Esinevakuudet ja rahoitusmuodot

1. Esinevakuudet ja rahoitusmuodot Luentorunko 2011 Helsingin yliopisto Prof. Jarno Tepora

2. Panttauksesta määräämistoimena • Oikeustoimi -> yksityinen tahdonilmaisu, jolla oikeuksia perustetaan, muutetaan, kumotaan tai siirretään • Sopimus -> kahden tai useamman oikeustoimen yhdistelmä • Panttauksesta puhutaan useassa eri merkityksessä -> panttausjärjestelystä kokonaisuudessaan (panttaussitoumus + julkivarmistus) tai tarkoitetaan vain panttausta tahdonilmaisuna

3. Panttioikeuden perustaminen 1/2 • Panttioikeus perustuu pantinantajan tahdonilmaisuun -> määräämistoimi • Panttioikeuden syntyminen ei edellytä pantinsaajan hyväksymistahdonilmaisua • Pantinsaajalla on oikeus torjua panttioikeus • Pantinantaja on velvollinen omalta osaltaan huolehtimaan julkivarmistuksesta pantinsaajan hyväksi, myös silloin kun siitä ei ole mainintaa panttaussitoumuksessa tai muussa sopimus-tahdonilmaisussa • Panttauksen sivullissitovuus edellyttää julkivarm.

4. Panttioikeuden perustaminen 2/2 • panttioikeuden perustaminen jäsennetään yleensä sopimukseksi -> pantinantaja antaa panttausluvannan (sitoumuksen) ja pantinsaaja tosiasiallisesti hyväksyy vastaanottamansa pant-taustahdonilmaisun eli antaa panttaushyväksyn-nän -> panttaussopimus -> tätä selitystapaa puoltaa se tosiasia, että käytännössä panttivel-koja vaatii velalliselta vakuutta, ja tämä antaa vastauksensa hänelle -> panttaukseen voidaan soveltaa OikTL 1 ja 3 luvun säännöksiä

5. Panttaukselle ominaista • Pantinsaajalla on määrättyjen edellytysten vallitessa oikeus saada määrätty suoritus panttikohteen arvosta = objektikohtainensuorituksensaantioikeus -> toteutuu yleensä panttirealisaation kautta • Objektikohtaisesta suorituksensaantioikeudesta määräämisen/sopimisen lisäksi edellytetään jotain julkivarmistusta, jotta pantinsaaja saisi turvatun oikeusaseman -> traditio, kirjaus tai denuntiaatio

6. Jälkipanttaus • Samaan panttiobjektiin kohdistuu useampia suorituksensaantioikeuksia • Myöhemmälle pantinsaajalle perustetaan tietoi-sesti huonompi etusija -> osapuolten tarkoitus • Panttikohteessa on yliarvoa, jokahyödynnetään • Julkivarmistus -> yleensä denuntiaatio ensipantinsaajalle (KK10:1.2; MK 17:2.3)-> koht. voi olla irtain reaaliesine, arvo-osuus, arvopaperi tai kiinteistö • Ensipantinsaajalle syntyy huolenpitovelvollisuus -> ilm.velv. ja pantin luovutus jälkipantinsaajalle

7. Toiskertainen panttaus ja edelleenpanttaus • Käsitteellisesti on erotettava jälkipanttaus toiskertaisesta panttauksesta -> kohteen omista-ja A perustaa panttioikeuden kahteen kertaan samaan kohteeseen -> syntyy kollisio kahden panttivelkojan kesken (primus/sekundus) • Edelleenpanttaus -> kyse alkuperäisen panttiob-jektin panttauksesta pantinsaajan velkojan hyväksi -> KK 10:6 -> ei suuremmasta arvosta tai ankarimmilla ehdoilla kuin se pantinsaajalla (A) itsellään on -> X --- p ---- > A ---- ep --- B • Käyttöala -> esim. arvopaperistaminen ja RahVakL 5.1 §; pankilla ei edelleenpanttausoik.

8. Edelleenpanttaus • Edelleenpanttauksen kohteena panttiobjekti KK 10:6:n mukaan velall. arvotaulu; hall. traditio -> hall. X --- panttaus  A --- edell.panttaus  B 10 000 € 8000 € eräänt. 1.12. eräänt. 1.10. • Edelleenpanttauksen kohteena panttioikeus X – velkasuhde --- A – pant.+ edel.p.  B saatava + arvo-os.p. saat.p. + arvo-os.edel.p.

