 87 000 opiskelijapaikkaa • opiskelijapaikoista 48 000 paikkaa on ammatillisessa koulutuksessa • peruskoulupohjaiseen ammatilliseen koulutukseen hakee 43 900 • lukion käyneille ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikoista on varattu 6700 paikkaa • lukion käyneitä hakijoita ammatilliseen koulutukseen on 7900 (viime keväänä 11 000). • lukiopaikkoja tarjolla koko maassa 38 800 ja lukioon pyrkii 32 650

20. Ajankohtaista koulutustakuusta • ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusten ja perusopetuksen lisäopetuksen sähköiset hakupalvelut otetaan käyttöön kesäkuussa 2014. • uusi opiskeluhuoltolaki tulee voimaan 1.8.2014 • oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen; kriittisen nivelvaiheen jälkeen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisen vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi • ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen. HE eduskunnalle syksyllä 2014 ja uudet koulutukset käyttöön 1.8.2015. • toisen asteen koulutuksen uudet järjestämisluvat 1.1.2017

21. Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus • toimenpideohjelma vuosille 2014-2016 on osa nuorisotakuuta • kohderyhmä alle 25-vuotiaat, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat • tavoitteena lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehittää malleja, joissa yhdistyvät oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen koulutus • korotettu koulutuskorvaus otettu käyttöön 1.6.2013 (muut toimenpiteet käynnistyneet v. 2014 - toiminta vakiinnutetaan 2017 alusta) • korotettu koulutuskorvaus työnantajille (perusopetuksen tai 10. lk päättäneille) • ammatillisen perustutkinnon osasta/osista rahoitus oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen mukaisesti • oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso • oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistelmien kehittäminen • työpaikkaohjaajien/kouluttajien koulutus • tuetun oppisopimuskoulutuksen mallintaminen

22. Havaintoja koulutustakuun toteutumisesta • vuonna 2013 hieman edellistä vuotta suurempi osuus peruskoulun päättäneistä jatkoi opintojaan toisella asteella • tutkintoon johtaviin hakematta jättäneiden, opiskelupaikka ilman jääneiden ja opiskelupaikan vastaanottamatta jättäneiden osuus pieneni v. 2012 verrattuna • vain perusasteen suorittaneiden 20 – 29-vuotiaiden eli nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmään kuuluvia oli n. 99 300 nuorta v. 2012 • vain perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli maakunnittain, suurin Uudellamaalla

23. jatkuu… • nuorten parissa toimivat aikuiset olivat tyytyväisiä ammatillisen koulutuksen saatavuuteen sekä oppilaanohjauksen ja opiskelijahuollon palveluihin • nuorisotakuun toteuttamisessa pidetään haasteena sitä, että ammatillisen koulutuksen paikat ovat jakautuneet alueellisesti epätasaisesti • nuorten koulutukseen pääsyn ja kouluttautumisen tukemisessa ovat oppilaitosten, etsivän nuorisotyön, nivelvaiheen koulutuspalvelujen ja työpajojen yhteistyömallit osoittautuneet tuloksellisiksi • ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisessa on osoittautunut tulokselliseksi oppilashuollon tehostettu toiminta, työssäoppimisen laajentaminen ja työpajojen kanssa tehtävä yhteistyö • NAOn onnistumisessa keskeistä oppilaitosten yhteistyöverkostojen toimivuus • TUTKA-menetelmä on luonut uudenlaista systematiikkaan ja tavoitteellisuutta TE-toimistojen, TYPpien ja muissa työllistymistä tukevissa ohjauspalveluissa

24. Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ohjelman tavoitteena on: • kohottaa vailla toisen asteen tutkintoa olevien 20-29-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustasoa • että lisäresurssien avulla koulutuksen aloittaisi vuosittain noin 4 000 nuorta aikuista ja koko ohjelmakaudella 16 000 • nuorten aikuisten osaamisohjelma toteutetaan vuosina 2013-2016: • hallitus varannut toteutukseen yhteensä 183 miljoonaa euroa, joista 27 miljoonaa vuonna 2013 ja muina vuosina 52 miljoonaa euroa • lisäresursseja oppilaitosmuotoiseen ja oppisopimuksena toteutettavaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen (valtionosuuksina) • myös perustutkintojen suorittaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2014 alusta • perusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta kohdennettu kohderyhmälle • valtionavustuksia opiskelijoiden rekrytointiin ja opintojen etenemisen tukeen

