Palvelujen rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, perustuslain merkitys

1. Palvelujen rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, perustuslain merkitys Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 15.5.2014 Pentti Arajärvi

2. Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia [1] oikeudenmukaisuus muodollinen/asiallinen tosiasiallinen/koettu yleisesti ja moraalikysymyksenä yhdenvertaisuus ja sallitut (tavoitellut) erot erojen tasoittaminen legitimiteetti, perusteltavuus, oikeusperiaatteet avuttomat, heikomman suoja rahoitus ja sen suhde palvelunsaajiin perus- ja ihmisoikeudet, kehittäminen ja heikennyskiellot

3. Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia [2] etuudet ja palvelut - saamisperusteet – saamisedellytykset - kattavuus (yksilöt / riskit) - saatavuus (alueellinen, ajallinen, laadullinen, määrällinen) - määrä, laatu, taso ja sen arviointi (suhde palkkoihin, toimeentuloon, alentamisen ja korottamisen perusteet) - priorisointi - muutoksenhaku ja muutoksenhakukiellot olosuhteet (lapset, vammaisuus, kalleus)

4. Hyvät julkiset palvelut • pitävät yhteiskunnan eheänä • lisäävät turvallisuutta ja uskallusta myönteiseen riskinottoon • nostavat työllisyysastetta • tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä • estävät syrjäytymistä

5. Sosiaaliturvaan liitännäiset perusoikeudet yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (6 §) oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 §) liikkumisvapaus (9 §) yksityiselämän suoja (10 §) uskonnon ja omantunnon vapaus (11 §) sananvapaus ja julkisuus (12 §) vaali- ja osallistumisoikeudet (14 §) oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (17 §) oikeus työhön ja elinkeinovapaus (18 §) oikeus sosiaaliturvaan (19 §) oikeusturva ja hyvä hallinto (21 §)

6. Harkinnan ulottuvuuksia Perustuslainsäätäjä: • Periaatteellisia ratkaisuja, kuten saamisperusteet, jokainen, välttämätön toimeentulo, perustoimeentulo, riittävät palvelut Lainsäätäjä: • Sidottu perustuslainsäätäjän ratkaisuihin • Määrittää etuuksien ja palvelujen saamisedellytykset • Määrittää etuuksien tason (ja laadun) • Määrittää esim. etuuden tai palvelun toimeenpanijan,oikeuden tai velvollisuuden vahvuuden (subjektiivinen oikeus, määrärahasidonnainen palvelu)

7. Lainsäätäjän tarveharkinta • järjestelmän tarveharkinta (millainen?) • etuuksien ja palvelujen tarveharkinta (mitkä toteutetaan?) • saamisperusteiden tarveharkinta • hyväksyttävyys • saamisedellytykset ja niiden saavutettavuus

8. Lain soveltajan harkinta: • Sidottuperustuslakiin ja lakiin • Ei voi harkita lailla eksaktisti säädettyjä seikkoja (ikä, laissa säädetyt rahamäärät, järkevä ja hyväksyttävä kriteeri vaikeavammaisuudelle) • Voi harkita laissa joustavaksijääneitä seikkoja (usein joltakin osin huomioonotettavat tulot, tulojen jaksotus, vaikeavammaisuuden tarkempi arviointi, yhdessä ja erikseen asuminen) • Harkinta kohdistuu saamisedellytysten täyttymiseen • Joskus harkintaa palvelun toteuttamisen tavassa • Aina harkintaa tosiasiallisessa hallintotoiminnassa

9. PL 19.1 §, välttämätön huolenpito • Välttämättömään huolenpitoon liittyvät palvelut ovat vain poikkeuksellisesti subjektiivisia oikeuksia • Kun välttämätön huolenpito edellyttää subjektiivista oikeutta, on useimmiten kyse kiireellisestä tapauksesta (sosiaalihuoltolain 40 a §) • Terveydenhuollon kiireellisen laitoshuollon ja avohuollonkin yhteydessä tilanne yleensä hallinnassa ainakin lainsäädännön tasolla (terveydenhuoltolain 50 §, erikoissairaanhoitolain 3 ja 30 § sekä ammatin-harjoittamislain 15.3 §)

10. PL 19.1 §, välttämätön huolenpito jatkuu … • Toimeentulotuki myönnettävä tietyssä ajassa • Lastensuojelun tarpeella kiireellisissä tapauksissa asia yleensä järjestyksessä (lastensuojelulain 18 §) • Vammaishuollossa ja vanhustenhuollossa samoin kuin muissa mahdollisissa tilanteissa vain sosiaalihuoltolain 40 a §:n tarkoittama kiireellinen hoidontarpeen arviointi • Heikosti on järjestetty välttämättömään huolenpitoon kuuluva asumisen järjestäminen • Yleinen huolenpidon välttämättömyys ja julkisen vallan velvollisuus huolenpitoon

