Berliini järjestyksen kourissa Saksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä

1. Berliini järjestyksen kourissa Saksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä Perus- ja aineopintojen luentosarja kl 2010, torstaisin klo 16.15–17.45 U 35 ls 1, alk. to 14.1. Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(at)helsinki.fi

2. 3. Luento 28.1. Unter den Linden – lehmusten tarina

3. Unter den Linden Berliinin upein bulevardi, pääkatu ja kulttuurielämän keskus Linnansillalta Brandenburgin portille: itä–länsi -suunnassa noin 1600 metriä, leveys n. 30 metriä Lindenin varrella runsaasti julkisia rakennuksia

4. Puistokadun historia ulottuu 1640-luvulle Tuolloin kaupunki loppui Spreen läntisen haaran kohdalla Suuri vaaliruhtinas Fredrik Wilhelm käski 16. huhtikuuta 1647 päivätyllä kirjeellä, että hovin puutarhureiden on istutettava lehmuksia ja pähkinäpuita kuninkaanlinnasta länteen, kohti Tiergartenin metsästysmaita johtavan ratsutien varteen

5. Ei tiedetä, kuinka monennet lehmukset nykyään Lindenillä kasvavat, mutta viimeksi talvella 1945–46 Unter den Lindenin, kuten Berliinin puistojenkin puut, tai se vähä, mitä niistä oli vielä jäljellä, hakattiin polttopuiksi ja puistokadun keskikäytävästä tehtiin perunamaa

6. Unter den Linden (numerot viittaavat kartan 2 selityksiin)

7. Linnasilta, valmistui 1824 taustalla Kuninkaanlinna, veistokset perustuvat Karl Friedrich Schinkelin malliin vuodelta 1854 (n:o 23)

8. Unter den Lindenin itäpään ensimmäinen rakennus Zeughaus (asehuone, arsenaali) on puistokadun vanhin alkuperäisessä asussaan oleva rakennus (1706) Arkkitehti Andreas Schlüter – 22 kuolevan soturin naamiot Nouseva suurvalta Brandenburg-Preussi halusi näyttää sotilaallista voimaansa ja esitellä aseitaan valtiovieraille ja ulkovaltojen lähettiläille n:o 22

9. 1880-luvulta Zeughaus Preussin ja Saksan valtakunnan sotamuseona; tuolloin sisäpiha sai lasikaton Kolmannen valtakunnan aikana ”Sankareiden halli” - vuotuinen muistopäivä maaliskuussa 1943 epäonnistunut attentaatti Adolf Hitlerin surmaamiseksi; eversti Rudolf von Gersdorff DDR:n aikana vuodesta 1952 Saksan historian museo marxilais-leniniläisellä konseptilla Berliinin 750-v. juhlan kunniaksi liittokansleri Helmut Kohl laski 1987 Länsi-Berliinin puolella Saksan historian museon peruskiven; näyttelytilat kuusi jalkapallokenttää, ensimmäinen esine: Hoffmann von Fallerslebenin ”Deutschlandliedin” ensipainos v:lta 1841

10. Muurin murruttua jo kaksi vuotta myöhemmin uutta museota ei tarvinnutkaan rakentaa, Zeughausiin uudella konseptilla Deutsches Historisches Museum, remontti ja lisärakennus, ns. Pei-Bau valmistuivat 2004

11. Die Neue Wache, n:o 26 Vahdinvahto DDR:n aikana Käthe Kollwitzin ”Pietá”

12. Kuninkaallinen vartio, Neue Wache valmistui 1818, yksi Karl Friedrich Schinkelin päätöistä Berliinissä Preussin ja keisarivallan aikana vartiotupana Kolmannen valtakunnan aikana militarismin palvonnan keskeisiä pyhättöjä DDR:n aikana Fasismin ja militarismin uhrien muistomerkki, ikuinen liekki Muurin murtumisen jälkeen liittokansleri Helmut Kohlin toivomusten mukaisesti ”Sodan ja väkivaltaisen järjestelmän uhrien muistomerkki” = maailmansodissa kaatuneet, kolmannen valtakunnan aikana murhatut juutalaiset, romanit ja eutanasian uhrit, muut natsien vainoamat ryhmät, antifasistisen vastarintaliikkeen jäsenet sekä stalinismin uhrit

13. Humboldt-Universität zu Berlin, n:o 28 Alun perin Kuninkaalliseksi palatsiksi v. 1766 valmistunut rakennus, josta tuli v. 1810 perustetun Friedrich-Wilhelm-yliopiston päärakennus

14. Palatsissa asui jonkin aikaa Fredrik Suuren nuorempi veli Heinrich, mutta ei hän viihtynyt, oli julkisesti homoseksuaali mutta pakotettu naimisiin; viimeksi palatsissa asui Heinrichin ”pakkopuoliso” Wilhelmine 1810 yhtenä Preussin suuren reformikauden tuloksista uuden yliopiston perustaminen; von Humboldt-veljekset Alexander (vasemmalla) ja Wilhelm Huom. Nimi Humboldt-Universität vasta vuodesta 1946

15. ”Filosofit ovat eri tavoin tulkinneet maailmaan, nyt on tehtäväksi tullut sen muuttaminen.” Ote Marxin Feuerbach teeseistä Humboldt-yliopiston sisääntuloaulan seinässä, punainen marmori peräisin Hitlerin Uudesta valtakunnankansliasta

16. Bebelplatz, alkujaan Opernplatz, n:o 32 Kirjojen poltto 10.5.1933 Nimeäminen 1920 luvun alussa merkittävän saksalaisen sosialidemokraatin August Bebelin mukaan Poltetut kirjat, tyhjät hyllyt

17. Propagandaministeri Goebbelsin polttoloitsu: ”Moraalista rappiota ja siveellistä turmiota vastaan! Kurin ja tapojen pelastamiseksi sekä perheessä että valtiossa heitän liekkeihin, Heinrich Mannin, Ernst Glaeserin ja Erich Kästnerin teokset!” ”Tyhjät hyllyt”- muistomerkin vieressä oleva pronssilaatta: ”Se oli vasta alkusoittoa. Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös Ihmisiä” – Heinrich Heine. Almansor (vuodelta 1823)

18. Palaamme Unter den Lindenille vielä ensi luennossa, sillä tarkoitukseni on esitellä Fredrik Suuren 1740-1760-luvulla rakennuttama Berliinin ensimmäinen monumentaalikeskus Forum Fridericianum yhtenä kokonaisuutena Sen keskellä Fredrik Suuren ratsastajapatsas, kohde n:o 35 Forumista on tässä esitelty vain yksi osa, nimittäin Kuninkaallinen palatsi eli nykyinen Humboldt-yliopisto

19. Brandenburgin portti Brandenburgin portti on ainoa jäljellä oleva 1730-luvulla Berliinin ympärille rakennetun tullimuurin porteista. Muuri oli 14,5 kilometriä pitkä ja neljä metriä korkea, ja siinä oli 14 porttia

20. Nykyinen portti valmistui 1791 Preussin pääkaupungin paraatioveksi. Sen on suunnitellut Carl Gotthard Langhans (vanh.). Hän otti työnsä malliksi Ateenan Akropoliin temppelit. Samaa uusklassista perinnettä jatkoivat 1800-luvun alussa Karl Friedrich Schinkel ja hänen oppilaansa. Siksi Berliiniä näkee joskus kutsuttavan ”Spreen Ateenaksi”. 26 metriä korkea, 65,5 metriä leveä ja 11 metriä syvä doorilainen pylväikkö

21. Portin päälle on sijoitettu viisi metriä korkea Johann Gottfried Schadowin vuonna 1794 veistämä nelivaljakko (Quadriga), jota ohjastaa siivekäs voiton jumalatar Viktoria. Alkujaan veistos kantoi rauhan sanomaa Berliiniin; Fredrik Suuren voitokkaiden sotien jälkeen oli koittanut rauhan aika.

22. Napoleonin joukot marssivat Berliiniin 1806 ja veivät nelivaljakon sotasaaliina Pariisiin Sotaonni kuitenkin kääntyi pian, ja kenraali Blücherin joukot valloittivat 1814 Pariisin Quadriga tuotiin riemusaatossa takaisin Berliiniin Tuolloin jumalatar kantoi voiton sanomaa ja sai kuninkaan suosionosoituksena keihäänsä kärkeen Schinkelin suunnitteleman tammenlehväkuvioisen voitonseppeleen, jota Preussin kotka pitelee kynsissään; seppeleen keskellä on rautaristi

23. Punalippu nostettiin 2.5.1945 Brandenburgin portin päälle 17.6.1953 kansannousussa mieltä osoittavat työläiset repivät lipun alas Muuri 13.8.1961 – BB:stä tuli Berliinin jaon symboli Quadriga korjattiin kuitenkin yhteistyössä, DDR:n viranomaiset eivät kuitenkin poistattivat Preussin kotkan ja rautaristin Uudenvuodenyönä 1989 berliiniläiset kiipeilivät portilla, Quadriga vaurioitui, ja kun se taas korjattiin, kunniamerkit voitiin palauttaa BB avattiin myös autoliikenteelle 1990, mutta tilanne osoittautui kestämättömäksi, liikenne katkaistiin muutaman kuukauden kuluttua