25. Nuorten aikuisten osaamisohjelman kohdentuminen 20.1.2014 Miesten osuus: 48,7% opiskelijoista, noin 60% kohderyhmästä Vieraskielisten osuus: 16,5% opiskelijoista, 24,8% kohderyhmästä Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon, OPH:n seurantatietoihin ja kahteen toteuttajille tehtyyn kyselyyn

26. Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta vuonna 2013 Monialainen viranomaisverkosto eli nuorten ohjaus- ja palveluverkosto • perustettu 282 kunnassa • valmisteilla 11 kunnassa Etsivä nuorisotyö • etsivää nuorisotyötä 283 kunnassa • etsivän nuorisotyöntekijät olleet yhteydessä 27 117 nuoreen, joista 16 627 nuorta sai pidempiaikaista tukea Nuorten työpajatoiminta (alustava tieto v. 2013) • nuorten työpajatoimintaa on 263 kunnassa (86,51% kunnista) • nuorten työpajatoiminnassa mukana 14 188 alle 29-vuotiasta nuorta

28. Nuorten kuntoutuspalvelut • Monipuolista kuntoutusta tarpeen ja tarjolla • Osatyökykyiset työssä -ohjelma • työkykykoordinaattori • Elämänhallintaa tukevat hankkeet • esimerkiksi RAY:n rahoittamana • Paikka auki -ohjelma • sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja RAY yhteistyössä • erityisesti vaikeasti työllistyviä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria tuetaan • Euroopan sosiaalirahasto, ESR • uudenlaisia yhteistyö- ja toimintamalleja kehitetään • kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret saadaan osallisiksi yhteiskuntaan

29. Nuorten kuntoutuspalvelut • Kansaneläkelaitos • keskeinen toimija Nuorisotakuussa → Ammatillinen kuntoutus • lakimuutos voimaan vuoden 2014 alussa • lievennyksiä myöntämisperusteisiin • arvioidaan nuoren koko elämäntilanne • hakemusten hylkäysprosentti laskenut → Dynaaminen hoitomalli • syrjäytymisuhan alla olevat nuoret seulotaan Kelan asiakkuuksista • henkilökohtainen Kela-neuvoja → Kelan kuntoutuskurssijärjestelmän uudistus • nuorille ja nuorille aikuisille omat palvelulinjansa

30. Sosiaalinen kuntoutus • Hallinnon raja-aidat ja palvelujen päällekkäisyydet purettava • Osa nuorista tarvitsee kevyttä ohjausta, osa pitkäaikaista tukea ja monia palveluja • Painopiste nuoria kokonaisvaltaisesti tukevien yhteispalvelujen kehittämiseen • Satunnaisesti annettu tuki ei riitä kaikille • Nuorelle räätälöity palvelu • lähituki ja sosiaalinen kuntoutus

31. Nuorisotakuun jatkotoimia • vahvistetaan nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea • panostetaan henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin → alkavalla ESR-kaudella poikkihallinnollinen, nuorisotakuuta tukeva kokonaisuus (ns. Ohjaamo-malli valmistelussa) • kehitetään tavoitteellisia palvelukokonaisuuksiaja palveluohjausta • madalletaan hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden välisiä raja-aitoja • yksittäisten erillisten palvelujen tilalle moniammatillinen työtapa ja nuorelle palvelukokonaisuus • parannetaan toimijoiden välistätiedonkulkua • yhteensopivat tietojärjestelmät, sähköinen tietojen yhteiskäyttö • tietojen siirto ja vaihto saatava vähintään niin tiiviiksi kuin nykyinen tietosuoja sallii

