Ajankohtaista EU-edunvalvonnasta EK:n Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen

1. Ajankohtaista EU-edunvalvonnasta EK:n Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen

2. Bryssel – Euroopan poliittinen pääkaupunki • 1 500 etujärjestöä • 900 liike-elämän järjestöä • 300 konsultti- ja lakiasiaintoimistoa • 350 yritysedustusta • Yhteensä noin 13 000 edunvalvojaa • Suomalaisia elinkeinoelämän edustajia: EK, Energiateollisuus, SY, INFOR, Fortum, Nokia, NSN, TeliaSonera,TVO

3. Miksi EK on Brysselissä? • Noin 70 % elinkeinoelämää koskevasta lainsäädännöstä on EU-lähtöistä • Euroopan parlamentin vaikutusvalta on kasvanut ja Eurooppa-neuvoston rooli on korostunut • Ennakoi ja ”aistii” poliittisen ilmapiirin muutoksia • EU-valmistelijoilla ja päättäjillä on harvoin kokemusta tai osaamista elinkeinoelämästä • Elinkeinoelämällä ei ole virallista asemaa EU-päätöksentekomenettelyssä (poikk. ETSK) • Suomalaisten yritysten ääni kuuluviin Brysselissä EK:ssa kaikki 150 asiantuntijaa vastaavat alansa EU-vaikuttamisesta, mutta Brysselissä tulee myös olla läsnä!

4. EK:n Brysselin toimiston tehtävät • EK Brysselissä • Tuottaa ja välittää lainsäädännön valmistelijoille ja päätöksentekijöille tietoa suomalaisten yritysten näkemyksistä • Viestii EU-hankkeista suomalaiselle elinkeinoelämälle ja Suomessa käytävistä ajankohtaisista keskusteluista Brysseliin • Pitää yhteyttä eurooppalaisiin sisarjärjestöihin ja osallistuu BusinessEuropen toimintaan • On mukana EU-tason työmarkkinaosapuolten sosiaalidialogissa • Verkostoituu – ylläpitää tiiviitä suhteita Brysselin vaikuttajatahoihin

5. BUSINESSEUROPE koostuu yhteensä 40 kansallisesta elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöstä 34 eri Euroopan maasta. • Yhteensä BUSINESSEUROPE edustaa yli 20 miljoonaa pientä, keskisuurta ja suurta yhtiötä. • EK on BUSINESSEUROPEn jäsen. • BUSINESSEUROPE edistää ja edustaa aktiivisesti liike-elämän intressejä Euroopassa. BUSINESSEUROPE myös edustaa jäsenjärjestöjään Euroopan sosiaalidialogissa. • BUSINESSEUROPElla on kaikilta eri liike-elämän alueilta yhteensä noin 60 työryhmää, jotka kattavat kaikkiaan yli 1200 asiantuntijaa eri yhtiöistä sekä jäsenjärjestöistä.

6. EU-edunvalvonnan haasteet Instituutioiden välinen tasapaino – poliittinen ilmapiiri – kriisit Sääntelytulva, ylisääntelyn riski! EU:n halukkuus tiukentaa omaa sääntelyään - eurooppalaisten yritysten globaalin kilpailukyvyn säilyttäminen Komission pääosastojen yhteistyö yhä heikkoa, lainsäädännön valmistelu ei ole riittävän avointa Instituutioissa vähän tietoa yritysten tarpeista, elinkeinoelämästä Ehdotukset valmistellaan kiireessä, yritysvaikutusten arviointi usein puutteellista Parlamenttivaikuttaminen Oikeiden henkilöiden tunnistaminen - oikea-aikainen vaikuttaminen Kansallisten erityispiirteiden korostaminen - tehokas edunvalvonta edellyttää ”liittolaisten” löytämistä 6

7. Keskeisiä EU-hankkeita • Talous • Talouspolitiikan koordinaation tiivistäminen - Vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuuden parantaminen, tilapäisen vakausmekanismin toimivuus ja pysyvän vakausmekanismin luominen • EU-budjetti tukemaan kasvun edellytyksiä – vain 10 % varoista käytetään suoraan kasvun ja työllisyyden edistämiseen • Rahoitusmarkkinoiden sääntely – yritysrahoituksen saatavuus • Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen • Top 12 hanketta, joilla pyritään poistamaan sisämarkkinoiden esteitä ja lisäämään kasvua ja työllisyyttä • mm. digitaalisten sisämarkkinoiden luominen, pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien lisääminen, EU-patentti, verotus, julkiset hankinnat.. • Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen vuoteen 2020 mennessä kasvattaisi usealla prosentilla EU:n BKT:tä 7

