PROOMU-TUTKIMUSPROJEKTIN TULOKSET 9.12.2004 Tieteiden talo Ulla-Maaria Mutanen Helsingin yliopisto

1. PROOMU-TUTKIMUSPROJEKTIN TULOKSET 9.12.2004 Tieteiden talo Ulla-Maaria Mutanen Helsingin yliopisto

2. ESITYKSEN SISÄLTÖ • Projektin tavoitteet • Projektin tulokset Kehityspolut Uudet käytännöt Kehittämisen strategiat ja työkalut • Johtopäätökset

3. TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Miten teollinen muotoilu on kehittynyt kohdeyrityksissä? 2. Millaisia muotoluosaamista hyödyntäviä, innovatiivisia tuotekehityskäytäntöjä yrityksissä on tunnistettavissa? 3. Millaisia jäsennyksiä ja työkaluja yritykset voivat käyttää muotoiluosaamisensa kehittämiseen?

4. PROJEKTIN KOKOONPANO Kone Metso Rautaruukki Raute Sanna Rekola Risto Väätänen Juha Valtari Jussi Toivio Elina Laitinen Pasi Riikonen Mervi Hasu (HY) U-M. Mutanen (HY) Aleksi Aaltonen (TAIK) Saija Alaharju (Taik) Annaleena Hakatie Esko Kurvinen (TAIK) Esko Kurvinen (Mervi Hasu) A-L.Hakatie Emma Kosonen (Taik) Jaakko Virkkunen (HY, Turkka Keinonen (Taik), Yrjö Engeström (HY)

5. PROJEKTIN VAIHEET Aineiston keräys, kenttätyövaihe (2002-2003)

6. 2) Aineiston analysointi ja kirjoitusvaihe (2003-2004)

7. TUTKIMUKSEN TULOKSET: MUOTOILUN KEHITYSPOLUT

8. Löydös1: Muotoilun osaamisalueet teknologiateollisuudessa ja niiden yhteys metalliteollisuuden tuotantotapojen kehitykseen

9. MUOTOILUOSAAMISEN ALUEITA esimerkkinä Metso, Kone, Rautaruukki ja Raute Kustannussäästöpainotteinen, selkeyttävä muotoilu Käyttäjäkokemuksen ja käyttöympäristön suunnittelu Yhteiskehittelynä tapahtuva konseptisuunnittelu Metso, Raute Kone, Metso Rautaruukki

10. Tuotanto Tuotekehitys Muotoilu Sarjatuotanto Modularisointi Rationalisointi (Metso) Yhtenäistäminen Massaräätälöinti (Kone) Erilaistaminen Laajenevat Yhteiskehittely tuotekokonaisuudet Selkeyttävä suunnittelu Käyttäjäkokemuksen suunnittelu Ennakoiva konseptisuunnittelu 1980-> 1990-> 2000->

11. Löydös 2: Muotoilutyön laajentuneen tehtäväkentän, nykyisten toimintamallien, ja käytettävissä olevien työkalujen välinen ristitiita

12. Muotoilutyön haasteet kollektiivisuus Hierarkkiapainotteinen organisointi, esim. muotoilustrategian suunnittelu Verkostopainotteinen organisointi esim. ennakoiva konseptisuunnittelu Käytettävissä olevat työkalut Nykyiset rakenteet ja käytännöt Yksilöpainotteinen organisointi, esim. mallin rakentaminen Markkinapainotteinen organisointi, esim. tuotesuunnittelun alihankinta joustavuus

13. Muotoilulle ei ole olemassa johtamisen rakenteita tai toimintatapoja Muotoilijoiden osaaminen ei välttämättä riitä toimintatapojen kehittämiseen Lyhytkestoiset sopimuskäytännöteivät tue yrityskohtaisen muotoilukompetenssin rakentamista Muotoilulle asetetut tavoitteet ovat ylimitoitettuja suhteessa käytettävissä oleviin henkilöresursseihin Yksittäisten muotoilijoiden työ sirpaloituu ja työtaakka kasvaa Muotoilutyön laajentunut tehtäväkenttä

14. TUTKIMUKSEN TULOKSET: UUDET KÄYTÄNNÖT

15. Hierarkkiapainot-teinen organisointi Verkostopainotteinen organisointi Muotoilun strategiatiimi (Metso) Muotoilun kompetenssiohjelma (Metso) Design Manual (Metso) Product Design Guidelines (Kone) Käyttäjätiedon keräämisen ja hyödyntämisen prosessimalli (USERS) (Kone) “Tuplaveto”-projektijohtokäytäntö (Metso, Raute) Muotoilijoiden projektikierto (Metso) Tuotekehityksen tukitiimi (Metso) Rakennustuotteiden yhteiskehittely rakennushankkeissa (Rautaruukki) Käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelutyöpaja (Kone) Markkinapainotteinen organisointi Seniori-juniori-muotoilijoiden yhdessätyöskentely (Metso) Alihankkijoiden koulutus (Metso) Muotoilukilpailujen käyttö vesikattotuotteiden uudistamisessa (Rautaruukki) kollektiivisuus Seniori-juniori-muotoilijoiden yhdessätyöskentely (Metso) joustavuus

16. TUTKIMUKSEN TULOKSET: MUOTOILUKOMPETENSSIN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT

17. Muotoilutoiminnan organisoinnin ulottuvuuksia, esimerkkinä Metso ja Kone In-house muotoilu Keskitetty muotoilutoiminta Vakiintuneet, yhteiset prosessit Kompetenssipainotteinen kehitys Ylhäältä-alas toiminta Asiakas- ja käyttäjä- lähtöinen suunnittelu Alihankittu muotoilu Hajautettu muotoilutoiminta Paikalliset, vaihtelevat toimintatavat Tuotesuunnittelu-painotteinen kehitys Alhaalta-ylös -toiminta Kustannuslähtöinen suunnittelu

18. Kompetenssikehitys Alihankittu muotoilu In-house muotoilu Metso Kone Raute Rautaruukki Tuotesuunnittelu

19. Ehdotus 1. Muotoilun kehittämistä ohjaavien tavoitteiden erottelu

20. organisational form follows function

21. Muotoiluosaamisen kehityssuunta 1: Teknologisia innovaatioita ja kustannustehokkuutta tavoittelevan muotoiluosaamisen rakentaminen Muotoiluosaamisen kehityssuunta 2: Segmentointia ja brandin rakentamista palvelevan, käyttäjäkokemuksen ja käyttöympäristön suunnittelun liittyvän muotoiluosaamisen rakentaminen Muotoiluosaamisen kehityssuunta 3: Strategista liittoutumista ja monenkeskistä konseptisuunnittelua tukevan muotoiluosaamisen rakentaminen

22. Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 1 Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 2

23. Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 3

24. Ehdotus 2. Muotoilutoiminnan kehittämisen välineiden erottelu

25. Hierakkiseen ohjaukseen perustuvat välineet Esim. yhteiset, määritellyt prosessit, säännöt, toimenkuvat, johtamisen työkalut • 2. Markkinaohjaukseen perustuvat välineet • Esim. alihankinta, muotoilukilpailut • 3. Verkostoyhteistyöratkaisut • Esim. workshopit, task force, hankekohtainen, yhteiskehittely, tutkimusyhteistyö

27. = Muotoilu Muuttumaton osaamisalue Mutoilukompetenssin kehittäminen Muotoilijoiden määrän lisääminen = Muotoilukompetenssin kehittäminen Muotoilutoiminnan systematisointi = YHTEENVETO = Muotoilu Yksi yhtenäinen osaamisalue