1 / 20

JÄRJESTÖKESKUKSET JA VERKOSTORAKENTEET

JÄRJESTÖKESKUKSET JA VERKOSTORAKENTEET. Pekka Kaunismaa 22.5.2013. Hanke-esittely ja TEOREETTISTA JÄSENNYSTÄ. I TAUSTAHAHMOTUSTA JÄRjestöjen verksotorakenteista.

marva
Télécharger la présentation

JÄRJESTÖKESKUKSET JA VERKOSTORAKENTEET

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. JÄRJESTÖKESKUKSET JA VERKOSTORAKENTEET Pekka Kaunismaa 22.5.2013

  2. Hanke-esittely ja TEOREETTISTA JÄSENNYSTÄ

  3. I TAUSTAHAHMOTUSTA JÄRjestöjenverksotorakenteista • Järjestöt rakentuneet historiallisesti Suomessa (1880-2000-) erikoistumalla erityisiin intresseihin, toimintoihin tai osallistuja-/ kohderyhmään • Suuressa kuvassa erikoistumiskehitys kohden yksittäisempiä järjestökohdennuksia • Yleinen malli: keskusliitto, alue, paikallinen (vertikaalinen) • Mallin peruslähtökohta eriytyminen ja vertikaalinen rakentuminen, suuri itsenäisyys (autonomisuus) • Lisäksi järjestöjen yhteisiä kokonaisuuksia, jotka ensisijaisesti valtakunnallisia ja alueellisia (SOSTE, SLU jne) HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  4. Autonomiset rakenteet • Laajassa kuvassa järjestöt autonomisia: asettavat itse päämääränsä ja käytännön tavoitteensa, säätelevät itsenäisesti toimintaansa ja tuottavat itse toimintansa • Yhdistyslaki tukee autonomiaa • Itsenäisyys myös toimintakulttuurinen periaate • Lähtee ”liberaalista” yhteisen hyvän ajatuksesta: yhteinen hyvä toteutuu laajapohjaisella ja intressilähtöisellä osallistumisella ja vapaaehtoistoiminnalla HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  5. Uudet horisontaaliset rakenteet, taustaa • Viimeisten vuosikymmenten aikana hahmottunut selvemmin yhteistyötarpeita järjestöjen kesken • Taustalla yleisempi ajatus ”kolmannesta sektorista” ei vain liberaalina edustuksellisuutena vaan • Ajatuksena koko ”sektorin” yhteiskunnallisesta tehtävästä toteuttaa joitakin yhteiskunnan palveluita ja toimintoja yhteisenä kokonaisuutena • Takana hyvinvointiyhteiskunnan poliittis-aatteellinen ja asenteellinen muutos, rahoitusrakenteet ja julkisen sektorin rakennemuutos HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  6. HorisontaALISET RAKENTEET, toimintaa • Nämä tekijät haastavat järjestöjä toimimaan yhdessä: verkostona, ketjuna, palvelutuotantokokonaisuuksina jne. • Vanhat autonomialähtökohdat natisevat, mutta myös uusia yhteistyö- ja yhteistoimintamalleja löytyy • Yhteiset hankkeet, yhteiset tapahtumat, yhteiset palvelutuotannot jne • Nyt paine ei vertikaalisessa uudelleenorganisoitumisessa vaan • Paikallisen tason yhteistyörakenteissa ja yhteisessä toiminnassa / infrastruktuurissa • Kysymys asettuu: mitä järjestöt voivat saavuttaa yhteisellä organisoimisella ja mitkä ovat synergiset hyödyt HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  7. Järjestökeskukset Horisontaalisena rakenteena • Horisontaalisessa organisoinnisssa: järjestökeskukset • Järjestökeskus on usean järjestötoimijan kokonaisuus, jossa yhteiset tilat, yhteisiä toimintaperiaatteita ja vaihtelevasti yhteisiä toimintoja • Niiden ajatus on muodostaa järjestöjen kesken synergiaa ja myös yhteistä toimintaa • Ne voivat myös olla ”kansalaisuuden keskuksia” kooten kansalaistoiminnan voimavaroja yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  8. II Hanke-esittely • Hanke ”Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä –esiselvitys” (HUMAK) • Rahoitus: ESR • 1.1.-30.9.2013 • Projektipäällikkö Pertti Myllyselkä • Tavoite: tuottaa tietoa kansalaistoiminnan keskuksista erityisesti avoimina oppimisympäristöinä” HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  9. Hankkeen tavoite • Haastattelut: Jkl, Oulu, Espoo, Pori • Kyselyllä kaikista muista suomalaisista kansalaistoiminan keskuksista (n. 20) • Tavoite: yleistä ja kokonaisvaltaista tietoa, miten kansalaistoiminnan kesukset toimivat • Selvityksen jatkoksi ideoitu hanketta, jossa kehitetään k-keskusten toimintaa ja vuorovaikutusta HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  10. Aineistossa selvitettäviä kysymyksiä • Kuvaus olemassa olevasta toiminnasta • Toiminnan organisointi ja vastuurakenteet • Tietoa tiloista, henkilöstöstä ja toimintarakenteista • Toiminnan luonne • Mitä ja minkälaista toimintaa sisältää • Toimintaa ohjaavat arvot • Yhteiset toiminnat, yhteiset hankkeet • Yhteistyötahot • Toiminnan suunnittelumallit HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  11. … lisää … • Toiminnan kehittäminen • Keskeiset kehittämisen osa-alueet; Kehittämisen haasteet (sitoutuminen, yhteistyön rajoitteet, henkilökemiat jne.); Toimintaympäristön asettamat haasteet • Oppiminen ja koulutus • Millaista koulutusta (tms.) järjestetään; Millaisia oppimisprosesseja keskuksessa; Koulutuksen kohdejoukot; Oppilaitosyhteistyö HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  12. III Teoretisointia järjestöjen verkostorakenteista • Katsottuna Bourdieun käsitteiden kenttä & pääomat kautta HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  13. Miksi JärjesTÖTRAKentavat verkostoja • Yhteiskunnalliset tuotannolliset ja taloudelliset rakennetekijät • Kansalaisyhteiskunnan ohjausrakenteet hakevat tehoja -> Ministeriöt, rahoittajat ja muut toimintapoliittiset toimijat • Ajatellaan, että jaetut toimintarakenteet tehokkaampia taloudellisesti, työnjaollisesti & toiminnallisesti • Järjestöt tarvitsevat toisiaan • Järjestöt hakevat keskinäisestä verkostorakenteesta synergiahyötyjä, työnjakoa, tehokkuutta ja toiminnan mallintamista • Kaksiteräinen miekka, sillä samalla järjestöt kamppailevat kentän resursseista HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  14. Miksi JärjesTÖTRAKentavat verkostoja 3) Kansalaistoimijat (yksilötaso) verkottuvat keskenään toimijakoalitioiksi ja henkilöiden vuorovaikutusverkostoksi • Ristikkäisyysjäsenyyksien (monessa kansalaistoiminnassa mukana olevien) tematiikka • Synerginen vuorovaikutus erilaisissa toiminnassa mukana olevien kansalaistoimijoiden näkökulmasta HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  15. PääOManäkökulma • Pääomat kerääntyneitä resursseja • Fyysinen (taloudellinen); sosiaalinen; henkinen (osaaminen) ja symbolinen pääoma • Pääomat kentällä olevia ja tunnistettuja voimavaroja, joilla voidaan saada tavoitteita aikaan • Kenttä muodostuu keskinäisistä suhteista ja ”kentällä olevien pelien säännöistä” HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  16. PääomAt & Verkostot Verkostoissa a) käytetään, b) tavoitellaan pääomia • Fyysinen pääoma: verkostoissa olevat taloudelliset resurssit + fyysiset välineet + toimitilat • Verkostoissa käytetään ja säännellään sosiaalista pääomaa: luottamusta, vastavuoroista toimintaa, toisten kunnioittamista & arvostamista; tuttuutta • Osaamispääomaa: toimijoiden osaaminen ja osaamisen kartuttaminen • Symbolinen pääoma: maine & identiteetti HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  17. Yhteisen intressin kysymys • Jos kentällä kamppailusuhde, milloin verkosto on toimijoille hyödyllinen? • Kun liittoutuvat toimijat voittavat ”muut” kentällä toimivat • Kun liittoutuvat toimijat saavuttavat yhteistä etua kentän rajapinnoilla (esim. järjestöt/julkinen sektori tai järjestöt/rahoittajat – rajapinnat) • Kun muodostuu synergiatila (”win-win”) eli jaetulla toiminnalla saavutetaan parempi kokonaistulos: pääomat kasvavat kaikilla toimijoilla Huom! Hyödyt voivat olla a) todellisia, empiirisiä tai b) odotettuja, ennakoituja HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  18. Paikalliset verkoStot Verkosto voi olla • Virtuaalinen – tiedon verkosto • Suunnitteleva – toimintaa ja toimintarakenteita säätelevä • Toimintaa puitteistava – yhteinen infra & tilat • Toimintarakenne – jaetut toimintamallit, tavoitteet, toiminnat Verkostokehittäminen edellyttää (ainakin): • Keskinäistä tuntemista (tavoitteiden, toimijoiden, toimintamallien…) • Toimijoiden resurssien (4 pääomalajia) käyttämistä yhteiseksi hyödyksi • Yhteisten päämäärien muodostamista • Yhteisten toimintatapojen muodostamista HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  19. ENTÄ MATARASSA? • Kenttä viritetty, alkulämmöt otettu ja toiminta siirtynyt alkuinnostuksesta kohti vakiintuvaa rakennetta • Pääkuva: toiminta tuottaa oikeita synergioita, tässä vaiheessa erityisesti a) toiminnallis-taloudellista tehokkuutta, b) vastavuoroita tunnustamista ja luottamusta, c) jonkin verran osaamisen jakamista, mutta informaalisti ja d) yhteistä näkyvyyttä, ehkä myös ”Matara-identiteetti” alkua pidemmällä • Haasteita: yhteiset innovaatiot & hankkeet; laajempi osaamisen jakaminen HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

  20. Annankatu 12 A 17 00120 Helsinki Puh. 020 7621 300 www.humak.fi

More Related