8. Keskeisiä EU-hankkeita • Small Business Act ja pk-yritysten hallinnollisen taakan keventäminen • Tavoite parantaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä • 10 periaatetta, joihin komissio ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet • Pienet edellä -periaatteen noudattaminen, SME -testi • yhtään uutta lakia ei pidä hyväksyä ilman, että vaikutukset pk-yrityksiin on arvioitu huolellisesti • Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen 25 %:lla vuoteen 2012 mennessä • komission pitää asettaa uudet tavoitteet vuodelle 2015 • Tavoitteena mm. edistää pk-yritysten • osallistumista julkisiin hankintoihin ja EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin • rahoitusmahdollisuuksia • kansainvälistymistä ja markkinoille pääsyä => Komission seurattava SBA:n toimeenpanoa jäsenmaissa

9. Keskeisiä EU-hankkeita • Ilmasto, energia ja logistiikka • Ilmasto- ja ympäristövelvoitteet tasapuoliseksi • EU:n ei tule yksipuolisesti nostaa 20 % päästövähennystavoitettaan • IMO:n päätös laivojen polttoaineiden rikkipitoisuusvaatimusten kiristämisestä – EU:n rikkidirektiivin uudistus • Suomen vienti- ja tuontikustannuksissa merirahdit kallistuisivat 30-50 % • Lisäkustannus 600 miljoona euroa vuodessa nykyisellä öljyn hinnalla • Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin voidaan torjua siitä aiheutuvat kustannukset ja kilpailun vääristymät pohjoisille merialueille • Energian ja raaka-aineiden saatavuus – mm. energiaverodirektiivi • Kustannustehokas ja sujuva logistiikka • EU:n tyyppihyväksyntä asetuksen uudistaminen? • Suomessa ajoneuvojen kokoa jouduttaisiin pienentämään, mikä ei ole energian käytön eikä liikenteen kannalta tehokasta • EK:n arvion mukaan rahtikustannukset nousisivat 250 - 500 miljoonaa euroa vuodessa toimialasta ja kalustosta riippuen 9

10. Keskeisiä EU-hankkeita • Kauppapolitiikka • avoimet markkinat, vapaakauppasopimukset, investointisopimukset • Työelämäasiat – joustoturvaperiaate, osaavan työvoiman saatavuus • Eläkkeet, työaikadirektiivi, lähetetyt työntekijät

11. Keskeisiä EU-hankkeita Työaikadirektiivin uudistaminen • Eurooppalaisilla työmarkkinaosapuolilla mahdollisuus neuvotella direktiivin uudistamisesta, edellinen yritys kaatui 7 vuoden neuvottelujen jälkeen • Työmarkkinaosapuolet halukkaita neuvottelemaan, mutta neuvottelumandaatit erilaiset  • BusinessEurope/työnantajajärjestöt haluavat ratkaista EU-tuomioistuimen ratkaisuista aiheutuneet tulkintaepäselvyydet ja säilyttää ns. opt-out mahdollisuuden ( keskimääräisen 48 tunnin viikoittaisen työajan ylittäminen työsopimusteitse) • Eurooppalaiset ammattiliitot (ETUC) haluavat uudistaa koko direktiivin ja poistaa opt-out mahdollisuuden • Keskeiset kysymykset • Työpaikalla tapahtuvan päivystyksen lukeminen työaikaan ( julkisella sektorilla lääkärien päivystys ei ole työaikaa) • Vuosiloman kertyminen sairausajalta - voidaanko kertymiselle asettaa kansallisesti katto vai ei? • Korvaavan vuorokautisen lepoajan antamisajankohta - tuleeko korvaava lepoaika antaa ennen seuraavan työvuoron alkua vai esim. kuukauden sisällä, kuten Suomen työaikalaissa on säädetty? • Opt-out mahdollisuus - sen säilyttäminen - tärkeä erityisesti UK:lle • EK • työaikadirektiivi toimii kohtuullisen hyvin, ei tarvetta kokonaisuudistukselle • jos uudistus aloitetaan, nykyiset työaikajoustomahdollisuudet pitää säilyttää

