Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009

1. Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

2. Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009 Taloustutkimus Oy Katja Mikkonen Marjut Naapuri 7.5.2009

3. SISÄLLYSLUETTELO • Johdanto 4 • Keskeiset tulokset 7 • Vastaajajoukon taustatiedot 12 • 10-16-vuotiaiden lasten kouluhyvinvointi vanhempien näkökulmasta • Kouluympäristö ja viihtyvyys 19 • Kaverisuhteet 26 • Kiusaaminen yleensä 35 • Kiusaamisen ehkäiseminen 43 • Lapsen koulukiusaamiskokemukset 58 • Lasta kiusattu koulussa 59 • Lapsi kiusannut muita 91 3 T-1933, KMi/mn

4. JOHDANTO 1(3) • Taloustutkimus Oy toteutti tutkimuksen Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimeksiannosta. • Tutkimuksen tarkoituksena on saada kattava kuva suomalaisten koululaisten kouluhyvinvoinnista lasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa kartoitetaan mm. kouluympäristöä ja siinä viihtymistä, kaverisuhteita, koulukiusaamista sekä muuta koulussa esiintyvää väkivaltaa. • Tutkimuksen kohderyhmänä on 10-16-vuotiaiden koululaisten vanhemmat. • Lasten vanhempien tavoittamiseksi käytettiin Taloustutkimuksen internetpaneelia. Taloustutkimuksen Internet-paneeli on perustettu vuonna 1997 ja se on pisimpään Suomessa toiminut valtakunnallinen Internet-paneeli. Taloustutkimuksen Internet-paneeli koostuu nykyisin reilusta 30.000 suomalaisesta internetin käyttäjästä ja uusia jäseniä rekrytoidaan jatkuvasti. Jäsenten rekrytointi tapahtuu kokonaisuudessaan Taloustutkimuksen valtakunnallisesti edustavien tutkimusten yhteydessä tai erillisen VRK-satunnaisotokseen perustuvan rekrytointiprosessin kautta, mikä takaa tutkimusten edustavuuden, luotettavuuden ja korkean vastausprosentin. 4 T-1933, KMi/mn

5. JOHDANTO 2(3) Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa19.02.- 05.03.2009 välisenä aikana. Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 4005 henkilölle seuraavasti: 3000 henkilölle 19.02.2009 800 henkilölle 27.02.2009 205 henkilölle 04.03.2009 Muistutuskirje lähetettiin vielä vastaamatta jättäneille 25.02.2009. Tutkimukseen vastasi hyväksytysti ennen tiedonkeruun päättämistä 1007 henkilöä, joten tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 25 %. Osa vastaajista ei kuulunut lapsen iästä huolimatta tutkimuksen kohderyhmään (esim. lapsi ammattikoulussa). Tutkimukseen vastaaminen kesti keskimäärin 25 minuuttia. Internet-paneelitutkimuksen tiedonkeruu toteutetaan siten, että ensin paneelista poimitaan käytettävissä olevien taustatietojen perusteella tutkimukseen sopiva kohderyhmä, jonka jälkeen valitulle kohderyhmälle lähetetään tutkimuskutsut sähköpostitse. Tutkimukseen suostuvat voivat osallistua tutkimukseen internetin välityksellä, käyttäjätunnuksin ja salasanoin suojatussa ympäristössä. Tutkimusvastaukset tallentuvat suoraan Taloustutkimuksen palvelimelle, josta ne ovat edelleen analysoitavissa. 5 7.5.2009 T-1933, KMi/mn

6. JOHDANTO 3(3) Tutkimusaineiston käsittely: • Tutkimuksen aineisto on käsitelty Taloustutkimus Oy:ssä erityisesti markkinatutkimustiedon analysointiin tarkoitetuilla ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on tilastollisesti merkitsevä. Liitteet: • Toimeksiantoon sisältynyt kysymyslomake on taulukkoraportin liitteenä. Lisäksi taulukkoraportissa on listattu kaikki vastaajien antamat avoimet ja ”muu-ryhmään” kuuluvat vastaukset. 6 T-1933, KMi/mn