11. sosiaali- ja terveyspalvelut • tarveperusteisia (riittävät palvelut) • edellytykset toimia yhteiskunnan • täysivaltaisena jäsenenä • yksilökohtainen arviointi • subjektiivisia oikeuksia • määrärahasidonnaisia palveluja • kunnan vapaaehtoisesti järjestämät • palvelut • yhdenvertaisuuden merkitys • perusoikeuksien toteuttaminen

12. PL 19.3 § julkisen vallan velvollisuus turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut • Perusoikeudet ovat yksilöllisiä • Kunnan velvollisuus koskee yleensä kunnassa esiintyvää tarvetta • Kun yksilön oikeus (tarve) ja kunnassa esiintyvä tarve (yhteisesti ja yleisesti arvioituna) eivät kohtaa, syntyy hankalia tilanteita • Ratkaisua haetaan hallintoriita-asianahallinto-oikeudesta (yleensä kyse siitä, kuka maksaa)

13. Sosiaalilainsäädännön muutostrendit • Talouden merkityksen kasvu • Tehokkuus, tuottavuus, vaikuttavuus, entä inhimillisyys, kohtuullisuus, selviytyminen • Investointi vai meno • Finaalistuminen ja informaalistuminen • Mahdollisuuden aineellisen oikeudenmukaisuuden korostamiseen • Tasa-paino normi- ja informaatio-ohjauksen kesken • (Paikallisen) hallinnon harkintavalta kasvaa • Luo mahdollisuudet sosiaaliturvalle vieraiden tavoitteiden tavoittelemiselle • Vaatii tiukkaa muutoksenhaun säätelyä silloin, kun sääntely on yleisluonteista

14. Muutostrenditjatkuu … Yksilöllistyminen • Toteuttaa perusoikeuksia • Luo valinnanvapautta • Tasapaino itsemääräämisen ja suojelun tarpeen välillä • Pirstoo oikeusjärjestystä • Yksilökohtaiset suunnitelmat

15. Muutostrendit, jatkuu Toimeentuloetuudet Palvelut Rahalla korvatut palvelut - lasten koti- hoidon tuki - omaishoidon tuki Ulkoistetut palvelut - kunta ostaa yksityiseltä järjestöltä tai yritykseltä Yksityistetyt palvelut - sairaus- vakuutus - palvelu- seteli Tuotetut palvelut - kunta, kunta- yhtymä tai muu julkinen tuottaa itse tai yhdessä

16. Avoimia kysymyksiä sosiaalipolitiikan rakenteesta • Missä määrin sosioekonominen eriytyminen uhkaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja käsitystä samassa veneessä olemisesta? • Vähentääkö eriytyminen luottamusta ja sopeutumiskykyä – ryhmien välinen sosiaaliturvakilpailu uutena haasteena? • Miten kaupungistuminen ja muuttoliike ml. maahanmuutto muuttavat sosiaalipolitiikan tavoitteenasettelua? • Lisääkö sosiaalipolitiikan uudistaminen sen sopeutumistehokkuutta?

17. Mitä tehdä • Hyvä hallinto • Ensiasteen päätöksenteko oikein, viranomaisten koulutus • Joutuisuus, viranomaisen vastuu päätösten asianmukaisuudesta • Neuvonta, ohjaus, jopa saattaminen • Voimavarojen turvaaminen • Työllisyys ja työurat • osittainen kotihoidon tuki • ytyä työvoimapalveluihin, kysyntävetoisempaa politiikkaa • pätkätöihin lisää sosiaaliturvaa • työterveyspalvelut työttömille • Realistiset talousarviot, ei tyhjiä lupauksia • Sosioekonomiset erot pienemmiksi • Valvonta • Muutoksenhaun määräajat??

18. JohtopäätöksiäTärkeää on: • Sosiaaliturvajärjestelmän tarkoituksenmukaisuus; EU:n luomat mahdollisuudet; • heikot ja avuttomat yksilöt on otettava huomioon; • on käytettävä lainsäädäntöä ja määrärahaohjausta, harkiten myös subjektiivisia oikeuksia; • hyvä hallinto; painoa ulkoistettuihin ja yksityistettyihin palveluihin, mutta myös viranomaisten taitoihin ja kykyihin; • tehtävät ja toimivalta on annettava aina sille viranomaiselle, jolla on tarvittava taito ja kyky, riittävän laaja näkemys sekä asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot; • talous ja tehtävät on saatettava keskinäiseen sopusointuun; • yksilön aseman on oltava jo oikeusturvasyistä ymmärrettävä kokonaisuus; • valvonnan on oltava riittävää ja tehokasta.