Opiskelun ja urheilun yhdistäminen

Opiskelun ja urheilun yhdistäminen Vaasa 30.5.2005 Tuuli Merikoski-Silius Opintokoordinaattori Suomen Olympiakomitea

Urheiluakatemiat osana suomalaista valmennusjärjestelmää -terminologiaa, taustaa -valmennuskeskukset vs. urheiluakatemiat -urheiluakatemioiden tehtävät -OK:n odotukset • Opiskeleva urheilija -järjestelmän tarjoamat vaihtoehdot 2. ja korkea-asteella -opiskelevan urheilijan haasteet -mikä neuvoksi? -mitä taitoja urheilijalla tulisi olla, että opiskelu ja elämä pysyy kasassa? -minkälaista tukea opiskeleva urheilija tarvitsee?

Harjoittelukeskukset/Urheiluakatemiat/Valmennuskeskukset Terminologiaa: Valmennuskeskus -valtakunnalliset valmennuskeskukset (4) -yksittäisten lajien valmennuskeskukset (esim. uinti-Helsinki, judo-Tampere, lentopallo-Kuortane/Tampere) Harjoittelukeskus/harjoituskeskus -yksittäisen lajin harjoittelukeskus (esim. yleisurheilu) -monen lajin yhteenliittymä (esim. urheiluakatemiat)

Valtakunnalliset valmennuskeskukset • Valtakunnallisia valmennuskeskuksia 4: Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti • Olosuhteet ja lajiyhteistyö varmistavat hyvät valmennus- ja koulutusedellytykset • Lajikohtainen erityisrooli kahdella opistolla: Eerikkilä ja Varala • Toiminnan pohjana urheilijaleiritys ja valmentajakoulutus, lisänä eril. palveluja • Ongelmana keskuksiin suoraan kohdistuvien resurssien puute

Harjoittelukeskustesten/urheiluakatemioiden taustaa: • Urheilulukiojärjestelmä 1980-luvulta • vakinaistaminen 1994, monet pohjana harj.keskuksille • erilaisia selvityksiä järjestelmästä 1990-luvulla  suurin osa urlun käyneistä lopettaa urheilun lukion jälkeen?? • Olympiakomitean nuoriso-ohjelma 1997 • perustiedot: lahjakkaat urheilijat tavoitteellisempia myös siviiliuransa suhteen =>vaikeuksia eniten juuri opiskelun ja urheilun yhdistämisessä • OPM:n URA –työryhmä 1998-1999 • opinto-ohjaaja • päivittäisvalmennus opiskelupaikkakunnilla? Oulu • OPM:n VAKE-työryhmä 1999 • tunnistaminen, rinnakkainen kehittämistyö • Huippu-urheilun strategia 02-06, HUPU-työryhmä -04

Harjoittelukeskukset/Urheiluakatemiat • Urheiluoppilaitosten tai merkittävien opiskelupaikkakuntien yhteyteen syntyneet lajikohtaiset tai monilajiset yhteenliittymät • Toiminnassa ja kehitteillä noin 12 keskusta • tavoitteena tukea päivittäisharjoittelua ja opiskelua sekä luoda edellytyksiä ammatti-valmennukselle lajiliittojen, seurojen, oppilaitosten, alueen kuntien ja tukipalvelujen tarjoajien yhteistyöllä • kehitys viime vuosina nopeaa, mutta vähän ohjattua • organisointi- ja rahoitusmallit vaihtelevat

Toimijat? • lajiliitot sekä niiden kautta alue- ja piirijärjestöt ja seurat, • alueen oppilaitokset, • julkinen sektori (kuntien liikunta- ja sivistystoimi) • tukipalvelujen tarjoajat sekä • muut mahdolliset yhteistyötahot.

Miksi harjoittelukeskuksia/urheiluakatemioita? • Seurausta suomalaisen valmennusjärjestelmän kehittymisestä: urheilijan koulutuksen ja siviiliuran varmistaminen aikaisempaa kiinteämpi osa kokonaistavoitetta ”suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tulee taata lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus kehittyä lajinsa huipuksi sekä luoda edellytykset opiskelulle urheilu-uran ohessa. Urheilijan sijoittuminen yhteiskuntaan tulee olla osa valmennusprosessia ja yksi sen tavoitteista. Koulutusjärjestelmään tulee osaltaan ottaa huomioon huippu-urheilijoiden opiskeluun liittyvät erityispiirteet.” • Toiminta kohdistuu kriittiseen vaiheeseen urheilijan uralla • Yhteiskunnallinen tilaus (hu:n mielikuva- ja sponsorointitutkimus) • Huippu-urheilun tila?

Harjoittelukeskusten/urheiluakatemioiden perustavoitteet • Parantaa päivittäisvalmennuksen laatua • optimoida harjoitusajat ja –rytmi • mahdollistaa parempi valmennus • pitkäjänteinen valmennustyö, työnohjaus AMMATTIVALMENNUS! • Mahdollistaa opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen • opintoalojen ymmärrys urheilusta paremmaksi (ja päinvastoin) • joustavat opiskelutavat käyttöön • vastuuhenkilöt myös oppilaitoksiin

Muita hyötyjä • Yhteistyön aikaansaamat synergiaedut • lajiyhteistyö (valmennus, koordinaatio,..) • oppilaitosyhteistyö (opinto-ohjauksen tehostuminen,..) • resurssiyhteistyö, uudet tukimahdollisuudet • osaamiskeskittymät, verkottumisen edut • Lopputuloksena: parempia urheilutuloksia ja kestävämpi perusta urheilijoille elämään

Harjoittelukeskusten/Urheiluakatemia -verkosto • täydentää oleellisesti suomalaista valmennusjärjestelmää (Hupu-työryhmä) • on osa OK:n ja huippu-urheilun strategiaa, kattavat myös jo useimmat 2. asteen urheiluoppilaitokset • toimivat yhteistyössä keskenään ja sidostahojen kanssa, hyvää yhteistyötä! • eivät silti yksinään ratkaise huippu-urheilumme tulevaisuuden haasteita

Ouluseutu Urheiluakatemia (v.2001) Keski-Suomen Urheiluakatemia (v.2002) Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (v.2003) Satakunta Sport Academy (v.2002) Joensuun Urheiluinstituutti (v.2003) Pohjois-Savon urheiluakatemia (v.2004) Turun seudun Urheiluakatemia (5/2004) Kotkan Urheilijakoulutus, Etelä-Kymenlaakson ua (11/2004) Lahden urheilu-valmennusverkosto  Päijät-Hämeen ua (1/2006?) Lapin ua (8/2005) Tampereen ua (8/2005) Vaasan seudun ua (8/2005) Harjoittelukeskukset/Urheiluakatemiat: valtakunnallinen tilanne 5/2005

Huippu-urheilutyöryhmän ehdotuksia (2004): • Harjoittelukeskusten verkosto kiinteäksi osaksi suomalaista valmennusjärjestelmää  • ammattivalmentajien määrää lisätään ja luodaan yhdistelmätyöpaikkoja eri tahojen yhteistyöllä • panostetaan nuorten urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiin ja uran täysipainoiseen kehittämiseen • lajiliitot ja harjoittelukeskusten ylläpitäjät vastaavat valmentajien palkkaamisesta OK:n ja Paralympiakomitean tukemana; hallinnosta ja opintojen ohjauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan paikallisesti

Olympiakomitean rooli harjoittelukeskusten/urheilu-akatemioiden kehittämisessä? • Toiminnan seuranta, kehittäminen ja koordinointi (vrt. urheiluoppilaitosten seurantaryhmä) • OK:n asiantuntijuus käytettävissä • mahdolliset taloudelliset resurssit valmennuksen tehostamiseen, lajiliittojen kautta • valtakunnallinen sidosryhmävaikuttaja • kehityshankkeiden tukija ja käynnistäjä

Odotukset harjoittelukeskuksilta/urheiluakatemioilta: • urheilija-, ei organisaatiolähtöisyys! • ”huippu-urheilijan elämänhallinnan tukeminen” • Kiinteä yhteistyö lajiliittojen ja paikallisten seurojen, oppilaitosten, kuntien ja mahdollisten muiden tahojen kanssa (valmennus-opiskelu-olosuhteet-tukipalvelut) • aktiivinen verkottuminen ja kehittäminen • jo olemassa olevien, toimivien rakenteiden tukeminen, tarkoituksenmukainen organisoituminen paikallisuus • lajipainotukset olosuhteiden mukaan