9. Velkasuhde ja panttaussuhde • Henkilökohtainenvelkasuhde velallinen velkoja A -------- velka-/saamissuhde ---- B 10000 € 2) Objektikohtainensuorituksensaantioikeus pantinantaja pantinsaaja A -------- panttaussuhde -------- B 15000 € osakkeita • Sisällöllinenliitännäisyys näiden välillä

10. Vierasvelkapanttaus • Henkilökohtainenvelkasuhde A --------- velka-/saamissuhde ----- B velallinen velkoja 2) Objektikohtainensuorituksensaantioikeus C ----------obj.suor.saantioik. ------- B Pantinantaja pantinsaaja • C:lle syntyy regressioikeus A:ta kohtaan, jos B saa suorituksen C:n panttiobjektin arvosta • Normisto on TakausL 40-42 §:ssä -> soveltuvin osin samoja säännöksiä kuin takaukseen

11. Panttaus puhtain esinevastuin • A:lla ei ole henkilökohtaistamaksuvelvollisuutta B:tä kohtaan • Esimerkki: Jos A ei 6 kk kuluessa maksa B:lle 10000 € -> B:llä on oikeus saada suoritus veneen z arvosta puuttuva määrä • Panttaus tapahtuu tässä suorituksen vakuudeksi • Panttauslainaustoiminta tapahtuu puhtain esinevastuin -> käteispantti lainan vakuutena

12. Kiinnitysjärjestelmät • Kiinteistö-, kulkuneuvo- ja yrityskiinnitys • Kahdenvelkakirjanjärjestelmä: käärevelkakirja (vk: tod.saat.) ja panttivelkakirja (kiinnitetty hvk) • Kiinteistökiinnityksessä on siirrytty panttikirjaan eli todistus kiinnityksestä -> varataan etusija • Kiinnitystä haetaan ao. kirjaamisviranomaiselta (kiinteistön osalta maanmittaustoimistot v. 2010 alusta; Ajoneuvohallintokeskus; Merenkulku-hallitus, Ilmailulaitos, Patentti- ja rekisterihallitus) • Hakijana omistaja tai velkoja; kiinteistön osalta vainomistaja (voi käyttää velkojaa valtuutettuna)

13. Kiinteistökiinnitys maakaaren mukaan • Kiinnitys saadaan vahvistaa tilaan/tonttiin tai näiden määräosaan taikka muulle kuin tilan/tontin omistajalle kuuluvaan määräalaan • Määräosan/määräalan vakuusarvo on pantinsaajan arvioitava • Kun määräala lohkottu -> siihen kohdistuva kiinnitys siirtyy koskemaan lohkokiinteistöä (KML 29.1 §) • Määräosan (esim. 1/3) osalta voidaan täsmentää ulottuvuutta yhteisomistajien hallinnanjakosopimuksella ja tämän sopimuksen kirjauksella lh.- ja kiin.rek. (MK 14:3) -> hallinnanjako merkitsee kiinteistön jakamista hallintarajoilla määrätyiksi alueiksi

14. Käyttöoikeuskiinnitys(laitoskiinnitys) • Kohteena maanvuokraoikeus tai muu toisen maahan kohdistuva käyttöoikeus, joka on - siirtokelpoinen omistajaa kuulematta ja - varustettu tai varustettavissa vuokramiehen omistamilla rakennuksilla (MK 19:1) • Kiinnityksen edellytyksenä maanvuokraoikeuden kirjaus kiinteistöön (MK 14:2) • Annetaan laitostunnus • Rinnakkain voi olla siten kaksikiinnityskohdetta: 1) kiinteistökiinnitys ja 2) käyttöoikeuskiinnitys

15. Kiinteistöpanttioikeuden syntyminen • Panttioikeus kiinteistöön, kun panttikirja on velallisenhallussa -> luovutetaan velkojalle saamisen vakuudeksi, traditio (MK 17:2) • Jos panttikirjaaeivieläole -> panttaussitoumus + valtakirja velkojalle hakea kiinnitystä + määräys siitä, että panttikirja on luovutettava panttivelkojalle -> panttioikeus syntyy, kun kiinnitys vahvistetaan (MK 17:2.3) -> tieto panttikirjan haltijasta lh- ja kiinnitysrekisteriin • Jos panttikirja on sivullisella -> panttioikeus syntyy denuntiaatiolla panttikirjan haltijalle • Jälkipanttioikeuden perustaminen MK 17:2.3

