Luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus

Luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus Prof. Jarno Tepora Helsingin yliopisto 2012

Eri rahoitusmuodot ja vakuus –luentosarjan sisältö • Varallisuusoikeuden ominaisuudet • Pantinantajan ja pantinsaajan oikeusasema • Yrityksen rahoitusmuodot • Kuluttaja-asiakas luotonsaajana ja vakuusjärjestely • Vakuusoikeuksien systematisointi ja olennaiset tunnusmerkit • Sopimukseen perustuvien saatavien panttaus • Osakesalkun (portfolion) panttaus • Arvo-osuusjärjestelmä ja arvo-osuuden panttaus

Eri rahoitusmuodot ja vakuus –luentosarjan sisältö (jatkuu) • Rahoitusyhtiön tarjoamat rahoitusmuodot • Omistuksenpidätys (osamaksurahoitus) • Factoringrahoitus (laskusaatavien rahoitusta) • Myyntikomissio (ostokomissio) -> vaihtoehto luottokaupalle om.pid. • Konsignaatio -> vaihtoehto luottokaupalle omistuksenpidätysehdoin • Leasingrahoitus • Kiinteistöleasing eli kiinteistörenting • MK 14 luvun mukaiset vakuusjärjestelyt • Arvopaperistaminen (saatavapoolin / liiketoiminnan) • Projektirahoitus (elinkaarirahoitus infran toteuttamisessa) • Yrityskiinnitys

Varallisuusoikeuden ominaisuudet • Varallisuusoikeuden ominaisuudet pääsäännön mukaan: • Luovutuskelpoinen / siirtokelpoinen • Ulosmittauskelpoinen -> ei merkitystä panttausvaiheessa • Varallisuusarvoa realisointivaiheessa -> pantinsaajan arvioitava • Pääsäännöstä on lukuisia poikkeuksia eri laeissa ja asiasta voidaan sopia toisin (vrt. kuitenkin MK 2:11 kielletyt ehdot) • Poikkeuksia ovat mm.: • Sosiaalisaatavat -> kun rahat tilillä -> ulosmitattavissa • immateriaalioikeudet ks. PatL 43 §, TekL 28, 42 § -> suojasäännöksiä esim. tekijänoikeuden haltijan tai hänen läheisenä hyväksi • Käyttöoikeudet -> usein eivät ole siirtokelpoisia

Pantinantajan ja pantinsaajan oikeusasema T X -------- A --------- B ------- C Y käyttövalta - lainsäädäntö (KK 10:3) - sopimus X = ns. oikea omistaja A = pantinantaja B = pantinsaaja (sekundus) (KK 11:4 ja 12:4) Y = pantinsaaja (primus) (KK 1:5) T = tertius, yleinen sivullistaho C = edelleenpantinsaaja (KK 10:6)

Pantinsaajan/pantinantajan oikeusasema • Käyttövalta (primäärioikeus) • Lojaliteettivelvollisuus (esim. KK 10:3) • Kompetenssimuodot (sekundäärinen oikeus) • Luovutuskompetenssi • Reaaliluottokompetenssi • Henkilöluottokelpoisuus • Testamenttauskompetenssi • Perittävyyskelpoisuus • Erityisen oikeuden perustamiskompetenssi • Tietynasteinen dynaaminen suoja • Edellyttää normaalisti julkivarmistusta: traditio, kirjaaminen tai denuntiaatio eli panttausilmoitus

Yrityksen rahoitus- ja vakuusmuodot optiolaina osakkeet jvk vaihtovk YRITYS OY osamaksuk.-> kiinteistön omistusmaanvuokra * * kiinteistökiinnitys * käyttöoikeuskiinnitys (laitoskiinnitys) leasing -> - ulottuvuus - ulottuvuus (MK 14:4 ja 5) ainesosa/tarpeisto * MK 14:4 ja 5 irtain om. Ajoneuvot • Yrityskiinnitys * autokiinnitys (ei henkilöauto eikä pakettiauto) - käyttö-,vaihto- ja * aluskiinnitys (myös rakennusaikainen) rahoitusomaisuus * ilma-aluskiinnitys • SaatavatOsakkeet ja arvo-osuudet • - yksittäisen saatavan panttaus • - saatavakannan käyttö vakuutena (= factoring) • - saatavien kokoaminen -> arvopaperistaminen -> myynti erillisyhtiölle <- jvk sijoittajilta rahaa • Immateriaalioikeudet • - patentti-, tavaramerkki- ym. teollisoikeudet pantattavissa rekisteröinnin avulla • - tekijänoikeus ei kirjattavissa erikseen -> kuuluu yrityskiinnityksen piiriin, jos oikeus elinkein.harj.

Rahoitusyhtiön palvelut • Rahoitussopimus Investointi-Factoringrahoitus rahoitus (saatavien organ.rahoitusta) (om.pid.) YRITYS LeasingrahoitusMyynnin(tuki)rahoitus (kauppa+vuokra) (osamaksukaupan rahoitus) ------------------------------------------------------------------------------- • Projektiyhtiön hyv.käyttö Erillisyhtiön hyväksikäyttö ProjektirahoitusArvopaperistaminen syndikoitu luotto saatavapoolin myynti

Yksityishenkilön rah.vaihtoehdot Verotus julkinen sektori Yksityishenkilö RahalaitoksetRahoitusyhtiöt • Käteispanttaus - osamaksukauppa • Kiinnitysvak. - leasingrahoitus • Henkilötakaus PanttilainakonttoritKulutusluottorahoitus • käteispantti yhtiöt • reaalies./osake - luottokorttirahoitus • ei henkilökoht.vastuuta

Luotto- ja vakuussuhteet luottosuhde • Velallinen < --------------> Velkoja - luottosopimus/vk -> henkilökoht. saamisoikeus panttaussuhde • Omistaja < ----------------- > Panttivelkoja - panttaussopimus -> esinekoht. saamisoikeus takaus-/panttaussuhdetoisenvelasta • Sivullinen < ----------------- > Vakuusvelkoja - vierasvelkapanttaus-> esinekoht.saamisoikeus - takaus -> henkilökohtainen saamisoikeus

Vakuustyypit • Henkilövakuudet -> kaikki sitoumukseen perustuvia • Takaus / pankkitakaus -> palkkiota ja vastavakuutta vast. • Luottovakuutus -> vakuutuslaitokselta luotonantaja ostaa vakuuden vastiketta (vakuutusmaksua) vastaan • Takuu eli garantia -> sitoumus, jolla joku ottaa vastatak-seen taloudellisen tappion vaarasta, joka voi aiheutua hankkeeseen lähtevälle kolmannen kanssa • Del credere-sitoumus -> asiamies antaa päämiehelleen valitsemiensa ostajien maksukykyisyydestä (KK 18:6) • Remburssi-järjestely -> ulkomaankaupassa käytetty -> ostajan pankki avaa remburssin • First demand –takuusitoumus -> perittävissä suoraan antajalta

Esine- eli reaalivakuudet • Rasitusvakuudet • Panttioikeus -> realisointioikeus panttiobjektin arvosta • pidätysoikeus (ei realisointioikeutta) / pidätyspanttioikeus • Legaalinen erityinen etuoikeus (esim. meripanttioikeus; ML) • Funktionaalisesti arvioituna myös: • Kuittausoikeus -> Suomessa konkurssilainsäädäntö myöntää varsin laajan kuittausoikeuden käytön -> vastakkaiset saamis-oikeudet kuittaantuvat (KonkL 6 luku) • velvoiteoikeudellinen takaisinotto-oikeus-> konkurssilain myötä takaisinotto-oikeudella on sivullissitovuus konkurssivelkojia kohtaan (KonkL 5:7)

2. omistusvakuudet • Omistuksenpidätys (esim. osamaksukauppa) • Vakuusluovutus (esim. sale and lease back) • Funktionaalisesti arvioituna myös: • Rahoitusleasing (vuokralleantaja on vuokraes. omistaja) • Myyntikomissio (komissionantaja on esineen omistaja) • Konsignaatio (konsignaationantaja on es. om. , kunnes tallettaja ostaa myytävän kohteen)

Panttikelpoinen omaisuus • Jokainen omaisuusobjekti pääsääntöisesti panttikelpoinen, jos se on • yksilöitävissä ja on myös riittävästiyksilöity ja • luovutuskelpoinen (ulosmittauskelpoinen) • Lisäksi käytännössä edellytetään, että objektilla on vaihdannallistaarvoarealisaatiovaiheessa ja erotettavissa • Panttaustavat: • käteispanttaus (sopimus + traditio), esim. asunto-osake • panttaussopimus + panttauksen rekisteröinti, esim. patentti, tavaramerkki, mallisuoja (= teollisoikeudet) • hypotekaarinen panttaus (kiinnitys + panttaus + pantti(velka)kirjan hallinnan luovutus), esim. kiinteistö, alus, ilma-alus, kuorma-auto • denuntiaatiopanttaus (sopimus + panttausilmoitus; VKL 31.1 § ja KK 10:1.2), esim. saatava tai panttiobjekti kolmannen hallussa

Omaisuuden tehokas panttaus edellyttää: • Varallisuusoikeus on panttikelpoinen; ja lisäksi • Panttaussopimus pantinantajan ja pantinsaajan välillä (kaksipuolinen oikeustoimi; OikTL 1 luku soveltuu); on myös jäsennettävissä yksipuoliseksi määräämistoimeksi, panttaus-sitoumukseksi, jonka pantinsaaja voi torjua • Saamissuhde (causa) vakuusjärjestelyn tarpeen perustana • Panttauskompetenssi (+ oikeuskelpoisuus) • Julkivarmistus (=julkisuutta luova lisäakti) oikeussuojan varmistamiseksi kollisioiden varalle: (a) traditio= hallinnan luovutus; (b) kiinnitys = kirjaus julkiseen rekisteriin , (c) rekisteröinti= panttaussopimuksen kirjaus julkiseen rekisteriin ja (d) denuntiaatio = panttausilmoitus saamisvelalliselle tai kolmannelle, jonka hallussa panttiobjekti on

Irtaimen omaisuuden panttikelpoisuus • Irtaimen omaisuuden käsitteestä • tarkoitetaan oikeutta • omistusoikeus ymmärrettynä laajasti (esim. ”omistusoikeus saatavaan”; ”omistusoikeus immateriaalioikeuteen”) • rajoitetut esineoikeudet (erityiset oikeudet), esim. siirtokelpoinen maanvuokraoikeus, MK 19:1 • Kohteet: • Reaaliesineet • - kiinnityskelpoiset (esim. kulkuvälineet: laivat, lentokoneet, kuorma- ja linja-autot) • - ei kiinnityskelpoiset (esim. tietokone, vene) • epätyypilliset objektit: saatavat, yhteisöosuudet, kuten osakkeet, ja immateriaalioikeuksista teollisoikeudet

Irtain omaisuus kiinnityksen kohteena Yksittäinen esine • Kiinnitys vuokraoikeuteen ja vuokra-alueella oleviin vuokramiehen rakennuksiin (ns. laitoskiinnitys; käyttö- oikeuskiinnitys; MK 19 luku; vuokraoikeus siirtokelpoinen) • Kiinnitys tontinvuokraoikeuteen, joka on merkitty tontinvuokrarekisteriin (MK 19 luku) -> itse tonttiin ei saa vahvistaa kiinnitystä tontinomistajan toimesta • Aluskiinnitys (AlusKiinL) -> 15 m alus /rakennusaik. • Ilma-aluskiinnitys (L kiinn.ilma-aluksiin) • Autokiinnitys (AutoKiinL) ; ei henkilö- eikä pakettiauto Elinkeinonharjoittajan elink.toimintaan kuuluva irt.om. • Yrityskiinnitys (YrKiinL) - vaihto-, käyttö- ja sijoitusomaisuus; ei veronpalautus

Kiinteä omaisuus vakuuskohteena • Yksilöity varallisuusarvoinen kohde -> tila, tontti, määräosa tilasta/tontista ja määrä-ala -> lainhuudatettu • Panttauskompetenssi • Panttaussopimus • Saamissuhde (causa) -> olemassa tai tulevaisuudessa -> ei fiktio • Kiinnitys em. kohteeseen -> määräytyy etusija -> todistus kiinnityksestä = panttikirja (MK 16:5) • Panttioikeus saadaan, kun panttikirja luovutetaan velkojalle saamisen vakuudeksi (MK 17:2) • Etusija kiinnityksen hakupäivän mukaan (rasitustodistus) -> jos useita samana päivänä, voidaan pyytää etusijaa kiinnitysten numerojärjestyksessä-> panttikirjat n:ot 1-5 • Sähköinen panttikirja -> luovutettu sille, joka on kirjattu lh- ja kiinnitysrekisteriin sähköisen panttikirjan saajaksi -> kirjaus korvaa kirjallisen panttikirjan tradition -> panttikirjan haltijana pidetään sitä, joka viimeksi on kirjattu sähköisen panttikirjan saajaksi • Sähköinen panttikirja on vaihtoehto kirjalliselle panttikirjalle -> otetaan koemielessä käyttöön 2013 ja lopullisesti 2015

Kirjaamiskelpoisuuden erityiset edellytykset • Tyyppipakkoperiaate • MK:ssa luetellaan kirjaamiskelpoiset oikeudet 2) Oikeussuojaperiaate • Voidaan kirjata vain oikeuksia, joiden haltijoiden asemaa kirjaus parantaa • Informatiivinen kirjaus 3) Täsmällisyysperiaate • Sekä kirjaamisen kohteet että kirjattavat oikeudet on yksilöitävä riittävästi 4) Surrogaattiperiaate • Oikeudenhaltijan oikeus siirtyy koskemaan alkuperäisen kohteen sijaan tullutta omaisuutta

Sopimukseen perustuvien saatavien panttaus • Saatavan pantiksi kelpaavuudesta • Yksilöity; esim. kustannussopimukseen per. saatava • luovutuskelpoinen (ks. UK 4:8: ei tarvitse olla lopullinen) • Vaihdannallista varallisuusarvoa ainakin erääntymisvaiheessa 2. Sopimukseen perustuvan saatavan panttauksen julkivarmistus • Arvopaperisaatavat (asiakirjan hallinnan luovutus eli traditio) • Saatavat, jotka liittyvät saamisoikeuden osoittavaan asiakirjaan todistelun helpottamiseksi (denuntiaatio saamisvelalliselle) • Vailla asiakirjaliityntää olevat saatavat (denuntiaatio saamisvelalliselle) • Merkitys • suoja saatavan velkojanvaihdosta vastaan • suoja pantiksipanijan myöhempiä ulosmittaus- ja konkurssivelkojia vastaan • suoja pantiksipanijan myöhempää toiskertaistapantinsaajaa vastaan (kaksoispanttaus)

Esimerkkikuvaus: V velallinen VKL 31 § perussuhde -> 50 000 € urakkasaatava 2. oik.toimi velkoja A ------------- B pantinsaaja (bf/mf) luovutuksensaaja 1. panttaus ulosmittaus-/kon- denuntiaatio 30 000 € saatava kurssivelkoja Y pantinsaaja/luotonantaja

Saatavan panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys panttaus Velkoja O ------------- P pantinsaaja / luotonantaja O:lle perussuhde - denuntiaatio eli panttausilmoitus V velallinen • P ei saa lähtökohtaisesti parempaa oikeutta kuin oli O:lla V:tä kohtaan • V voi esittää väitteitä P:tä kohtaan (väiteoikeus) ennen denuntiaatiota koskevista seikoista - kuittausväite - maksuväite - perussuhdetta koskevia väitteitä • Kuittauskysymys VKL 28 § / 18 § • Maksusuojakysymys VKL 29 § • P:n vaihdantasuoja O:n velkojia vastaan VKL 31.1 § • Saatavan kaksoispanttaus VKL 31.2 §

Sopimukseen perustuvan saatavan panttauksen denuntiaatiosta • VKL 3 luku ex analogia • VKL 10 § Panttaus / luovutus; samat säännöt soveltuvat • Edelleenpanttaus KK 10:6 – reunaehdot samat kuin pantinsaajalla itsellään -> otettava huomioon edel.pant. • Panttausilmoitus velalliselle (V:lle) • Ilmoituksen tekee joko pantiksipanija (O) tai pantinsaaja (P) • Panttausilmoituksen (siirtoilmoituksen) toimittaminen • ei muotovaatimusta -> todistelun vuoksi kirjallisesti • velallinen on vastaanottanut -> ei velallisen hyväksymistä eikä selonottoa • Panttausilmoitus koskee vain jo tapahtunutta panttausta de facto • Saatavan ei tarvitse olla erääntynyt eikä edes ansaittu • Ei määräaikaa panttaussopimuksen ja denuntiaation välillä • panttausilmoitus on tehtävä viimeistään ennen pantiksipanijan konkurssiinasettamista/saatavanulosm.

jatkuu • - ennen kuin ulosmittauspöytäkirjan mukainen maksukielto on toimitettu velalliselle (UK 3:28,35 ja 39) • TakSL 14 § asettaa määräajan – ilmanaiheetontaviivytystä on tehtävä julkivarmistus panttaustoimesta -> muutoin oikeustoimi perääntyy, jos ilmoitus tehdään vasta takaisinsaantiaikana 3kk/2 vuotta läheinen • Panttausilmoitus on nimenomainen • Ilmoituksesta on käytävä ilmi: • saatavan panttaus; • uuden panttivelkojan nimi; ja • yksilöity saatava

Pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito velkoja pantinsaaja O -------------------------- P panttaussuhde 8000 e / denuntiaatio Velkasuhde maksusuhde 10000 e V velallinen bf/mf • Velkojalla on lojaliteettivelvollisuus pantinsaajaa kohtaan • O ------ V relaatiossa tehtävät määräämistoimet: • Velan anteeksianto ei • Kuittaussopimus ei • Sopimus saatavan vähentämisestä ei • Vapaaehtoinen akordisopimus ei • Koron alentaminen kyllä, jos ei heikennä pantinsaaja • Saatavan kuoletuserien muuttaminen kyllä ” • Erääntymisajan muuttaminen kyllä ”

jatkuu • Saatavan vanhentuminen • Toisin sanoen, kuka valvoo V Oy:n lakatessa saatavaa koskevan julkisen haasteen tai V:n konkurssin yhteydessä  lojaliteettivelvollisuus velkoja O:lla eli hän valvoo saatavansa tai toissijaisesti pantinsaaja P:llä vastuu -> koska hänellä on omaintressi valvottavana • Irtisanomisoikeus -> pantinantaja-velkojalla -> kuitenkin niin, että pantinsaajan oman saatavan erääntymisen jälkeen oikeus on pantinsaajalla • Kuvaus: Velkoja O ----------------------- P pantinsaaja panttaussuhde velkomussuhde maksusuhde V Oy saamisvelallinen lopetetaan / konkurssi

Kaksoispanttaus bf/mf 2. velkoja 1. P2 ------------- O ----------------- P1 panttaus panttaus denuntiaatio V velallinen • VKL 31.2 § - aikaprioriteetti - ekstinktio P2:n hyväksi, jos bf + denuntiaatio ensin V:lle

Perussuhdetta osoittavan sopimusaseman luovutus 2. luovutus velkoja 1.panttaus T <------------------------ O ------------------------ P - vuokra - urakka tms. Denuntiaatio denuntiaatio V velallinen hall./kirjaus • VKL 31.2 § panttaus 1. <> luovutus 2. mf/bf + denuntiaatio • LHVL 31 § liikehuoneiston vuokra /luovutus-> hallinta • AHVL 38 § asuinhuoneiston vuokra/luovutus -> hallinta • MVL 12 § maanvuokra / luovutus -> hallinta/kirjaus • Tavallinen irtain reaaliesine (laiva, lentokone) -> ”kauppa rikkoo vuokran”-periaate -> onko yhä voimassa?

Wärtsilän Meriteollisuuden konkurssipesän tapaus P pankki luotto 600 mmk takaus telakka laiv.rak.sop. 650 mmk -> om.oik. alukseen sen valm. W ---------------------------------------------- V varustamo saatavan panttaus (saamisvelallinen) vastavakuudeksi denuntiaatio T takauslaitos (pantinsaaja) • VKL 31.1 § -> denuntiaatio ennen pantiksipanijan (W:n) konkurssiin asettamista-> TakSL 14 § ilman aiheetonta viivytystä panttauksesta (T  V) • KonkL 3:8 -> konkurssipesän oikeus sitoutua velallisen sopimukseen eli sijaantulo-oikeus jatkamaan sopimusta; ks. myös KauppaL 63 § * Vaihtoehto / lisävakuus -> aluskiinnitys, joka on mahdollinen jo rak.vaiheessa

Ansaitsemattoman saatavan panttaus • Syntyperusteeltaan tunnettu; ei fiktiivinen - urakkasopimus - kustannussopimus • Panttaus on tapahtunut de facto • Pantinantaja-velkojan oma vastasuoritus on yhä tekemättä • Panttausilmoitus on mahdollinen, jos - panttaus on jo tapahtunut - saatava on yksilöity riittävästi - määrältään rajattu • ns. ansaintaperiaate • Ruotsissa HD:n tapaus NJA 1973 s 635 • saatavan panttaus on pätevä, mutta sivullissitovuus saavutetaan vähitellen ansaintahetken mukaan edellyttäen, että suoritus tapahtuu vaiheittain osissa (= jaettavissa osiin) • vrt. KKO 1976 II 69 irtaimistokiinnitystapaus ja KKO 2005:36 yrityskiinnityksen osalta (huom. 50 % sääntö)

jatkuu • Wärtsilän konkurssitapaus -> laivanrakennussopimukseen perustuvan saatavan panttaus ja sen sivullissitovuus -> jos saatava on jaettavissa (urakkaerät) -> voidaan soveltaa ns. ansaintaperiaatetta -> konkurssi -> valmiusaste esim. 70 % -> jos konkurssipesä jatkaa sop. täyttämistä -> saa pesä 30 % • Ei-ansaitun saatavan ulosmittaus -> katsottu, että jos vielä ansaitsematonta saatavaa ei saa ulosmitata -> niin ei myöskään tällainen panttaus ole mahdollista • Ulosottolainsäädännössä vanhastaan mahdollistetaan palkan, eläkkeen ja elinkeinotulon ulosmittaus määrätyin edellytyksin -> ulosmittausvelallisen suojasäännökset • Jos omaksutaan ns. ansaintaperiaate -> niin ulosmittaus on mahdollinen • UK 4:8.2:n mukaan saatava voidaan ulosmitata, vaikkei velallisella vielä ole lopullista saamisoikeutta, jos saatava on riittävästi yksilöity sopimuksessa tai kun velallinen on vaatinut toiselta suoritusta sopimuksen tai lain perusteella

Vuokrasaatavan panttaus Esimerkkitapaus: P Pankki panttaus vuokrasaatavien maksaminen Rahoitusyhtiö R panttausilmoitus kauppa leasingsopimus tav.hall.luov. A ------------------------ B Kauppias Asiakas • VKL 31.1 § -> vapaamuotoinen panttausilm. saamisvelalliselle • KK 10:1.2 -> omistajalta vapaamuot./P:ltä kirjallinen omistajan tod.,jos pantataan myös itse objekti, joka on B:n hallussa

Tapaus KKO 1995:133 omistaja-vuokranantaja K Oy --------- konk.velkojat luotto panttaus vuokra R Oy kiinteistö x vuokrien maksu V Oy vuokralainen • UL 4:29.2 ja UL 6:9.2; uusi ulosottokaari 1.1.2008; UK 4:8 • Konkurssiin asettamisen jälkeen erääntyvät vuokrat tulevat konkurssipesälle, koska kiinteistön vuokra on ulosmitattavissa vain yhdessä kiinteistön kanssa • KonkL 5:1.3 ->pesään kuuluvan omaisuuden tuotto kuuluu konkurssipesään • KonkL 17:6-> panttiomaisuudesta (kiinteistö x) konkurssin ajalta saatava tuotto kertyy panttivelkojalle, jollei toisin ole sovittu-> jos vuokra pantattu erikseen kolmannelle -> tiedoksi kiinteistöpantinsaajalle?

Entä jos kolmikantasopimus? K Oy ----------------- konkurssivelkojat luottosopimus vuokrasopimus R Oy maksut V Oy • Kolmikantasopimus K Oy – V Oy – R Oy • Jos sopimusjärjestely on tehty K Oy:n konkurssin varalta -> järjestely ei sido K Oy:n konkurssipesää • Mutta jos sopimusjärjestely on tehty aidosti alun alkaen kolmikantasopimuksena -> niin järjestely periaatteessa sitoo

Oikeustapaus KKO 2002:113 • Vrt. KKO 1995:133, joka koski kiinteätä omaisuutta • Tarkasteltava tapaus koskee osakkeita + niiden tuottoa • Tapauksen kuvaus: 23.6.92 konkurssi Oy A Ab omistaja-pantinantaja Liik.h.vuok. 4.7.91 Vuokralainen panttaus:osakkeet+tuotto Den. 9.7.91 4.6.91 A-SSP Oy pantinsaaja • Osakkeet oli myyty 28.12.94 panttihuutokaupalla • Pantattu tuotto eli vuokrasaatavat kuuluivat pantinsaajalle • Ks. KonkL 17:6 panttiomaisuuden tuotto-> konk.ajalta pantinsaajalle

Laivan rahoitus- ja vakuusjärjestely • Rahoitusvaihtoehtoja on useita; perusratkaisuun vaikuttaa se, omistaako aluksen rakennusaikana telakka vai varustamo-tilaaja • Esimerkkitapaus: rahoittaja luotto rakentaja laiv.rak.sop. Omistaja/tilaaja R ------------------ Telakka <------------------- Varustamo -----– R1 takaus vastavakuus Aluskiinnitys Takuulaitos denunt. TelakkaVarustamo • Vastavakuudeksi * luoton vakuudeksi - laiv.rak.sop. per. - aluskiinnitys rakennusaikaiseen saatava alukseen ja valmistuttua alukseen - yrityskiinnitys

Projektirahoitusmalli Omistajia = sponsorit Telakka Aliurak. 1 Aliurak. 2 luotto aluksen rak.sop. R -------PROJEKTIYHTIÖ<----------------------- Varustamo Alus • Vakuusjärjestelyt: • Projektiyhtiön osakekanta=alus -> vierasvelkap. • Aluskiinnitys • Yrityskiinnitys • Saatavien panttaukset • Arvon kaksoispanttaus? -> tässä tapauksessa samalle rahoittajalle voidaan antaa pantiksi sekä osakekantapantti että kiinnityspantit, jolloin lähtökohtaisesti kiinnitykset rasittavat osakepanttia • Ks. KKO 1997:146->arvon kaksoispanttaus-> osakkeet/kiinteistö

Pantatun saatavan periminen ja realisoiminen • Perimislegitimaatio on panttivelkojalla: eli V ----- P • Odotus- eli vakuusvaihe • perityt varat surrogaattina saamisoikeuden sijasta • Ylimenevä osuus pantinantaja-velkojalle, jos hän sitä vaatii jo tässä vaiheessa • Selvitysvaihe: P:n oma saatava O:lta erääntynyt ja maksamatta • Oikeus periä saatava ja käyttää se pääoman ja korkosaatavan kattamiseen (edellyttää, että V:n saatava on myös erääntynyt O:lle) • Irtisanomisoikeus • Panttivelkojan huolenpitovelvollisuus (lojaliteettiperiaate) -> johtaa yleensä perimään saatavan kuin että saatava myytäisiin • Pantatun saatavan realisaatiomyynti -> yleensä alle nimellisarvon • KK 10:2, sopimuksin voidaan sopia toisin • Ostajasta tulee saatavan (uusi) velkoja

Saatavan panttaus ja yrityskiinnitys • YrKiinL 3 § : käyttö-,vaihto- ja rahoitusomaisuus • Ansaintaperiaate • Ei vielä erääntynyt • Ennen yrityskiinnitystä perustettu irtaimen pantti on aikapriori-teettiperiaatteen mukaan yrityskiinnitysvelkojaa sitova -> esim. veneen panttaus, autokiinnitys ennen yr.kiin. hakemista ja teollisoikeuden panttaus • YrKiinL 4.3 §:n mukainen panttauskielto -> ei saa pantata kuin yrityskiinnitystä käyttäen (käteis-, denuntiaatio- ja rekisteröimis-panttauksen osalta kielto) yrityskiinnityksen voimassaollessa • Panttausoikeustoimi on sinänsä pätevä • Panttaus ei kuitenkaan sidoyrityskiinnitysvelkojaa • Poikkeukset kiellosta: arvopaperit, arvo-osuudet ja saatavat • Pantattu saatava, arvo-osuus tai arvopaperi kuuluu kuitenkin yrityskiinnityksen piiriin -> toissijainen oikeus yr.kiin.velkojalla

Panttisaatavan ylijäämäarvon hyödyntämisestä • Saatavan perintä ja ylijäämän tilittäminen pantinantaja-velkojalle - lojaliteettivelvollisuus - OikTL 36 §:n periaatteet -> tilitysvelvollisuus ylijäämän osalta pantinantajalle 2. Ylijäämän jälkipanttaus - factoring-rahoituksen yhteydessä käytössä samaan konserniin kuuluvien P:n ja R:n kesken - esimerkki: P jälkipantinsaaja ylijäämä rahoitussopimus Ensipantinsaaja R <----------------------------------------- M myyjä laskusaatavien panttaus maksu denuntiaatio laskussa -> maksettava R:lle O1 O2 O3 On = ostaja--velallisia • VKL 31.1 § ja KK 10:1.2 • KKO 1989:53 - jälkipantti-ilmoitus factoringrahoitusyhtiölle R:lle ensipantinsaajana ei riitä, vaan panttausilmoitus on tehtävä saamisvelallisille O1,O2 jne. • Ruotsissa toisin, vaikka lainsäädäntö samanlainen -> pantausilmoitus ensipantinsaajalle R:lle on riittävä -> tarkoituksenmukaista, koska rahavirta kulkee R:n kautta -> joka suorittaa P:lle

Osakkeen / arvo-osuuden panttaus • Osakkeenpanttaus (esim. asunto-osake on aina nimetylle henkilölle) siirtosarja + hall traditio • Omistaja A -------------- B Pankki ks. osakekirjat + isän.tod. panttaus • ks. VKL 13 §, 14 § ja 22 § • ks. OYL 3:13, AsOyL 19 § • Hall. Panttaus A -------------------------- B erit.yhtiö pankki • huom! VKL 22.2 § -> panttaus on tehokas,vaikka osake jää pankille erotettuna pankin muusta varallisuudesta

2.arvo-osuuden panttaus * julkisen yhtiön osake ja/tai joukkovelkakirja -> arvo-os. järjestelmässä ei paperista arvopaperia -> sähköinen merkintä rekisterissä, ei numerointia Arvo-os.rek. / tilinhoitajayhteisö arvo-os.tili om.kirj. Pant.kirj. Asiakas A--------------------------- P pankki panttaus 10000 Nokia • ks. ATL 26 ja 27 § -> panttaus tapahtuu kirjauksella arvo-os.tilille -> pantinsaaja hakee panttauksen kirjausta esittämällä panttaussitoumuksen + kirjall. luvan pant. • Panttauksessa arvo-osuustili (10000 Nokia) pantataan

Arvopaperien/arvo-osuuksien panttauksessa olennaisia seikkoja: 1. Kohdeosake, hvk – on riittävästi yksilöity; sama vaatimus koskee arvo-osuutta - kohteena voi olla paitsi itse arvopaperi, myös sen tuotto; arvo-osuuden kohteena pantinantajan tili 2. Yksilöinti tapahtuu panttaussopimuksessa, joka tulisi tehdä kirjallisena todistelun kannalta 3. Arvopaperi/arvo-osuus on luovutus- ja ulosmittauskelpoinen 4. Panttaukseen liittyvä julkivarmistus - traditio, kirjaus, denuntiaatio – tehdään ilman aiheetonta viivytystä panttaustoimen jälkeen (TakSL 14 §) • Julkivarmistuksella on useita funktiota täytettävänään: • osoittaa vakaata harkintaa pantinantajan puolelta • pantinantajalla ei enää disponointimahdol-lisuutta panttauskohteesta pantinsaajaa sitovalla tavalla • muiden velkojien osalta panttaustoimi osoittaa aitouden

Osakesalkun (portfolion) panttaus • Vakuuskohde: • Panttaushetkellä olevat arvopaperit ja arvo-osuudet • Myöhemmin tulevat arvopaperit ja arvo-osuudet • Myyntisaamiset pantinantajan ostajilta • Pankkitilillä (ns. hoitotilillä) olevat jatkuvasti vaihtuvat varat (rahat)

Kuvaus osakesalkun panttauksesta luotto + panttaus asiakas A --------------------- P------------------- AV salkunhoitosop. Toim.anto.sop. Arvopaperit arvo-os. pankkitili p a n t a t t u * ns. pyörivänsalkunpanttaus tarkoittaa sitä, että panttauksen aikana pantinantaja (A) voi käydä kauppaa panttauksen kohteena olevilla arvopapereilla ja arvo-osuuksilla niin, että kohde on kuitenkin koko ajan panttauksen kohteena (surrogaattiperiaate)

Osakesalkun hoitosopimus, panttaus ja myynti • Esimerkki: Omistaja luotto myyntitoim.anto komissiokauppa ostotoim.anto A <----------------- P -------------------AV1-----------------------AV2-------------B ------------ suostumus panttaus • A omistaa osakesalkun, joka on pantattu P:lle (pankille) • Osakesalkku sisältää: • Osakkeita  hallinta P:llä • Joukkovelkakirjoja  hallinta P:llä • Arvo-osuuksia  panttauskirjaus A:n arvo-osuustiliin • Saatavat  denuntiaatio VKL 31.1 §:n mukaan AV2:lle ? • Pankkitillä olevat varat  denuntiaatio P:lle (saatava pankilta) • Ongelmana saatavien panttaus -> kenelle tehdään denuntiaatio?

Oikeuskysymykset: 1. Pantinantaja on selkeästi erotettu pantin hallinnasta - pantinsaajan kontrollivalta panttiobjektiin tulee järjestää sekä juridisesti että tosiasiallisesti - ns. Margin Lending –palvelu 2. Uusi vaihdettu pantti ei saa olla arvoltaan vakuutena suurempi kuin edeltäjänsä - normaalit arvopaperin arvoon vaikuttavat suhdanteet eivät muodosta ongelmaa - kyse on ennen muuta siitä, että takaisinsaantiaikana tapahtuu vakuuden vaihto (TakSL 14 §); erotus peräytettävissä 3. Edellytyksenä on, että ostajalle on toimitettu ilmoitus panttauksesta - ongelmana on säännöllisesti, ettei ostaja ole tiedossa - kysymys on siitä, voidaanko ilmoitus tehokkaasti tehdä ostajan arvopaperivälittäjälle 4. Pankilla on kuittausoikeus tilillä oleviin varoihin - tili on pantattu pankille -> on luonnollista, että pankilla on oikeus pantinhaltijana kuitata pankkitiliä (ks. kuitenkin KonkL 6:5)

KKO 1985/s/84/118 • Pankki pantinhaltijana velvollinen valvomaan myös pantin omistajan etua (KK 10:7) • Asunto-osakepantin arvo oli n. 138.000,- välittäjän mukaan • Myyty huutokaupassa 30.000,- ks. KK 10:2:n edellytykset ja L elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine -> dispositiivista oikeutta -> voidaan sopia toisin • KKO:n mukaan alin hinta olisi ollut 80.000,- -> huoneisto oli vuokrattuna ja erinäisiä maksuja • Vahingonkorvausta 48.000,- • Pankki laiminlyönyt huolenpitovelvollisuutensa

KKO 1990:73 • Kysymys pankin velvollisuudesta ilmoittaa yleispanttauksen merkityksestä ja tarkoituksesta pantattaessa asunto-osakkeet asuntolainan vakuudeksi • Pankin kerrottava yleispanttaussitoumuksen merkityksestä ; ks. KK 10:14 ja Takauslain 3 luku • Yleispanttauksesta huolimatta pantti oli vain asuntolainan vakuutena pankin laiminlyönnin vuoksi • Huom! Ks. TakausL 7 luku vierasvelkapantista, johon sovelletaan soveltuvin osin TakausL:n säännöksiä; esim. vierasvelkapantti on toissijainen ja jos se on luovutettu yleispantiksi -> rahamääräinen rajoitus ja aikarajoitus

Arvo-osuuden panttaus • Panttauksen peruselementit • Panttiobjektin panttikelpoisuus • Arvo-osuuden panttikelpoisuus • ATL 6.1 § • Yksilöitävyys • arvo-osuustilin sisältö yhtenä kokonaisuutena • elastisuus • luovutuskelpoisuus (ulosmittauskelpoisuus) • tahdonvaltaisia luovutusrajoituksia • luovutuskelpoisuuden rajoitus on kirjattavissa arvo-osuustilille • Varallisuusarvoisuus

Luentorunko eri rahoitusmuodot ja vakuus