Akatemiaverkoston toiminnan tavoitteet • hyvien käytäntöjen ja mallien esiintuominen • myös huonot kokemukset esiin • toiminnan yhtenäistäminen • toiminnan valtakunnallinen kehittäminen • ”laadunvalvonta” • akatemiatoimijoiden ”työnohjaus”, kollegoiden tuki

Urheiluakatemiatoiminnan haasteita • tiedottaminen: urheilijat, valmentajat, oppilaitoshenkilöstö! • eri tahojen sitouttaminen! • eri tahojen odotuksiin vastaaminen! • järjestelmätasolta yksilötasolle –ei kuitenkaan paapomista • urheilijoiden tasovaatimusten määrittäminen (huippu-urheilun määrittely…) ja urheilijoiden kehityksen seuranta • pysyvien rakenteiden luominen, rahoitus…

OPISKELU OSA HUIPPU-URHEILUA • Koulunkäynti ja opiskelu kuuluvat suomalaiseen kilpa- ja huippu-urheiluun… • Huippu-urheilujärjestelmän kannustettava urheilijoita kouluttautumaan urheilu-uran aikana, mutta mahdollistettava myös yksilölliset ratkaisut ja tuettava niitä • Myös koulutus- ja opintotukijärjestelmien tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon urheilijan erityisongelmat

Urheilijoiden koulutus 20052. aste • OPM, erityinen tehtävä: 12 urheilulukiota, 10 urheiluammattioppilaitosta • Urheilupainotteiset lukiot ja ammattioppilaitokset • Urheiluopistot • monimuotokoulutukset, oppisopimus

Urheilijoiden koulutus 2005Korkea-aste • Turun AMK, Seinäjoen AMK: tradenomi • Yliopistot: akateeminen vapaus? akateeminen vastuu! • monimuotokoulutukset (aikuiskoulutus) • USAn yliopistot • Urheiluakatemioissa mukana olevat oppilaitokset

Urheilijan urasuunnittelun haasteita toisen asteen jälkeen • opiskelupaikan ja –alan valinta, millä perusteella urheilija tekee valinnan? • valmentautumisolosuhteet, valmentaja? • pääsykokeisiin valmistautuminen, pitää ottaa selvää mitä pääsykokeissa ”tapahtuu” (erityisesti amk:t) • kesälajeissa pääsykokeisiin lukeminen samaan aikaan kilpailuihin valmistavan kauden aikana, miten aika riittää, entä jaksaminen? Valmennuskursseille osallistuminen voi olla hankalaa • pääsykokeiden ajankohta (samaan aikaan kisat tai leiri –mitä tehdä?) • tilanne avoin pitkään, tieto pääsykokeisiin pääsemisestä vasta toukokuussa, pääsykoetulokset ja tieto hyväksymisestä vasta heinä-elokuussa  epävarmuus rassaa, seuraavaa vuotta vaikea suunnitella • Talouden epävarmuus myös rasitteena

Alku aina hankalaa… • kesälajeissa kilpailukausi meneillään, talvilajeissa tiivis harjoittelu/leirityskausi alkamassa kiinnittyminen opiskeluyhteisöön vaikeaa • ei aikaa/energiaa sopia opiskeluun liittyvistä asioista ennen koulun alkamista/heti alkamisen jälkeen  asiat kaatuvat päälle • paljon uutta asiaa omaksuttavana lyhyessä ajassa, kokonaisuuden hahmottaminen vaikeaa  ei eväitä suunnitteluun • Paikkakunnan vaihto, itsenäistyminen jne, • Talous!

HAASTEITA URHEILIJAN OPINTOPOLULLA • Opiskelualan valinta, opiskelupaikan hankinta! • Ajanpuute ja ajankäytön hallinta: double shift • Kokonaiskuormitus: yli- tai alikuormitus • Suunnittelun puute: If You fail to plan, plan to fail! • Poissaolot, rästiopinnot • Opiskeluyhteisöön kiinnittyminen • Opintoalojen eroavaisuudet, lajien eroavaisuudet • ”Tehokkuusvaatimukset” • Toimeentulo-ongelmat

Miksi opiskelevalla urheilijalla on toimeentulo-ongelmia? • Opintotuki tunnetusti riittämätön  urheilijat eivät voi paikata aukkoa käymällä töissä • Opiskelutahti ei kaikilla riitä opintotuen nostamiseen (talvilajit!) • Hitaan opiskelutahdin johdosta tuki ei riitä koko tutkinnon suorittamiseen • Valmennustuki myös riittämätön kattamaan urheilusta aiheutuvat kulut, eikä tukea riitä kaikille huipulle pyrkiville • Sponsori- ja kilpailutulot harvojen ulottuvilla

MIKÄ NEUVOKSI? • Urheilijan oma aktiivisuus, suunnittelu • Opintojen alku, tilanteen haltuunotto • Tehostettu opintojen ohjaus, HOPS • Urheilijalähtöisten opintoratkaisujen löytäminen ja tehokas käyttö! • Rytmitys ja vuorottelu • Opiskelututor ja/tai vertaistuki • Asenteet, motivaatio • Valmennustuet ja apurahat: lisää harkinnanvaraisuutta!

Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän välillä säilyy? (Urhea 4/2005) -sosiaaliset taidot; kyky tehdä yhteistyötä ja verkottua, kyky kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa, -kyky tuottaa kirjallista materiaalia -rohkeus tunnistaa, käsitellä ja puhua ongelmistaan -pitkäjänteisyys – kyky nähdä kokonaiskuva; pt- suunnitelma, lt-suunnitelma, päiväsuunnitelma -kyky asettaa tavoitteet realistisesti; opintokokonaisuudet, -taito seurata omaa etenemistä ja tarkistaa tavoitteita tilanteen mukaan realistinen ajankäyttö;asioiden ennalta suunnittelu, paljonko asiat vievät aikaa, milloin teen tämän jos nyt jätän tekemättä, taito jakaa työt ja tehtävät tasaisesti – ei dead-linestä toiseen

Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän välillä säilyy? -organisointikyky; kun kaikkea ei osaa tai ehdi itse, niin on taito hake apua osaavilta ihmisiltä -asioiden priorisointi; mikä on tärkeää, mikä on kiireellistä, milloin teet loput? -muutoskykyisyys; joustavuus ja kyky muuttaa omia totuttuja toimintatapoja -oma-aloitteisuus; kyky tarttua tehtäviin -itsearviointikyky; missä olen hyvä, missä minun pitää oppia lisää, missä tarvitsen tukea, oman jaksamisen seuraaminen – välillä uskallettava ottaa omaa aikaa -motivaatio hoitaa myös ikävät ja vaikeat asiat!

Millaista tukea opiskeleva urheilija tarvitsee?(Urhea 4/2005) -avoin ja yhteinen suunnittelu; urheilija, oppilaitos, valmennus yhdessä - tukea ajankäytön suunnitteluun; vahvistusta omille suunnitelmille- joustoa ja ymmärrystä opintoihin liittyvissä asioissa- positiivinen suhtautuminen; urheilija on tasa-arvoinen, mutta erilainen opiskelija -liiton, seuran ja valmennuksen suhtautuminen positiivisesti opintoihin;tulevaisuuden rakentamisessa opinnot ja ammattiin valmistautuminen keskeistä ja tuovat rohkeutta satsata myös urheiluun -ammattiopintojen osalta yksilöllisen opinto-ohjelman rakentaminen hankalaa; työharjoittelut, kädentyöntaidot -sosiaalisen elämän tuki; erityisesti paikkakuntaa vaihtaneiden opiskelijoiden yhteydenpito ja esim. säännölliset tapaamiset- mentorointi, psyykkinen tuki, keskustelumahdollisuus- tukipalvelut; taloudellinen tuki, asuminen, ravinto- ja terveyspalvelut- kotijoukkojen tuki- urheilijan informointi tukimahdollisuuksista ”mistä saat tarvittaessa apua”

Opiskelun ja urheilun yhdistäminen