16. Kulkuneuvokiinnitys • Autokiinnityslaki -> kiinnitys ajoneuvorekisteriin merkittyyn ajoneuvoon kuten linja-autoon, kuorma-autoon, traktoriin, moottorityökoneeseen -> ei kuitenkaan henkilö- ja pakettiautoon (voivat kuulua yrityskiinnityksen piiriin) • Viranomaisena ajoneuvohallintokeskus • Aluskiinnityslaki -> alusrekisteriin merkitty kauppamerenkulkuun käytetty alus (vähintään 15 m -> pakko; 10-15 m -> omistajan pyynnöstä) • Viranomaisena merenkulkulaitos tai Ahvenanmaan lääninhallitus • Alusrakennusrekisteri -> rakennusaikaiset alukset kirjattavissa, jos yksilöity • L kiinnityksestäilma-aluksiin -> sovelletaan pääosin samoja säännöksiä kuin aluskiinnitykseen • Viranomaisena ilmailulaitos • Ongelmana kulkuneuvoon asennettavat toisen omistamat koneet ja laitteet (esim. rahoitusleasingilla hankitut navigointilaitteet ja lentokoneen moottorit) • Kirjausmahdollisuus ei ole kehittynyt tältä osin (vrt. MK 14 luku erit.oikeudet) • Kahden velkakirjan järjestelmä: käärevelkakirja ja panttivelkakirja • Etuoikeus luetaan hakemuksen vahvistamisesta eikä hakemuksen saapumispäivästä kuten moderneissa järjestelmissä

17. Yrityskiinnitys 1/3 • Kahden velkakirjan järjestelmä • Syntyy panttioikeus elinkeinonharjoittajan kaikkeen kiinnityskelpoiseen irtaimeen omaisuuteen (vaihtuva) • Panttioikeuden syntyminen edellyttää panttivelkakirjanluovuttamista pantinsaajalle (traditio) • Käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuus (ei veronpalautus) • Yrityskiinnityksestä huolimatta saadaanpantataerikseen saatavat, arvopaperit ja arvo-osuudet -> yrityskiinnitys voimassa toissijaisesti • Muutoin on voimassa panttauskielto YrKiinL 4.3 § -> merkitystä sillä, milloin panttaus on tapahtunut suhteessa yrityskiinnityspanttioikeuteen nähden

18. Yrityskiinnitys 2/3 • YrKiinL 4.3 §:n mukainen panttauskielto / aikaprioriteetti • Jos käteispanttaus on ajallisesti tapahtunut ennen kuin yrityskiinnitys + panttivelkakirja on annettu velkojalle -> käteispantti on suojattu • Käteispanttauskiellon vastainen panttaus eisidoyrityskiinnitysvelkojaa, mutta on muutoin pätevä • Yrityskiinnitysvelkojalla on huonompi etusija velallisen ulosotossa/konkurssissa kuin pantti-/pidätysoikeuden haltijalla (MJL 5 § verr. MJL 3 §) • Yrityskiinnityksen estämättä normaaliyrityskiinnityksen piiriin kuuluvien esineiden luovutus (YrKiinL 9.1 §)

19. Yrityskiinnitys 3/3 • Säännöllinen tavaranvaihto ja omaisuuden tarpeellinen uusiminen mahdollista ->yrityskiinni-tys lakkaa luov.om. suhteen ja vastikkeena saa-tu om. kiinnityksen piiriin (YrKiinL 9.1 §) • Jos luovutus ylittää edellä sanotun -> yr.kiin. Jää voimaan -> jollei luovutuksensaaja ole bf (9.2 §) • Om. myynti kokonaisuudessaan tai pääosin -> yr.kiin. pysyy lähtökohtaisesti voimassa ja tuottaa paremman oik. kuin luov.saajan yr.kiin.velkojalla (YrKiinL 9.3. §) -> voimassa 6 kk yritysk.velkojan tiedonsaannista tai max 2 vuotta luovutuksesta -> vaadittava em. ajassa

20. Kaksoisdisponointi • Aikaprioriteetti / ekstinktio • Esimerkki: A ----- 2. luovutus -----> C bf/mf panttaus sekundus 1. panttaus - sitoumus + julk.varmistus B primus (velkoja ja pantinsaaja) • Aikaprioriteetti on yleisesti pätevä lähtökohta seuraantotilanteissa (yksilöllisesti määrätty es.)

