190 likes | 365 Vues
Haag-inventoinnin lhtkohdat. Unescon Haagin yleissopimus (1954) ja pytkirjat Liittymkohtia mys:- Unescon yleissopimuksen kulttuuriesineiden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltmiseksi ja ehkisemiseksi (1970)- VN Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS, 2010)- Pela
E N D
1. Kulttuuriomaisuuden kansallinen luettelointihanke Moninaisuus ja monialaisuus –
kulttuuriympäristö yhteistyöhaasteena –seminaari
Vaasa 20.10.2011
Minna Pesu
Projektipäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
minna.pesu@nba.fi
2. Haag-inventoinnin lähtökohdat Unescon Haagin yleissopimus (1954) ja pöytäkirjat
Liittymäkohtia myös:
- Unescon yleissopimuksen kulttuuriesineiden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi (1970)
- VN Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS, 2010)
- Pelastuslaki (379/2011)
- Valmiuslaki (1080/1991)
3. Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954)
1 artikla määrittelee kulttuuriomaisuuden, suojelu ”alkuperään tai omistajaan katsomatta”
Kulttuuriomaisuudella tarkoitetaan
a) ”Irtainta tai kiinteää omaisuutta, jolla on huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinnölle, kuten rakennustaiteellisia, taiteellisia tai historiallisia muistomerkkejä, olivatpa ne uskonnollisia tai eivät, kiinteitä muinaisjäännöksiä,”...” ...taideteoksia, käsikirjoituksia, kirjoja ja muita esineitä”...
b) rakennuksia, joiden pääasiallisena tarkoituksena on a kohdassa määritellyn irtaimen kulttuuriomaisuuden säilyttäminen tai näytteilläpitäminen, kuten museoita, suuria kirjastoja, arkistoja sekä suojia...”
c) keskuksia, jotka sisältävät huomattavan määrän a ja b kohdissa mainittua kulttuuriomaisuutta
4.
3 artikla: Sopimuspuolet sitoutuvat rauhan aikana järjestämään alueellaan olevan kulttuuriomaisuuden turvaamisen aseellisen selkkauksen vaikutusten varalta ryhtymällä sopiviksi katsomiinsa toimenpiteisiin
Toinen pöytäkirja (1999) täydentää: määräyksiä sovelletaan rauhan aikana
5 artikla: “valmisteleviin toimenpiteisiin”… “sisältyvät mahdollisuuksien mukaan omaisuusluettelon tekeminen, hätätoimenpiteiden suunnittelu tulipalon tai rakenteiden sortumisen varalta, irtaimen omaisuuden siirtämiseen varautuminen tai varautuminen suojelemiseen paikan päällä
sekä kulttuuriomaisuuden turvaamisesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen” Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954)
5. Haagin yleissopimuksen kansallinen toimeenpano OKM, Kulttuuriomaisuuden suojelun neuvottelukunta:
OKM, PLM, SM, YM, UM, Pääesikunta, Suomen Kuntaliitto,
Kirkkohallitus, ortodoksinen kirkollishallitus, ICOM, ICOMOS, SPEK
Muistio Kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden inventoinnin toteuttamisesta osana Haagin yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpanoa
- Inventoinnin laatimisprosessi ja siihen valittujen kohteiden valinnassa sovelletut kriteerit
- Inventoinnin suhde kansalliseen lainsäädäntöön ja sen vaikutukset viranomaisten tehtäviin
6. Miksi erillinen Haag-inventointi? Haagin yleissopimus
Tavoitteena kulttuuriomaisuuden luettelo viranomaiskäyttöön
Keskeistä kohteiden yksilöinti ja sijaintitieto
Irtaimen kulttuuriomaisuuden inventoinnit ja rekisterit
Kohdejoukon laajuus valtakunnan tasolla
- kohdelukumäärä vrt. suojellut kohteet ja/tai julkisessa omistuksessa olevat kokoelmat
- kohteiden rajautuminen vrt. RKY-inventointi
7. Haag-inventoinnin lähtökohdat 1/3 Haagin yleissopimus
- ”kulttuuriomaisuus”
- ”huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinnölle”
Inventoinnin perustana on kohteiden yksilöinti ja merkityksen arviointi, ei nykyinen suojelutilanne tai yksittäisen kohteen riskianalyysi
Haag-inventointiin sisällytetään sellainen tieteellisesti, taiteellisesti tai historiallisesti arvokas kulttuuriomaisuus, jonka tuhoutuminen köyhdyttäisi huomattavasti kansallista kulttuuriperintöämme.