32. Nuorisotakuun jatkotoimia • kehitetään tuettua oppisopimuskoulutusta ja työpajojen käyttöä oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa • nuorisotakuun kohderyhmän koulutuspalveluihin lisää joustavuutta ja tukea polkuihin • tehostetaan nuorille suunnattujasosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita • kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tavoitetaan ja tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palveluja • Kelan ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien lievennys v. 2014 alusta lukien • hyvät käytännöt eteenpäin • uudet avainindikaattorit tukemaan nuorisotakuun toteutusta • tutkimuksessa luodut indikaattorit liitetään osaksi Nuorisoasiain neuvottelukunan ylläpitämää www.tietoanuorista.fi -sivustoa

33. Avainindikaattorit Alaviite

34. Sosiaalinen kuntoutus • Perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus Kelaan vuoden 2017 alussa • tehostetaan toimintaa • tehdään tilaa vaikuttavalle sosiaalityölle • vähennetään kuntakohtaisia eroja • parannetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta • Uusi sosiaalihuoltolaki • asiakaslähtöisyys, oikea-aikainen tuki ja apu • asiakkuuden alussa tuen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti • omatyöntekijä, luottoaikuinen • sosiaalinen kuntoutus

35. Onnistumisia kunnissa Onnistumisia ja hyviä esimerkkejä: • Hämeenlinna: Kaikki nuorille suunnatut palvelut koottu saman katon alle • Pohjois-Savon alue: Maakunnan palveluntarjoajat ja yritykset vahvasti mukana  alle 25-vuotiaista työttömistä 90 prosenttia töihin • Hartola: Laaja-alainen työpajatoiminta, johon osallistuvat kunnat, yritykset ja yhdistykset  Nuorisotyöttömyysaste laski vuoden aikana 23,8:sta 7,4:ään • Vantaa: Menolippu-hanke, joka mahdollistaa 17-25 -vuotiaille keskeneräisten peruskouluopintojen suorittamisen päätökseen sekä päättötodistuksen saamisen

36. Kehittämisehdotukset kunnista • Yhtä viisastenkiveä ei nuorisotakuun toteuttamiseksi tehokkaammin kunnissa ole, mutta muutamia ajatuksia: • monialaisen yhteistyön kehittäminen kunnissa todella tärkeää • tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, joihin nuorten on helppo mennä – kaikki samaan paikkaan • tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena: mietittävä, miten tiedon jakamista voisi helpottaa asiakkaan suostumuksella • yrittäjien ja kolmannen sektorin mukaan saaminen antaa lisää mahdollisuuksia nuorisotakuun toteuttamiseen kunnissakin • TE-toimistojen roolia pitäisi nuorisotakuun toteuttamisessa vahvistaa

37. Nuorisotakuu kuntakokeiluissa • Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015-2016. Niitä toteutetaan 6 eri toimintamallin kautta: • hyvinvoinnin integroitu toimintamalli • koulutuspalvelukokeilut • palveluasumisen toimintamalli • valvonnan toimintamalli • kuntien ja Kelan yhteistyö sekä • nuorisotakuu • Kunnilta tuli nuorisotakuukokeiluihin eniten hakemuksia: nuorisotakuuta koskien kokeilujen jatkoneuvotteluissa on mukana 11 kuntaa tai kuntaryhmää • Kunnilla oli hakemuksissaan kehitteillä monipuolisia asiakkaan asiointia ja viranomaisten yhteistoimintaa kehittäviä toimintamalleja. Useissa kunnissa kehitetään monialaista matalan kynnyksen palvelua nuorille.

38. Nuorisotakuu mukana kuntakokeiluissa • Kokeilujen tarkoituksena • edistää toimivia asiakaslähtöisiä prosesseja, kunnallisten ja työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedonkulkua • tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille • Kokeiluissa sovitaan muun muassa: • yhteistyötä helpottavista kuntien ja TE-toimistojen yhteistyön muodoista

39. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön ehdotukset • ”Nykyiset palvelujärjestelmät joko tunnistavat riskit heikosti tai puuttuvat niihin riittämättömästi. Palvelut tulevat liian myöhään ja usein myös liian monen lähetteen tai luukun kautta. Lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään tulee auttaa matalan kynnyksen ja yhden luukun palveluilla. Lapselle tai nuorelle on nimettävä oma vastuuhenkilö, jonka tehtävä on huolehtia moniammatillisen avun saannista ja tiedonkulusta.” • ”Valiokunta pitää hallituksen ja opposition saavuttamaa SOTE-sopua poikkeuksellisen tärkeänä mahdollisuutena korjata nykyjärjestelmän vakavat virheet. Valiokunnan ponsissa asetetaankin suoria hallitusta velvoittavia vaatimuksia nyt tunnistettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä koskee matalankynnyksen käytänteiden levittämistä koko maahan että vääränlaisen osaoptimoinnin purkua.”

40. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön ehdotukset http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpvm&${BASE}=utpvm&${THWIDS}=0.7/1400584147_384710&${TRIPPIFE}=PDF.pdf Tarkastusvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää uudistaessaan siirtää painopisteen korjaavasta toiminnasta ennalta ehkäisevään toimintaan ja puuttuu lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Käytettävissä olevien voimavarojen uudelleen suuntaaminen on sekä inhimillisesti että julkisen talouden kestävyyden kannalta välttämätöntä. Olemassa olevien hyvien käytäntöjen levittäminen, jalostaminen ja uusien kokeileminen tulee toteuttaa suunnitelmallisesti uudistuksen yhteydessä. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joiden avulla ensiksi suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät henkilöt saavat tarvitsemansa avun. Tähän tarvitaan varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen palveluja sekä nuorelle yhteyshenkilö, joka hallinnonrajoista riippumatta etsii nuorelle avun ja palvelut joustavasti sekä nopeasti. Yhteyshenkilön nimeäminen on erityisen tärkeää suuremman syrjäytymisriskin omaaville maahanmuuttajanuorille. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus varhaiskasvatuslakia parhaillaan valmistellessaan ottaa huomioon nyt esitetyt näkökohdat varhaisen puuttumisen, tuen jatkuvuuden ja moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä. 4. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lasten, nuorten ja perheiden palveluja koskevissa tietosuoja- ja salassapitoasioissa. Valmistelu on määrättävä yhdelle ministeriölle. Ministeriölle tulee antaa toimintaedellytykset ja toimivalta koota ja yhtenäistää viranomaisten tietosuoja- ja salassapitosäännökset mainittuja palveluja koskien. Ministeriön tulee ryhtyä tarvittaviin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin sähköisen asiakirjahallinnon ja moniammatillisen yhteistyön esteiden poistamiseksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja syrjäytyneiden nuorten auttamisessa.

41. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön ehdotukset 5. Eduskunta edellyttää, että hallitus edellä kannanottokohtaan neljä pohjautuen varmentaa tiedonkulun ja yhtenäiset tietosuoja- ja salassapitokäytännöt viranomaisyhteistyössä määräyksin, ohjein ja koulutuksella. Lainsäädännössä, käytännön esimiestyössä ja johtamisessa on korostettava viranomaisen velvollisuutta ottaa vastuu lapsen ja nuoren ongelmista ja etsiä niihin ratkaisuja yhteistyössä perheen ja muiden toimijoiden kanssa. Puuttumisessa tulee lähtökohtana olla aina lapsen etu ja lapsen oikeus tulla autetuksi, eikä vastuullisen toiminnan esteenä tulkintatilanteessa pidä olla pelko tietosuoja- ja salassapitosäännösten rikkomisesta ja sen seurauksista. 6. Eduskunta edellyttää, että hallitus sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusjärjestelmää uudistaessaan ottaa huomioon, että rahoitus jatkossa ohjaa järjestämään nuorten syrjäytymisen ehkäisyn vaatimat ennalta ehkäisevät ja korjaavat palvelut kokonaisuutena matalalla kynnyksellä, yhdeltä luukulta ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. 7. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja ottaa käyttöön yli hallinnonrajojen ulottuvan yhtenäisen toimintatavan, jonka avulla voidaan käytännön työssä tehokkaasti toteuttaa lasten ja nuorten ongelmiin varhainen puuttuminen, tiedonkulku ja toimenpiteiden seuranta sekä estää ongelmien paheneminen.

42. Kiitos! Yhdessä tekeminen tuottaa tulosta!