21. Myöhempi luovutus • Tavanomainen irt.es. KK 11:4 ja 12:4 -> traditio + bf • Irt.es. sivullisen hallussa, VKL 31.1 § ja KK 10:1.2 -> denuntiaatio ja bf • Jvk, VKL 14 § -> traditio + bf • Arvo-osuus, ATL 26 § -> kirjaus + bf • Immateriaalioik. esim. PatenttiL 44.5 § -> rekisteröintipyyntö, joka johtaa rekisteröintiin + bf • Vilpittömän mielen ajankohta ekstinktion aikaansaamiseksi: luovutus- / julk.varm.hetki

22. Kiinteistöpanttaus 1/2 • Kiinteistöpantin synty MK 17:2.1 -> panttikirja luovutetaan velkojalle • MK 17:3.2 panttaussitoumuksen vaikutuksesta -> panttaussitoumuksella ei oikeusvaikutuksia kolmansiin A ----- 2. kiint.luovutus ---> C ostaja mf 1. panttaussitoumus B • MK 3:8 -> tietoisuuden merkityksestä • Poikkeus kollusiivinen oikeustoimi

23. Kiinteistöpanttaus 2/2 • MK 17:2:n mukainen panttioikeussyntynyt • Pantinsaaja menettää panttikirjan kiinteistön omistajalle/pantinantajalle • Panttioikeus lähtökohtaisesti sitoosivullista • Tapahtuu kiinteistön myynti bf olevalle sivulliselle niin, että myyjällä on kaupan hetkellä panttikirja • Panttioikeuslakkaa -> jos panttikirjan traditio myöhemmälle bf kiinteistön ostajalle

24. Toiskertainen panttaus • Aikaprioriteetti / ekstinktio • Sekundus-pantinsaaja bf -> + julkivarm. -> ekstinktio hänen hyväkseen -> primus -> jälkipanttioikeus, mikäli julk.varm. • Sekundus-pantinsaaja mf -> jälkipanttioikeus, mikäli julkivarm. edell. A --- 2. panttaus -- C bf / mf + jkv. sekundus 1. panttaus B primus

25. Hypoteekkikanne 1/2 • Lähinnä vain kiinnityspantin yhteydessä, koska näissä tapauksissa pantinsaajalla ei ole itsenäistä suoraan lakiin perustuvaa realisointivaltaa • Yleensä kiinteistökiinnitykseen perustuva panttioikeus • Kaksi kannetta, jotka kumuloituvat samassa prosessissa: henkilökohtaiseen maksuvelvollisuuteen ja objektikohtaiseen suorituksensaantioikeuteen perustuva suorituskanne • Suoritustuomio -> velvoitetaan suorittamaan tietty rahamäärä panttikohteen arvosta; yrityskiinnitys-tapauksessa elinkeinonharjoittajalle kuuluvasta yrityskiinnityksen alaisesta omaisuudesta

26. Hypoteekkikanne 2/2 • Asialegitimaatio (asiavaltuus)-> oikeus prosessata • Kiinteistön osalta lh- omaava vastaaja (MK 13:11) • Voitaneen lähteä siitä, että kannetta voidaan ajaa rekisteriin merkittyä omistajaa vastaan (esim. ajoneuvorekisteri) • Suorituksensaantioikeus toteutetaan ulosmittauksen kautta -> haetaan ulosmittausta • Kiinteistön osalta se katsotaan välittömästiulosmitatuksi suoritustuomiolla (UK 4:30) -> pantinsaajan on haettava kiinteistönmyyntiä • Sivulliselle kuuluva om. voidaan ulosmitata, jos om. ulosottoperusteen mukaan vastaa hakijan saatavasta (UK 4:9.1) -> esimerkiksi panttioikeuden nojalla

27. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 1/7 • KK10:2:n soveltamisala: irtain reaaliesine, arvopaperi, arvo-osuus, patentti tai muu teollisoikeus, asumisoikeuden pääoma-arvo • Ulkopuolelle jäävät panttilainauslaitosten hallussa olevien esineiden realisointi • Edellytykset: (1) saatava on erääntynyt maksettavaksi, (2) ilmoitus -> jollei makseta, niin esine myydään ja (3) ilmoituksessa mainittu aika (1 tai 2 kk) on kulunut eikä saatavaa ole maksettu • Voidaan poiketa, jos pantin arvon alenemisen takia aiheutuisi olennaista vahinkoa

28. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 2/7 • Edellytykset puuttuvat -> tehottomuus -> ostajan saanto voi korjaantua bf nojalla -> saantosuoja • Panttikohteen realisaatioon liittyvistä kysymyksistä voidaansopia halutulla tavalla (= dispositiivista oikeutta) -> tavanomaista pankkikäytännössä • Pantti on myyty -> raha on surrogaatti -> saa ottaa luottoa vastaavan suorituksen • Pantinsaajalla oikeuskohdistamiseen, jos hänellä on useita lopullisia suorituksensaanti-oikeuksia panttikohteeseen nähden eli missä järjestyksessä suoritetaan (vrt. KK 9:5)

29. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 3/7 • KK 10:2 -> MyyntiL:ia sovelletaan soveltuvin osin, esim. 4, 8-10 § -> sääntely on tahdonvaltaista • MyyntiL 4 § -> pantinsaajan on ilmoitettava sivulliselle oikeuden haltijalle myynnistä; selvitettävä ao. rekisteritiedot -> laiminlyönti -> vahingonkorvausvastuu • MyyntiL 8 § -> myynnissä otettava huomioon omistajan ja myös sivullisenedut, esim. jälkipantinsaajan edut • Esim. panttihuutokauppa, vapaa myynti, välittäjän avulla • Ilmoitus esimerkiksi kirjatulla kirjeellä (MyyntiL 9 §) • Myyntikustannukset otetaan pantin myyntihinnasta (MyyntiL 10 §) • Ylijäämä viivytyksettä pantin omistaneelle (väh. 8 €)

30. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 4/7 • Pääsääntö: pantinsaajalla ei ole velvollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin oikeutensa toteuttamiseksi • Poikkeuksia: panttina omaisuutta, jonka arvo tulee alenemaan nopeasti (esim. pilaantuminen) • Pantinantaja pyytää pantinsaajaa panttiesineen myyntiin • Pantinsaajalla voi olla velvollisuus myyntitoimenpiteisiin, vaikka saatava ei olisi erääntynyt -> oltava kuitenkin oikeus myyntiin

31. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 5/7 • Hyväksyttävä myyntivastike KK 10:2:n muk. myynnissä • Pantin omistajan >< pantinsaajan intressit • Pantinsaajalla velvollisuus hylätä korkein tarjous, jos tämä selvästi alittaa käyvän hinnan • Käypähuutokauppahinta • Seuraamukset -> ostaja on suojattu, kun hän on bf kelpoisuuden ylityksestä • Pantinsaaja voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi -> huomattavan alihintaisen myynnin lisäksi edellyttää huolimattomuutta (arg. KKO 1985 II 29) • Pantinsaajan on selvitettävä panttikohteen arvo etukäteen (asiantuntijan lausunto)

32. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 6/7 • KKO 1985 II 29 - pankilla A 10 000 mk saatava B:ltä, joka oli antanut A:lle asunto-osakkeet saatavan vakuudeksi - A järjesti panttihuutokaupan -> korkein tarjous 30 000 mk -> A hyväksyi heti - B nosti vahingonkorvauskanteen A:ta vastaan - kiinteistönvälittäjän arvio 138 000 mk - KKO katsoi hinnaksi 80 000 mk, koska vuokrattu - KKO: A:n olisi suoritettava korvauksena 43 000 mk B:lle (80 000 mk – (30 000 mk + 7000 mk yht.vastik. ja vesimaksuja, jotka ostaja otti vastatakseen)

33. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 7/7 • Esimerkki - A:lla on 50 000 euron saatava ja vakuutena B:n taide-esine - A myy panttiom. -> saaden 20 000 euroa, vaikka om. käypä arvo on 50 000 euroa - B:lle jää 30 000 euron henkilökoht. maksuvelvollisuus - jos myynti olisi tapahtunut 50 000 euron hinnalla -> B olisi vapautunut maksuvelvollisuudestaan A:han nähden - A on aiheuttanut vahinkoa B:lle -> A:n olisi maksettava B:lle vahingonkorvausta 30 000 euroa - lopputuloksena A tai B voi lakkauttaa vastakkaiset saamisoikeudet kuittauksella