Haagin yleissopimus ei huomioi luonnonympäristöjä tai aineetonta kulttuuriperintöä
8. Inventoinnin lähtökohdat 2/3 Kiinteän kulttuuriomaisuuden osalta mukana on keskeisiä ja kansallisesti merkittäviä muinaisjäännöksiä ja rakennettua kulttuuriomaisuutta edustavia kohteita. Kohteiden valinnassa on otettu huomioon:
kohteen arkeologinen, rakennushistoriallinen, rakennustaiteellinen, ja/tai rakennustekninen merkitys
kansallinen identiteetti- tai symbolimerkitys
merkitykset, jota liittyvät kohteen käyttöön tai siihen liittyviin tapahtumiin
Haag-inventoinnissa ovat edustettuina Suomen esihistorian ja historian eri kaudet, rakentamisen päälinjat ja yhteiskunnan ilmiöt. Valintakriteereitä ovat kohteiden säilyneisyys, edustavuus ja/tai pitkä ajallinen jatkuvuus.
Rakennetun kulttuuriomaisuuden osalta inventoinnissa kiinnitetään huomiota myös rakennusten sisätilojen säilyneisyyteen.
Rakennusperinnön suojelusta (LaRS 2010) annettuun lakiin kirjattuja suojelukriteereitä on hyödynnetty inventoinnin lähtökohtana.
9. Inventoinnin lähtökohdat 3/3 Irtaimen kulttuuriomaisuuden suojien eli arkistojen, kirjastojen ja museoiden ja niissä sijaitsevien kokoelmien osalta inventoinnin lähtökohtana on kansalliskokoelman käsite. Kansalliskokoelmalla tarkoitetaan tässä yhteydessä seuraavia kokoelmia:
Arkistojen osalta inventointi sisältää Kansallisarkiston ja sen alaiset seitsemän maakunta-arkistoa sekä täydentäviä muita arkistoja. Inventointiin sisältyy maamme hallinnon, politiikan, elinkeinoelämän, järjestötoiminnan sekä kulttuurielämän keskeiset arkistoaineistot.
Kirjastojen osalta lähtökohtana ovat Kansalliskirjaston kokoelmat, niitä täydentävät vapaakappalekirjastokokoelmat ja näitä tukevat muut aineistot.
Museoiden osalta kansalliskokoelman ytimen muodostavat Kansallismuseon, Valtion taidemuseon ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmat. Muita taide- ja kulttuurihistoriallisia museokokoelmia arvioitaessa on otettu huomioon kokoelman ikä, harvinaisuus, edustavuus ja/tai liittyminen kansallisen historian merkittäviin henkilöihin, tapahtumiin tai ilmiöihin.
Lisäksi osa irtaimen kulttuuriomaisuuden suojina toimivista rakennuksista sisältyy inventointiin myös rakennettua kulttuuriomaisuutta edustavina kohteina.
10. Haag-inventoinnin sisältö Kiinteää ja irtainta kulttuuriomaisuutta edustavia kohteita
Valmisteluvaihe (09/2011) yht. noin 500 kohdetta (sijaintia)
Rakennettu kulttuuriomaisuus: 215 kohdetta
Muinaisjäännökset ja vedenalaiset muinaisjäännökset: 124 kohdetta
Arkistot ja kirjastot: 37 kohdetta
Museot ja taidemuseot: 133 kohdetta
Museolaivat: 4 kohdetta
Muistomerkit: 7 kohdetta
11. Haag-inventointi, Kohteet kulttuuriomaisuuslajeittaintilanne 09/2011
12. Haag-inventointiKohteet sotilaslääneittäintilanne 09/2011
13. Haag-inventointiKohteet maakunnittaintilanne 09/2011
15. Viranomaiskäyttö Viranomaiskäyttö; normaali- ja poikkeusolojen varautuminen
Haag-kohteiden yksilöinti, sijaintiin perustuvat kohteet
Inventoinnin tietokanta kaksitasoinen: kiinteistö (kohde) ja rakennustaso
Poikkeuksena maailmanperintökohteet, joista huomioidaan maailmanperintösopimuksen aluerajaus
16. Viranomaiskäyttö OKM koordinoi hallinnonalojen välistä yhteistyötä kulttuuriomaisuuden turvaamiseksi
Museovirasto toimii keskeisenä asiantuntijaviranomaisena
tehtävänä kohteiden määrittely, inventoinnin ylläpitäminen ja päivittäminen
asiantuntija-avun antaminen
yhteistyössä muiden asiantuntijatahojen, mm. Kansallisarkiston kanssa
17. Inventoinnin käyttö: Puolustusvoimat Alueiden käyttö harjoitustoiminnassa
Tietoisuus kohteiden sijainnista jo suunniteltaessa normaaliaikana poikkeusolojen aikaisia alueiden ja rakennusten käyttötarpeita
Eri asejärjestelmien maalittaminen
Lisäksi esimerkiksi pelastusviranomaisille annettavan puolustusvoimien virka-avun suunnittelussa
18. Inventoinnin käyttö: Pelastusviranomaiset
Pelastuslaki ja –asetus (379/2011), valmiuslaki (1080/1991)
Asetus pelastustoimesta: pelastussuunnitelma tulee laatia kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuurimaisuudeksi määriteltyihin kohteisiin sekä erinäisten lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin
19.
Lisätietoja:
www.nba.fi > Etusivu > Museovirasto >Haag