7. Keskeiset tulokset 1(5) Tutkimukseen vastasi yhteensä 1007 10-16-vuotiaan koululaisen vanhempaa. Vastaukset koskivat yhteensä 1228 tämän ikäistä lasta. Vastaajista noin kaksi kolmesta (63 %) oli naisia. Tulokset ovat vanhempien arvioita lastensa kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Vanhemmista 85 % on sitä mieltä, että heidän 10-16-vuotiaat lapsensa viihtyvät koulussa hyvin. Joka kymmenennen (9 %) lapsi viihtyy koulussa huonosti. Valtaosa vanhemmista uskoo myös, että koulun opettajat kuuntelevat oppilaiden mielipiteitä (68 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä), ja että lapsen koulun opettajat ovat kiinnostuneita vanhempien toiveista ja mielipiteistä (62 %). Kaikkein eniten ollaan huolissaan seuraavista kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista: Kouluterveydenhuollon tai oppilashuollon resurssien puutteesta (joka toinen erittäin paljon tai paljon), valvonnan riittävyydestä (34 %) tai oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta (31 %). Lähes kaikilla 10-16-vuotiailla koululaisilla (98 %) on vanhempien arvioiden mukaan ainakin yksi hyvä ystävä. Lapsista yhdeksällä kymmenestä (88 %) hyvä ystävä on koulussa ja joka kymmenennellä koulun ulkopuolella. Lapsen kaverisuhteisiin liittyvien väittämien perusteella vanhempien mielestä lasten kaverisuhteet koulussa näyttävät olevan suurimmalla osalla kunnossa. Vanhemmista 6 % arvioi lapsensa olevan yksinäinen välitunneilla ja 3 % arvelee, että lapsella ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut samoista asioista hänen kanssaan. 7 | | T-1933, KMi/mn

8. Keskeiset tulokset 2(5) Valtaosa vanhemmista (72 %) tietää, että lapsen koulussa on tuki- tai kummioppilaita. Vajaa puolet(44 %) ei tosin tiedä, keitä tukioppilaat ovat. Joka kymmenennen (12 %) oma lapsi toimii tukihenkilönä. Kuusi kymmenestä (61 %) on kuullut vain harvoin 10-16-vuotiaanlapsensa koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta. Joka kymmenes on kuullut kiusaamista tapahtuvan usein – ainakin kerran viikossa - ja joka kuudes (17 %) vähintään kerran kuussa. Vanhemmista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, ettei lapsen koulussa hyväksytä koulukiusaamista. Valtaosa uskoo, että opettaja puuttuu tilanteeseen, jos lapsi joutuu koulussa kiusatuksi (71 %), tai että kiusaamalla toisia, ei saa arvostustakoulussa (60 %). Noin kolmannes vanhemmista on sitä mieltä, että lapsen täytyy varoa tai osata käyttäytyä oikein, ettei itse joudu kiusatuksi, tai että lapsen koulussa joutuu oman erilaisuutensa vuoksi syrjityksi tai kiusatuksi. Noin joka kolmas (36 %) on nähnyt koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelman. Vajaa puolet (44 %) on kuullut, että lapsen koulussa on käsitelty koulukiusaamista opetustarkoituksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Puolet vanhemmista ei tiedä tai osaa sanoa, onko aihetta käsitelty koulussa. Yhdeksän kymmenestä on itse keskustellut tai neuvonut lastaan kiusaamiseen liittyvistä asioista. Lapsen kanssa on keskusteltu useimmin siitä, että onko lasta kiusattu (90 % niistä, jotka keskustelleet/neuvoneet lasta). Kolme neljästä on kysynyt lapselta myös, että kiusaako hän muita. Kolme neljästä on myös pyytänyt lasta kertomaan vanhemmille tai opettajalle, jos häntä kiusataan. 8 | | 7.5.2009 T-1933, KMi/mn