34. Pantin realisaatio viranomaisen toimesta • UK 5:23.1 -> ulosottomies arvioi, ettei tarjous alita selvästi om. käypää hintaa paikkakunnalla -> valtionvah.korv.vastuu • Pantin haltija eikorvausvelvollinen • TuHO 2006:16: aluksen pakkohuutokauppa -> kanteessa vaadittiin pantinhaltijalta, joka oli huutanut aluksen ainoalla huudolla 600 000 mk, korvausta 1,8 milj. mk, koska pankki oli myynyt välittömästi aluksen X:lle 2,4 milj. mk • Pantinsaajan lojalitettivelvollisuus pantin omistajaa kohtaan -> millaista käyttäytymistä edellytetään • Jäi näyttämättä, että pantinhaltijalla olisi ollut tiedossa ostaja alukselle

35. Saamisoikeuteen kohdistuva panttioikeus • Tavallinen vk -> VKL 3 luku -> VKL 10 § • Saatavan panttauksessa pantinantaja säilyttää muodollisen asemansa velkojana eli velkasuhde velkoja – velallinen säilyy • Panttauksen jälkeen velallinen ei saa tehdä suoritusta pantinantajalle - > kuitenkin velallinen saa maksusuojaa VKL 29 §:n nojalla, jos on bf suorituksen tehdessään • Pantinsaajan on tehtävä panttausilmoitus (denuntiaatio) joutuisasti saamisvelalliselle ja näin estää tämän bf:n -> ilmoitukseen on liitetty myös pantinsaajan velkojasuoja pantinantajan velkojia vastaan (VKL 31.1 §) • Pantinsaajan väitesuoja saamisvelallisen väitteitä vastaan on liitetty myös panttausilmoitukseen eli denuntiaatioon (VKL 28 / 18 §) • Panttaus rajoittaa pantinantajan kelpoisuutta velkojana -> ei saa loukata pantinsaajan intressejä esim. velan anteeksianto, kuittaussopimus, sopimus saatavan vähentämisestä ja vapaaehtoinen akordisopimus ovat kiellettyjä

36. Saatavan panttaus Velkoja saatavan panttaus pantinsaaja O --------------------------- P Perussuhde - perintä saatava - väitteet - denuntiaatio (VKL 28, 29, 31.1 §) V velallinen • Perussuhde V ------- O -saatava 2. Perussuhde II O ------- P - saatavan panttaus vakuudeksi

37. Panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys 1/2 T (=O:n velkoja) P2 pantinsaaja perussuhde II Velkoja O --------------------------- P pantinsaaja perussuhde I denuntiaatio Saatava V velallinen • P ei saa lähtökohtaisesti parempaa oikeutta kuin oli O:lla • V voi esittää väitteitä P:tä kohtaan (väiteoikeus) ennen denuntiaatiota koskevista seikoista - kuittausväite - maksuväite • Kuittauskysymys VKL 28 / 18 § • Maksusuojakysymys VKL 29 § • P:n vaihdantasuoja O:n velkojia (T) vastaan VKL 31.1 § • Saatavan kaksoispanttaus P:n ja P2:n kesken VKL 31.2 §

38. Panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys 2/2 • VKL 3 luku exanalogia -> tavallisiin saataviin, esim. kauppa- tai vahingonkorvaussaatava • Panttausilmoitus saamisvelalliselle • Ilmoituksen tekee joko pantinantaja tai pantinsaaja • Ei muotovaatimusta -> todistuksen kannalta kirjallisesti • Riittävää, että velallinen on vastaanottanut, ei hyväksymistä, ei selonottoa • Panttausilm. koskee vain jo tapahtunutta panttausta • Saatavan ei tarvitse olla erääntynyteikä edes ansaittu • TakSL 14 § -> ilman aiheetonta viivytystä; ennen pantinantajan konkurssiin asettamista • Ilm. käytävä ilmi: 1)saatavan panttaus,2) uuden panttivelkojan nimi ja 3) yksilöity saatava

39. Pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito 1/2 velkoja panttaussuhde pantinsaaja O ----------------------------- P Velkasuhde 8000 € - perimisvalta 10 000 € maksusuhde V velallinen bf/mf • O --- V relaatiossa tehtävät määräämistoimet: - velan anteeksianto ei - kuittaussopimus ei - sop. saatavan vähentämisestä ei - vapaaehtoinen akordisopimus ei - koron alentaminen kyllä - saatavan kuoletuserien muutt. kyllä - erääntymisajan muuttaminen kyllä

40. Pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito 2/2 • Saatavan vanhentuminen • Valvoa saatavaa koskevan julkisen haasteen tai V:n konkurssin yhteydessä -> lojaliteettivelvollisuus -> velkoja O:lla vastuu -> toissijaisesti pantinsaaja P:llä on vastuu • Irtisanomisoikeus -> pantinantaja-velkojalla -> pantinsaajan P:n oman saatavan erääntymisen jälkeen -> pantinsaajalla

41. Ansaitsemattoman saatavan panttaus • Syntyperusteeltaan tunnettu; ei fiktiivinen - urakkasopimus - kustannussopimus • Panttaus on tapahtunut defacto • Pantinantaja-velkojan oma suoritus yhä tekemättä • Panttausilmoitus on mahdollinen, jos -> - panttaus on jo tapahtunut - saatava on riittävästi yksilöity - määrältään rajattu • ns. ansaintaperiaate - Ruotsissa HD:n tapaus NJA 1973 s 635 kuorma-autoilijan tapaus - saatavan panttaus on pätevä, mutta sivullissitovuus saavutetaan vähitellen ansaintahetken mukaan • Wärtsilän konkurssitapaus -> laivanrakennussop. perustuvan saatavan panttaus ja sen sivullissitovuus konkurssissa • Ks. KKO 1995:133, 1996:113, 2002:113 ja 2005:131 • UK 4:8.2 vielä ansaitsematonsaatava voidaan ulosmitata • KonkL 17:6 tuotto kertyy panttivelkojallekonkurssinajalta, esim. vuokrasaatava

42. Ulosmittaus • Menettely, jolla maksuun velvoittava tuomio pannaan konkreettisesti täytäntöön • Ulosottomies (kihlakunnanvouti ja kihlakunnan-ulosottomies) • Ulosottoperuste -> Ulosmittaus -> myynti -> jako -> tilitys • Esine- ja oikeusulosmittaus kohteen perusteella • UK 4:9 sivullisenomaisuuttaeisaaulosmitata; poikkeus jos kohde vastaa vakuusoikeudesta • Aikaprioriteettiperiaate -> mitä ulosoton piiriin kuuluu, ratkeaa lähtökohtaisesti siviilioikeudellisten sääntöjen mukaan (sopimus/traditio) • Omistusoikeusolettamat (esim. UK 4:10 hallinta / kirj.)

43. Konkurssi • Velallisen kaikkiavelkojia koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun • Konkurssissa velallisen omaisuus siirtyy velkojienmääräysvaltaan -> pesänhoitaja (KonkL 1:1.2) • Konkurssi alkaa tuomioistuimen päätöksellä; kellonaika • Velallinen menettääoikeudenmäärätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta (KonkL 3:1) • KonkL 5 luvussa säännökset siitä, mitä pesään kuuluu; pesään kuuluu mm. se om. joka saadaan takaisinsaantilain nojalla takaisin pesään (KonkL 5:1.2) • Konkurssisaatava -> velallisen sitoumus/oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista (vrt. pesän massasaatava) • Konkurssi eräännyttää pääsääntöisesti saatavan velkojan ja velallisen välisessä suhteessa; ei koske ehdollista saatavaa eikä vahingonkorvausta tai sellaista vastaavanlaista velkaa, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä

44. Velkojia sitova panttaus • Pantinsaajan velkojasuoja velallisen ulosmittaus- ja konkurssivelkojia vastaan tulee säännönmukaisesti kyseeseen vain, jos asianmukainen julkivarmistus on tapahtunut ennen ulosmitt./konkurssia -> julk.varm.tilanjatkuvuus eli esim. esine on yhä pantinsaajan hallussa • Irt.reaaliesine -> traditio • Hvk -> traditio (VKL 10 ja 22.1 §) • Tavallinen vk -> denuntiaatio velalliselle (VKL 31.1 §) • Tavaramerkki -> rekisteröinti tav.merk.rek. • Kiinteistö -> kiinnitys + panttikirjanhall.luov. velallinen A <----- 2. ulosmittaus/konk.----- B Y 1. pant.sit. + julk.varm.