12. Elinkeinoelämän EU-linjaukset ilmestyneet myös englanniksi EU käynnistää ehkä vapaakauppaneuvottelut Japanin kanssa? EK:n EU-uutiskirje 3/2011 | 20.4.2011 Lisää ajankohtaisiaEU-asioita www.ek.fi/eu Hyvä lukija, EU haluaa lisätä läpinäkyvyyttä päätöksentekoonsa. Euroopan komission ja Euroopan parlamentin tarkoituksena on ottaa ensi kesänä käyttöön yhteinen lobbarirekisterin. Komissio viimeistelee sen ohjeistuksia, ja parlamentin mietintöä käsitellään todennäköisesti touko- tai kesäkuussa. Komission nykyinen rekisteri on ollut käytössä kolme vuotta ja se kattaa noin 3 700 tahoa. Myös EK kuuluu siihen. Laajentumisen yhteydessä rekisteriin jo merkityt toimijat voivat täydentää tietojaan vuoden siirtymäajalla, mutta kaikki uudet toimijat rekisteröidään kesäkuusta alkaen uuteen rekisteriin. Komissio neuvottelee rekisterin laajentamisesta koskemaan myös neuvostoa. Rekisterin nimi muuttuu. Uudeksi englanninkieliseksi nimeksi ehdotetaan ”Transparency Register”. Muutoksella halutaan viestiä avoimuuden lisäämisestä EU:n päätöksenteossa. Rekisteriin merkittyjen on tulevaisuudessa määriteltävä, kuinka monta henkilöä organisaatiosta osallistuu vaikuttamiseen. Kyse ei kuitenkaan olisi yksittäisten lobbareiden henkilörekisteristä, jollaista Euroopan parlamentti on vaatinut, vaan rekisteröityminen organisaatiotasolla riittäisi.  EU-rahoitusta saavien tahojen on vastaisuudessa ilmoitettava vastaanottamansa rahamäärä. Jos organisaatiolle on määritelty tehtäviä EU:n perussopimuksessa (esimerkiksi työmarkkinaosapuolten sosiaalidialogi), rekisteröitymistä ei tarvita, ellei organisaatio harjoita muuta EU-vaikuttamista. Vaikka rekisteri on vapaaehtoinen, paine rekisteröityä on kova. Rekisteristä puuttuvaa organisaatiota ei todennäköisesti kutsuta julkisiin kuulemistilaisuuksiin eikä muihinkaan kokouksiin. Sitä vastoin julkisiin kuulemisiin vastaaminen ei vaadi rekisteröitymistä. EK kannattaa avoimuuden lisäämistä. Rekistereihin ei kuitenkaan pidä kerätä yksityiskohtaista tietoa tarpeettomasti ja kaikilla toimijoilla on oltava samat pelisäännöt. Voit tulostaa koko uutiskirjeen tästä (pdf, 47 kt). •  EK: sisämarkkinapolitiikan tuettava yritysten kasvua ja kilpailukykyä •  Kuluttajansuojadirektiivistä etsitään kompromissia •  Ehdotukset EU-patentin tiiviimmästä yhteistyöstä annettiin •  Komissio haluaa selkeyttää yleishyödyllisten palvelujen sääntelyä •  EU selättää kaupan esteitä yhä määrätietoisemmin Yritykset kiinnostuivat yhtenäisen yritysveropohjan esityksestä •  •  Energiaverotuksen rakenne noudattelee Suomessa jo komission ehdotusta •  Liikenteen valkoinen kirja hakee tehokkuutta ja päästövähennyksiä •  Työmarkkinaosapuolet läpivalaisivat joustoturvaa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia • •  Vihreä kirja Corporate Governancesta: Poikkeamat perusteltava paremmin •  EK Bryssel17, Rue de la CharitéB-1210 Brussels, Belgiumpuh. +32-2-209 4311Brysselin toimistossa työskentelevien yhteystiedot EK:n EU-uutiskirje• Tilaa tästäkirje sähköpostiisi • Jos et enää halua EU-uutiskirjettä, voit perua tilauksesi tästä Tässä numerossa: