210 likes | 357 Vues
Vuorovaikutus ja yhteistyö organisaatiossa. SiniBoss 9.6.2010. Vuorovaikutuksen kehittäminen (Reddy-Jamison 1988. Teambuilding). Tavoitteiden asettaminen Osallistuminen Tiimin jäsenten resurssien käyttö Johtajuuden jakaminen Päätöksenteon tilanne Ongelmanratkaisu
E N D
Vuorovaikutus ja yhteistyö organisaatiossa SiniBoss 9.6.2010 Esa Konttinen
Vuorovaikutuksen kehittäminen(Reddy-Jamison 1988. Teambuilding) • Tavoitteiden asettaminen • Osallistuminen • Tiimin jäsenten resurssien käyttö • Johtajuuden jakaminen • Päätöksenteon tilanne • Ongelmanratkaisu • Yksikön konfliktien käsittely • Palaute Esa Konttinen
Tavoitteiden asettaminen • Tiimin/yksikön tavoitteet annetaan ylhäältä. • Tiimi asettaa itse yhteisesti hyväksyen tavoitteensa. Esa Konttinen
Osallistuminen • Yksi tai kaksi henkilöä dominoivat, muut ovat hiljaa tai vastaavat minimaalisesti. • Kaikki tiimin jäsenet osallistuvat aktiivisesti. Esa Konttinen
Tiimin jäsenten resurssien käyttö • Tiimin jäsenten lahjoja, kykyjä ja kokemusta ei tunneta, etsitä eikä arvosteta. • Tiimin jäsenten lahjat, kyvyt ja kokemus tunnetaan täysin, niitä arvostetaan ja käytetään sopivissa tilanteissa. Esa Konttinen
Johtajuuden jakaminen • Toiminta riippuu yhdestä tai kahdesta ryhmän jäsenestä tai johtajasta; muut odottavat ja katsovat, mitä tapahtuu, osallistumatta paljoakaan. • Johtaminen jaettu, kaikki osallistuvat; yksilöt antavat panoksensa, kun heidän resurssejaan tarvitaan. Esa Konttinen
Päätöksenteon tilanne • Kovin harvat osallistuvat päätöksen tekoon; yksikön päällikkö tai johtaja tekee päätökset. • Kaikkia jäseniä rohkaistaan osallistumaan päätöksentekoon; pyritään yksimielisesti hyväksyttävään ratkaisuun. Esa Konttinen
Ongelmanratkaisu • Vähän tai ei ollenkaan yritystä tutkia yksikön kysymyksiä ja ongelmia; ei todellista diagnoosia työyksikön toimintaan vaikuttavista voimista. • Yksikkö diagnosoi ongelmia ja yhteistyön kysymyksiä, kritisoi omaa tehokkuuttaan ja kaikkia yksikön toimintaan vaikuttavia voimia. Esa Konttinen
Yksikön konfliktien käsittely • Negatiivisten tunteiden ja konfrontaation ilmaisua ei hyväksytä; konfliktit torjutaan ja "lakaistaan maton alle". • Negatiiviset tunteet ja jännitteet paljastetaan ja käsitellään yksikössä; konflikti nähdään tiimin luovan ponnistuksen mahdollisuutena. Esa Konttinen
Palaute • Yhteistyöhön osallistumista tai työyksikön tehokkuuteen vaikuttamista käsitellään vähän tai ei ollenkaan. • Jäsenet pyytävät ja antavat palautetta vapaasti ja jakavat yhteistyökokemuksiaan sekä osallistumistaan yksikön tuloksen saavuttamiseen. Esa Konttinen
Palautetaidot • PALAUTE ITSELLE • Oman virheen myöntäminen • Oman onnistumisen myöntäminen • PALAUTE MINULTA TOISILLE • Korjaava palaute • Myönteinen palaute • PALAUTE TOISILTA MINULLE • Korjaavan palautteen vastaanottaminen • Myönteisen palautteen vastaanottaminen Arja Koski, Esa Konttinen
Palautetaidoista • Korjaavan palautteen (kritiikki) antaminen – tärkeä antaa rakentavasti => yhteistyö paranee ja keskinäinen luottamus lisääntyy • Korjaavan palautteen vastaanottaminen - voi herättää voimakkaita tunteita, joiden ”takaa” ei itse näe tilannetta Arja Koski, Esa Konttinen
Palautetaidoista • Myönteisen palautteen antaminen – kannustava palaute voimaannuttaa, on ilo antaa • Myönteisen palautteen vastaanottaminen - myönteisestä palautteesta voi olla ylpeä ja kiittää • Myönteisen palautteen vastaanottaminen vahvistaa itsetuntoa ja tekee helpommaksi myönteisen palautteen antamisen Arja Koski, Esa Konttinen
Korjaavasta palautteesta Vaikea antaa kun: • Pelkää palautteen saajan vastareaktiota • Pelkää omia reaktioita • Pelkää mahdollista vastapalautetta • Pelkää ystävyyssuhteiden katkeamista • Pelkää motivaation laskua • Pelkää henkistä vahingoittamista • Pelkää, että viesti tulkitaan väärin • Pelkää itse tulkinneensa tilanteen väärin • Pelkää tulevansa väärinymmärretyksi • Ei tiedä, miten antaa rakentavasti • Suhde omiin aggressiotunteisiin on epäselvä • Haluaa säilyttää mukavan työkaverin maineen • Ei ole harjoitellut korjaavaa palautetta, epävarmuus Arja Koski, Esa Konttinen
Korjaavan palautteen vastaanottamisesta Vaiheista: • Torjunta – onko palaute virheellistä, epäoikeudenmukaista, epäselvää tai ei-rakentavalla tavalla annettu • Puolustautuminen – vastahyökkäys, sulkeutuminen, toisten syyttely • Selittäminen - vastaanottaja tarkastelee itseä, haluaa tulla ymmärretyksi • Ymmärtäminen Palautteen antaja voi käyttää apukysymyksiä/toteamuksia auttaakseen toista ottamaan palautteen vastaan Arja Koski, Esa Konttinen
Miten korjaavaa palautetta annetaan? • Toisesta välittäen • Ihmisarvoa ja itsetuntoa vahvistaen • Arvosta itse korjaavaa palautetta • Omat aggressiomekanismit tunnistaen – ei suututa • Turvallisuus vuorovaikutuksessa – kuka on turvallinen toinen? • Mahdollisimman pian – ei kuitenkaan heti • Oikea ajoitus – ei perjantaina tai ennen lomaa • Kahden kesken – vs. ryhmän turvallisuus • Kasvotusten ja suoraan kyseiselle henkilölle • Vastaanottajan kestokyvyn mukaan • Riittävästi aikaa • Pehmeästi ilmaisten • Rehellisesti ja avoimesti Arja Koski, Esa Konttinen
Myönteisen palautteen vaikutuksista • Hyvä olo • Itsetunto vahvistuu • Uskallus kehittää sitä ominaisuutta, josta palautetta annetaan • Usko itsessä oleviin muihinkin mahdollisuuksiin lisääntyy • Itsetuntemus paranee • Kyky nähdä muissa hyviä puolia kehittyy • Kyky kohdata korjaavaa palautetta paranee • Työtoveruus voi lujittua • Työmotivaatio ja työmieliala paranee Arja Koski, Esa Konttinen
Palautekulttuurin tila Tärkeää pohtia milloin, miten ja missä määrin työyhteisössä annetaan palautetta • Palautteen määrä ja antotavat • Palautteen suunta (työntekijät – esimiehet) • Palautteen läpäisy organisaatiossa, verkostossa – missä tilanteissa • Palautteen hyödyntäminen kehittämistyössä Arja Koski, Esa Konttinen
Lähteitä • Henriksson L (2007): Uusi yhteisöllisyys työkulttuurissa. Diakonian tutkimus 1/2007. 72-74. • Järvinen P.2001.Esimies ja työyhteisön kehittäminen. Helsinki. WSOY. • Lindroos Jan-Erik & Lohiveri Kari 2004. Onnistu strategiassa. • Otala Leenamaija 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Porvoo. WSOYpro • Silvennoinen M., Kauppinen R. 2006. Onnistu alaisena – näin johdan esimiestäni ja itseäni. Tammi Pro. Gummerus. Jyväskylä. • Taipale ME 2004. Työnjohtajasta tiimivalmentajaksi. Tapaustutkimus esimiehistä tiimien ohjaajina ja pedagogisina johtajina prosessiorganisaatiossa. Acta ElectronicaUniversitatisTamperiensis: 379. 951-44-6078-2. • Tikkamäki K 2006. Työn ja organisaation muutoksissa oppiminen. Etnografinen löytöretki työssä oppimiseen. JuvenesPrint. Tampere. • Saarinen Mikael 2002. Tunneälyn ja itsetuntemuksen työkirja. Juva. WS Bookwell Oy. • Stenvall J, Virtanen P. 2007. Muutosta johtamassa. Edita. Helsinki Esa Konttinen
Lähteitä • Hottinen V (2004): Työhyvinvoinnin johtaminen ja työyhteisön valmentaminen. Työterveyslaitos, Helsinki • Juuti P.2005. Toivon johtaminen. Aavarantasarja. Helsinki. • Juuti P. 2007. Strategia, tunteet ja toiminta. Helsinki. JTO. • Korhonen K.2009. Kiusaajat kuriin. Mitä jokaisen tulisi tietää työpaikkakiusaamisesta. WSOY. Helsinki. • Lundell S. Kateus työyhteisössä.2008. Työterveyslaitos. Esa Print oy. Tampere. • Murto K (1995): Prosessin johtaminen – kohti prosessikeskeistä työyhteisön kehittämistä. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä • Surakka, T. 2006. (toim. ) Työyhteisön palaverit - yhdessä tavoitteisiin. • Suurnäkki T. (toim.)2006. Strateginen henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi; kirjoituksia arvioinnista ja kehittämisestä. Työturvallisuuskeskus. Helsinki. • Sydänmaanlakka, P. 2004. Älykäs johtajuus. • Virtanen, P & Wennberg, M. 2006. Prosessijohtaminen julkishallinnossa. Laatukeskus Esa Konttinen