9. Keskeiset tulokset 3(5) Vanhempien mielestä koulukiusaamista vähentää kaikkein parhaiten ”Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen” sekä ”Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisen vastainen opetus koulussa” (kaksi kolmesta). Joka toinen (49 %) katsoo, että lapsen koulussa on huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisemisestä. Yhtä moni (48 %) myös uskoo, että lapsen koulussa on myös riittävät toimintamallit ja ohjeet kiusaamistapauksissa. Joka toista (48 %) 10-16-vuotiasta lasta on kiusattu koulussa. Kiusattujen määrä voi olla vielä tätäkin suurempi, sillä vanhemmista 8 % ei tiedä onko lasta kiusattu vai ei. Vanhemmat saavat tiedon lapseen kohdistuvasta kiusaamisesta yleensä lapselta itseltään (83 %). Hyvin harvoin tieto tulee muuta kautta, kuten esim. lapsen koulun opettajan kautta tai lapsen sisarelta (6 %/5 %). Kiusatuista lapsista (n=582) joka kymmenes kokee kiusaamista päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa ja 7 % noin kerran viikossa. Suurinta osaa (69 %) kiusataan kuitenkin tätä harvemmin. Kiusaamista tapahtuu enimmäkseen koulun välitunneilla (85 % kiusatuista). Kiusatut kohtaavat useimmin haukkumista ja nimittelyä (71 %). Noin kolmannes on kokenut porukasta poissulkemista, juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän takana tai fyysistä väkivaltaa (esim. lyömistä, tönimistä ja potkimista). Kiusatuista 15 %:n osalta kiusaaminen jää selvittämättä. Yleensä kiusaaminen kuitenkin selvitetään (85 %). Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusatun lapsensa (88 %) tai lapsen opettajan kanssa (85 %). Joka neljäs keskustelee asiasta myös rehtorin, kiusaajan/kiusaajien vanhempien tai itse kiusaajan/kiusaajien kanssa. 9 | | 7.5.2009 T-1933, KMi/mn

10. Keskeiset tulokset 4(5) Kiusaamisen selvittäminen koulussa kannattaa, sillä joka toisen 10-16-vuotiaan kiusatun lapsen kohdalla vanhemmat pitävät selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina. Joka kolmannen kohdalla (35 %) tuloksiin ollaan osittain tyytyväisiä. Kiusatun lapsen opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Useimmiten opettaja keskustelee asiasta kiusatun vanhemman kanssa (56 % kohdalla) tai opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (49 %). Joka kolmannen kohdalla opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa yhdessä tai opettaja keskustelee kiusaamistapauksesta koko luokan kanssa. Usein kiusattua lasta kehotetaan myös kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu tai sitä ilmenee myöhemmin (45 %). Vanhemmat tukevat kiusattua lastaan yleensä niin, että lasta kehotetaan kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu, tai että vanhemmat kuuntelevat kiusattua lastaan ja ovat lähellä (lähes yhdeksän kymmenestä). Kiusaamisen selvittely tuottaa tulosta, sillä lähes kaikkien kohdalla (94 %) se ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (58 % tapauksista). Noin joka kolmannen kohdalla kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan. Vain 6 %:n osalta kiusaamisen selvittäminen ei tehoa millään tavalla ja kiusaaminen jatkuu kuten ennenkin. Kenenkään kohdalla kiusaaminen ei ole ainakaanlisääntynyt selvittämisen jälkeen. Lapsen kohtaamaa kiusaamista ei selvitetä useimmin sen vuoksi, että kiusattu lapsi ei halua, että asiasta puhutaan (28 % niistä, joiden kiusaamista ei selvitetty). Joka viidennen (19 %) 10-16-vuotias lapsi on kiusannut muita oppilaita. Määrä voi olla vielä suurempi, sillä vanhemmista joka neljäs (27 %) ei tiedä, onko lapsi kiusannut muita. 10 | | 7.5.2009 T-1933, KMi/mn

11. Keskeiset tulokset 5(5) Vanhemmat saavat tiedon oman lapsensa muiden kiusaamisesta useimmin lapsen opettajalta (44 %) tai kiusaajalta itseltään (33 %). Kun lapsi kiusaa muita, kiusaaminen selvitetään hyvin usein (93 %). Kiusaamista jää selvittämättä 7 %:n kohdalla. Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusaavan lapsensa (90 %) tai lapsen opettajan kanssa (72 %). Kaksi viidestä (41 %) keskustelee asiasta myös kiusatun lapsen vanhempien kanssa ja joka neljäs (28 %) kiusatun lapsen/kiusattujenlapsien kanssa. Kiusaamisen selvittäminen koulussa tuottaa tuloksia, sillä valtaosa (74 %) kiusaamista selvittäneistä vanhemmista (n=142) pitää selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina. Joka viides on tuloksiin osittain tyytyväinen. Kiusaajan opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Tässäkin tapauksessa toimitaan useimmin niin, että opettaja keskustelee asiasta kiusaajan vanhemman kanssa (50 % kohdalla). Seuraavaksi yleisintä on se, että opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (42 %) tai yhdessä (38 %). Vanhemmat tukevat kiusaavaa lastaan useimmin kuuntelemalla lastaan ja olemalla lähellä (72 %) tai antavat ohjeita lapselle kiusaamisen lopettamiseksi (61 %). Kiusaamisen selvittely kiusaavan lapsen näkökulmasta kannattaa, sillä lähes kaikkien kohdalla (98 %) selvittäminen ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (82 % tapauksista). Joka kuudennen kohdalla (16 %) kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan. 11 | | 7.5.2009 T-1933, KMi/mn