45. Velallinen menettää oikeudellisen määräämisvallan 1/2 • UK 4:37 -> ei saa luovuttaa / pantata ilman ulosottomiehen lupaa -> kiellon vastainen toimi on tehoton velkojiin nähden • Luov.saaja/muu sivullinen voi saada vilpittömänmielensuojaa -> kiinteistön osalta MK 17:12, arvopaperi VKL 14 §, arvo-osuus (ATL 26 ja 27 §), irt.es. KK 11:4 • KonkL 3:1 -> velallinen menettää oikeuden määrätä konk.pesään kuuluvasta omaisuudestaan • KonkL 3:2.1 -> oik.toimi sitoo konkurssipesää, jos velallinen on tehnyt oikeustoimen ennen kuin konkurssin alkamisesta oli kuulutettu eikä toinen tiennyt eikä pitänyt tietää, ettei velallisella ole oikeutta määrätä om.

46. Velallinen menettää oikeudellisen määräämisvallan 2/2 • Erityissäännökset MK 17:12, VKL 14 §, ATL 26/27 § jne. syrjäyttävät yleissäännöksen KonkL 3:2.1 -> bf suoja on siten mahdollinen, vaikka oik.toimi olisi tehty konkurssista kuuluttamisen jälkeen • Jos oik.toimi on tehty ennen konkurssia -> niin oik.toimi itsessään ei kaikissa tapauksissa oikeuta vilpittömän mielen suojan saamiseen -> niinpä jos bf perustuu KonkL 3:2.1, edellytetään, että myös julkivarmistus tapahtuu ennen konkurssista kuuluttamista

47. Pantatun omaisuuden ulosmittaus • Panttioikeus eiestäulosmitata panttikohdetta jonkun toisen saatavan maksamiseksi -> merkitystä ei ole millaisesta om. on kysymys • Panttioikeus otetaan myynnissä ja varojen jaossa huomioon -> UK 5 ja 6 luvut • Ulosmittauksen hakijana voi olla myös henkilö, jolla on panttioikeus velalliselle kuuluvaan omaisuuteen -> kohdistetaan lähinnä vakuusobjektiin • Ilman velallisen suostumusta hänen vakituinen asuntonsa saadaan ulosmitata ennen muuta omaisuutta vain painavasta syystä (UK 4:25)

48. Pantinsaajan etuoikeus suoritukseen • Pääsääntönä saamisoikeuksien osalta -> velkojilla on yhtäläinen oikeus saada saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa (MJL 2 §) taloudellisessa kollisiossa • Objektikohtaisella suorituksensaantioikeudella on etusija suhteessa henkilökohtaiseen maksuvelvollisuuteen perustuvaan suorituksensaantioikeuteen (MJL 3 §) • Yrityskiinnitys tuottaa huonommanetusijan (MJL 5 §) kuin tavallinen panttioikeus -> yr.kiin.velkojalle jaetaan konkurssitilanteessa ennen muita saatavia 50 % kiinnitetyn om. arvosta sen jälkeen, kun MJL 3, 3a ja 4 §:ssä tarkoitetut saatavat on suoritettu -> loppuosalle suoritetaan 2 §:stä ilmenevän perusteen mukaan • Ulosmittauksessa ei vastaavaa heikennystä yr.kiin.osalta

49. Ulosmitatun kiinteistön myynti 1/11 • Tavallinen velkoja -> haettava ensin ulosottoperuste -> ulosmittaus • Panttivelkojan hypoteekkikanne -> suoritustuomio -> välittömästi ulosmittaus • Erikseen haetaan myyntiä -> kiinteistö myydään joko huutokaupalla tai ns. vapaalla myynnillä, joita on useita eri muotoja

50. Ulosmitatun kiinteistön myynti 2/11 • Vapaan myynnin eri muodot UK:ssa: • Yksityisentoimittamajulkinenhuutokauppa, esim. yksityisen huutokauppakamarin toimittama huutokauppa (UK 5:75) -> ei koske kiinteistön myyntiä • Ulosottomiehen toimittama vapaamyynti (UK 5:76); ja • Muuvapaamyynti, esim. velalliselle tai pantin haltijalle annetaan toimeksianto myydä kohde (UK 5:77)