12. VASTAAJAJOUKON TAUSTATIEDOT Vastaajista selvitettiin seuraavat taustatiedot: Talouden 10-16–vuotiaiden lasten… Määrä, sukupuoli, ikä Kouluaste (ala- vai yläkoulu) ja luokka-aste Luokan oppilasmäärä Kieli, jota puhutaan enimmäkseen kotona (suomi, ruotsi, viro, venäjä, muu) Internetpaneelista saatiin suoraan seuraavat tiedot: Vastaajan sukupuoli Vastaajan ikä Koulutus Ammatti/asema Talouden rakenne (yksinäistalous, lapseton pari, muu aikuistalous, lapsitalous) Talouden henkilömäärä Talouden bruttotulot vuodessa Asuinlääni ja –paikkakunta Asunto (omakoti-, rivi-/paritalo vai kerrostalo) 12 7.5.2009 T-1933, KMi/mn

19. Kouluympäristö ja viihtyvyys Lomakkeella ja saatekirjeessä vastaajille kerrottiin, että tutkimuksella kartoitetaan vanhempien näkemyksiä 10-16-vuotiaiden lastensa kouluhyvinvoinnista. Vanhempia pyydettiin vastaamaan kysymyksiin heidän tämän hetken tietämyksen perusteella ja korostettiin, etteivät he esittäisi lapselle tarkentavia kysymyksiä. Lisäksi selvennettiin, että Lapsella 1 tarkoitetaan perheen vanhinta 10-16 -vuotiasta lasta, Lapsella 2 toiseksi vanhinta lasta jne.Kouluympäristö ja viihtyvyysosioon liittyvät kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta. 19

20. Kouluun liittyvät väittämät Aluksi kaikkia vastaajia (n=1007, otanta-lapset n=1007) pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin lasten kouluun koskeviin väittämiinasteikolla5-1, jossa 5=täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=hieman eri mieltä, 1=täysin eri mieltä. Lapseni viihtyy koulussa hyvin Lapseni koulun opettajat kuuntelevat oppilaiden mielipiteitä Lapseni koulun opettajat ovat kiinnostuneita vanhempien toiveista ja mielipiteistä Vanhemmista 85 % on sitä mieltä, että heidän 10-16-vuotiaat lapsensa viihtyvät koulussa hyvin (täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa). Joka kymmenennen lapsi (9 %) viihtyy koulussa huonosti. Valtaosa vanhemmista uskoo myös, että koulun opettajat kuuntelevat oppilaiden mielipiteitä (68 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä), ja että lapsen koulun opettajat ovat kiinnostuneita vanhempien toiveista ja mielipiteistä (62 %). Noin joka kymmenes (12 % ja 13 %) on hieman eri mieltä väitteiden kanssa ja muutama prosentti täysin eri mieltä. 20

22. Huoli kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista 1(2) Seuraavaksi kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien: Oletteko huolestunut seuraavista lapsenne kouluun liittyvistä asioista?Asteikolla 4-1, jossa 4 = erittäin paljon, 3 = paljon, 2 = jonkin verran ja 1 =ei lainkaan Kiusaamisesta koulussa Kiusaamisesta netissä     Väkivallasta       Seksuaalisesta häirinnästä       Kouluympäristön turvallisuudesta       Koulumatkan turvallisuudesta     Oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta       Valvonnan riittävyydestä     Kouluterveydenhuollon resurssien puute       Oppilashuollon resurssien puute (terveydenhoitaja, koulukuraattori)       Koulu-uhkailusta (esim. ampumisuhkailut, pommiuhkaukset) 22

23. Huoli kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista 2(2) Vanhemmat ovat kaikkein eniten huolissaan seuraavista kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista: ”Kouluterveydenhuollon resurssien puute” ”Oppilashuollon resurssien puute (th, kuraattori)” ”Valvonnan riittävyydestä” ”Oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta” Vähiten vanhempia huolestuttaa seuraavat asiat: ”Seksuaalinen häirintä” ”Kiusaaminen netissä” 23

25. Huoli kouluun liittyvistä asioista: Avoin kysymys Seuraavaksi kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien: Oletteko huolestunut lapsenne kouluun liittyvistä asioista vielä jostain muusta, mitä edellisessä kysymyksessä ei mainittu? Suurin osa vanhemmista ei ole huolissaan muista asioista. Eniten kommentteja kirvoittaa koulutoimeen sijoitettujen kokonaisresurssien niukkuus ja kunnan koulutoimeen kohdistettavat jatkuvat säästöt: Opettajien ja opetusta tukevan henkilökunnan niukkuus Liian suuret luokkakoot aiheuttavat levottomuutta, työrauha kärsii, samoin opetus Kouluruokailu: taso ja riittävyys Erityistarpeiden huomioon ottaminen ja tukiopetuksen resurssit Osaa huolettaa opettajien jaksaminen ja vaihtuvuus sekä opettajien kyky turvata tuntien turvallisuus ja rauhallisuus. Eri taustaryhmien antamat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä. 25

26. Kaverisuhteet Kaverisuhteet osioon liittyvät kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta. 26

27. Onko lapsella hyviä ystäviä Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien: Onko lapsellanne ainakin yksi hyvä ystävä? kyllä, koulussa kyllä, mutta ei koulussa ei ole en tiedä Lähes kaikilla 10-16-vuotiailla koululaisilla (98 %) on vanhempien arvioiden mukaan ainakin yksi hyvä ystävä. Lapsista yhdeksällä kymmenestä (88 %) hyvä ystävä on koulussa ja joka kymmenennellä koulun ulkopuolella. Taustaryhmittäin tarkasteltuna alakoululaisilla tämä yksi hyvä ystävä on keskimääräistä useammin koulukaveri (92 %), kuten myös ei-kiusatuilla lapsilla (91 %) ja niillä lapsilla, joiden koulussa on huolehdittu vanhempien mielestä riittävästi koulukiusaamisen ehkäisystä (91 %). 27

29. Kaverisuhteisiin liittyvät väittämät 1(3) Kaikkia vastaajia (n=1007, otanta-lapset n=1007) pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin lasten koulukaverisuhteisiin koskeviin väittämiinasteikolla 5-1, jossa 5=täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=hieman eri mieltä, 1=täysin eri mieltä. Lapseni koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää yksin ja ilman kavereita Lapseni koulussa on hyvä kouluhenki Uskon, että suurin osa koulutovereista viihtyy lapseni seurassa Lapseni on välitunneilla yksinäinen Lapsellani ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut samoista asioista hänen kanssaan   Koulun vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä Luokan (tai ryhmän) vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä   Lapseni juttelee mielellään sellaistenkin luokkatovereiden tai koulukavereiden kanssa, jotka eivät ole hänen parhaita ystäviään 29

30. Kaverisuhteisiin liittyvät väittämät 2(3) Kaikkein useimmin (täysin tai jokseenkin) samaa mieltä ollaan seuraavien väitteiden kanssa: Koulun vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä (85 %) Luokan (tai ryhmän) vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä (81 %) Uskon, että suurin osa koulutovereista viihtyy lapseni seurassa (79 %) Lapseni juttelee mielellään sellaistenkin luokkatovereiden tai (68 %) koulukavereiden kanssa, jotka eivät ole hänen parhaita ystäviään Lapseni koulussa on hyvä kouluhenki(65 %) Useimmin eri mieltä (hieman tai täysin) ollaan seuraavien väitteiden kanssa: Lapsellani ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut (91 %) samoista asioista hänen kanssaan Lapseni on välitunneilla yksin (84 %) Lapseni koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää ilman kavereita (27 %) 30

31. Kaverisuhteisiin liittyvät väittämät 3(3) Vanhempien arvioiden mukaan 10-16-vuotiaiden lasten kaverisuhteet koulussa näyttävätkin suurimmalla osalla olevan kunnossa. Vanhemmista 6 % arvioi lapsensa olevan yksinäinen välitunneilla ja 3 % arvelee, että lapsella ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut samoista asioista hänen kanssaan. Joka neljäs vanhemmista (27 %) ei usko, että lapsen koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää yksin ja ilman kavereita. Vanhemmista 13 % ei varsinaisesti pidä lapsensa kouluhenkeä hyvänä ja noin joka kymmenes ei usko, että lapsi kokisi luokan tai koulun vaihtamista ikävänä. 31

33. Onko koulussa tukioppilaita Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien: Onko lapsenne koulussa tukioppilaita (tai kummioppilaita)? kyllä, ja tiedän keitä he ovat kyllä, mutta en tiedä keitä he ovat Kyllä, lapseni itse on tukioppilas ei tietääkseni en osaa sanoa Valtaosa vanhemmista (72 %) tietää, että lapsen koulussa on tuki- tai kummioppilaita. Tosin vajaa puolet (44 %) ei tiedä, keitä tukioppilaat ovat. Joka kymmenennen (12 %) oma lapsi toimii tukihenkilönä. Vanhemmista joka viides (19 %) arvelee, että lapsen koulussa ei ole tuki- tai kummioppilaita. 33

35. Kiusaaminen yleensä Kiusaamisosioon liittyvät yleiset kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta. 35

36. Mitä koulukiusaaminen tarkoittaa: Avoin kysymys Kaikilta vastaajilta kysyttiin seuraavaksi: Mitä koulukiusaaminen mielestänne tarkoittaa? Kiusaaminen on vanhempien mielestä henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa, syrjintää, joukosta eristämistä, toisen huomiotta jättämistä, alistamista, arvostelua, vähättelyä. Saa kohteelleen pahan mielen, epämukavan ja turvattoman olon. Se kohdistuu usein tiettyyn henkilöön tai henkilöihin, on usein toistuvaa ja jatkuvaa. Monesti ryhmäilmiö: kiusaaja provosoi muita mukaan kiusaamiseen, muut oppilaat saattavat hiljaisesti hyväksyä tapahtumat, eivätkä tue kiusattua. Voi tapahtua niin oppilaiden kuin opettajienkin taholta (silmätikuksi joutuminen, simputus, vähättely, aliarvioiminen, oppilaiden epätasa-arvoinen kohtelu). Kiusatuksi voi joutua jonkin persoonallisen tai yksilöllisen ominaisuuden takia (ulkonäkö, vaatteet, luonteenpiirre, lahjakkuus, jne.), jonka vuoksi poikkeaa joukosta. Myös lapsesta riippumattomat syyt saattavat ärsyttää (esim. kotiolot, syntyperä, harrastukset). Erilaisuuden sietäminen puuttuu. Eri taustaryhmien antamat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä. 36

37. Arvio kiusaamisen yleisyydestä lapsen koulussa Vastaajille määritettiin, että kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun toinen oppilas tai ryhmä oppilaita sanoo tai tekee epämiellyttäviä asioita jollekin oppilaalle. Kiusaamista on myös se, kun oppilasta kiusoitellaan toistuvasti tavalla, josta hän ei pidä. Kiusaamista ei ole se, kun kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelevät.Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien: Miten usein olette kuullut lapsenne koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta? joka päivä vähintään kerran viikossa vähintään kerran kuussa harvoin en ole kuullut, että lapseni koulussa olisi kiusattu Enemmistö vanhemmista (61 %) on kuullut vain harvoin lapsensa koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta. Joka kymmenes on kuullut kiusaamista tapahtuvan usein – kerran viikossa tai vielä useammin - ja joka kuudes (17 %) vähintään kerran kuussa. 37

39. Minkälaista kiusaamista lapsen koulussa esiintyy Niiltä vastaajilta, jotka ovat kuulleet, että 10-16-vuotiaan lapsensa koulussa kiusataan (n=891), kysyttiin: Minkälaista kiusaamista lapsenne tai hänen sisarensa/sisarustensa koulussa esiintyy? haukkumista ja nimittelyä porukasta poissulkemista juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän takana fyysisiä tekoja, esim. lyömistä, tönimistä tai potkimista toisen omaisuuden vahingoittamista, piilottamista tai varastamista kännykän kautta tapahtuvaa kiusaamista nettikiusaamista, esim. ilkeitä viestejä tai kuvien manipulointia muuta, mitä? en tiedä/en osaa sanoa lapseni/hänen sisaruksensa koulussa ei tietääkseni esiinny kiusaamista Kaikkein useimmin tapahtuu toisen haukkumista ja nimittelyä (75 %). Seuraavaksi yleisintä on porukasta poissulkeminen (54 %) sekä juoruilu, valehtelu tai henkilökohtaisten tietojen levittäminen selän takana (48 %). 39

41. Kouluun ja kiusaamiseen liittyvät väittämät Kaikkia vastaajia (n=1007, otanta-lapset n=1007) pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin lasten kouluun ka koulukiusaamiseen koskeviin väittämiinasteikolla5-1,jossa 5=täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=hieman eri mieltä, 1=täysin eri mieltä. Lapseni koulussa ei hyväksytä koulukiusaamista Lapseni koulussa voi saada arvostusta kiusaamalla toisia Lapseni täytyy varoa, tai osata käyttäytyä oikein, ettei itse joudu kiusatuksi       Jos lapseni koulussa joutuu kiusatuksi, opettaja puuttuu tilanteeseen     Lapseni koulussa ei joudu oman erilaisuutensa vuoksi syrjityksi tai kiusatuksi Vanhemmista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, ettei lapsen koulussa hyväksytä koulukiusaamista (88 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Valtaosa uskoo myös siihen, että opettaja puuttuu tilanteeseen, jos lapsi joutuu koulussa kiusatuksi (71 %), tai että kiusaamalla toisia, ei saa arvostustakoulussa (60 %). Noin kolmannes vanhemmista on sitä mieltä, että lapsen täytyy varoa tai osata käyttäytyä oikein, ettei itse joudu kiusatuksi, tai että lapsen koulussa joutuu oman erilaisuutensa vuoksi syrjityksi tai kiusatuksi. 41

43. Kiusaamisen ehkäiseminen Kiusaamisen ehkäisemisosioon liittyvät kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta. 43

44. Informointi kiusaamisen käsittelystä koulussa Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien: Oletteko nähnyt lapsenne koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelman? Onko lapsenne koulussa viimeksi kuluneen vuoden aikana käsitelty koulukiusaamista opetustarkoituksessa? Vanhemmista noin joka kolmas (36 %) on nähnyt koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelman. Vajaa puolet (44 %) on kuullut, että lapsen koulussa on käsitelty koulukisaamista opetustarkoituksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tosin puolet vanhemmista ei tiedä tai osaa sanoa onko aihetta käsitelty koulussa. 44

46. Oman lapsen neuvominen kiusaamiseen liittyvissä asioissa Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien: Oletteko itse keskustellut tai neuvonut lastanne kiusaamiseen liittyvistä asioista? Millä tavalla tai miten olette neuvonut lastanne? olen kysynyt lapseltani kiusataanko häntä olen kysynyt lapseltani kiusaako hän muita olen pyytänyt lastani puolustamaan kiusattua oppilasta olen pyytänyt lastani kuuntelemaan kiusatun oppilaan huolia olen pyytänyt lastani kertomaan minulle kiusaamisesta olen pyytänyt lastani kertomaan kiusaamisesta opettajalle tai muulle koulun työntekijälle jollain muulla tavalla, miten? Vanhemmista yhdeksän kymmenestä on itse keskustellut tai neuvonut 10-16-vuotiasta lastaan kiusaamiseen liittyvistä asioista. Lapsen kanssa on keskusteltu useimmin siitä, että onko lasta kiusattu (90 % niistä, jotka keskustelleet/neuvoneet lasta). Kolme neljästä on kysynyt lapselta myös, että kiusaako hän muita. Kolme neljästä on myös pyytänyt lasta kertomaan vanhemmille tai opettajalle, jos häntä kiusataan. 46

49. Koulukiusaamista vähentävät keinot Kaikilta vastaajilta kysyttiin seuraavaksi: Mitkä keinot mielestänne vähentävät koulukiusaamista parhaiten?Valitkaa mielestänne kolme tärkeintä. Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisenvastainen opetus koulussa Valvonnan lisääminen Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen Luokkakokojen pienentäminen Koulujen ja kotien välisen yhteistyön lisääminen Tuki-/kummioppilastoiminnan lisääminen Koulukuraattorin palveluiden parempi saatavuus Koulupsykologin palveluiden parempi saatavuus Kouluterveydenhoitajan palveluiden parempi saatavuus Koululääkärinpalveluiden parempi saatavuus Jokin muu tapa, mikä? Koulukiusaamista vähentää kaikkein parhaiten ”Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen” sekä ”Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisen vastainen opetus koulussa” (vanhemmista kaksi kolmesta tätä mieltä). 49