Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsittely

1. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsittely Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto TUTKIMUKSEN EETTISET KYSYMYKSET Yliopistoallianssikurssi, Jyväskylän yliopisto 11.2.2009 Esityksen pohja (c): http://www.tenk.fi/Ajankohtaista/TENK_%202008_suomi.ppt Tutkimuseettinen neuvottelukunta (Salla Lötjönen)

2. TUTKIMUKSEN EETTINEN ARVIOINTI SUOMESSA Grafiikka: AT-julkaisutoimisto Oy

3. TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) • Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta 1347/1991) • Toimii opetusministeriön nimittämänä kolmivuotiskausittain • Nykyinen toimikausi 1.2.2007-31.1.2010 • Toimisto sijoitettu Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteyteen

4. KOKOONPANO Jäsenet Prof. Katie Eriksson, ÅA Ylijohtaja Jussi Simpura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lainsäädäntöneuvos Markku Helin, OM Teknologia-asiantuntija Hanna Rantala TEKES Kehittämispäällikkö, Arja Kuula, FSD Johtaja Paavo Löppönen, SA Varareht. Sinimaaria Ranki, EVTEK Prof. Ari Salminen, Vaasan yliopisto Puheenjohtaja Kansleri Eero Vuorio Turun yliopisto Varapuheenjohtaja Varareht., Prof. Riitta Keiski Oulun yliopisto Pääsihteeri Dos, OTT, VTM Liisa Nieminen

5. TEHTÄVÄT (asetus 1347/1991) • Tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille • Toimia asiantuntijaelimenä • Tehdä aloitteita sekä edistää tutkimuseettistä keskustelua • Seurata alan kansainvälistä kehitystä sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön • Harjoittaa tiedotustoimintaa

6. OHJEISTOT • Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002) (1994, 1998)

7. HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ • Rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus (tutkimus, tallentaminen, esittäminen ja arviointi) • Eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät & avoimuus julkaisemisessa; • Muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioon ottaminen; • Tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan;

8. HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ • Tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä sekä vastuut ja velvollisuudet määritelty; • tutkimustulosten omistajuus, aineistojen säilyttäminen • sovitun kirjaaminen • ennen tutkimuksen alkua/rekrytoimista • Rahoituslähteet ja sidonnaisuudet; • Hyvä hallintokäytäntö ja henkilöstö- ja taloushallinto.

9. VASTUU HYVÄN TIETEELLISEN KÄYTÄNNÖN YLLÄPITÄMISESTÄ • Ensisijaisesti tutkijalla itsellään, mutta myös: • tutkimusryhmä, • työnohjaaja, • yksikön ja laitoksen johto, • tieteelliset seurat ja toimittajat, • rahoittajat.

10. HYVÄN TIETEELLISEN KÄYTÄNNÖN LOUKKAUKSET • Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä • Vilppi tieteellisessä toiminnassa

11. PIITTAAMATTOMUUS HYVÄSTÄ TIETEELLISESTÄ KÄYTÄNNÖSTÄ • Esimerkkejä: • muiden tutkijoiden osuuden vähättely • puutteellinen viittaaminen aikaisempiintutkimustuloksiin • tulosten ja menetelmien harhaanjohtava raportointi • samojen tulosten kaksoisjulkaisu • yleisön harhaanjohtaminen

12. VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA • Sepittäminen • Vääristely • Luvaton lainaaminen (plagiointi) • Anastaminen

13. VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA SEPITTÄMINEN Keksittyjen havaintojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle • havaintoja ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla tavalla tai menetelmällä • tekaistujen tulosten esittäminen raportissa

14. VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA VÄÄRISTELY Alkuperäisten havaintojen tarkoituksellinen muokkaus/esittäminen niin, että havaintoihin perustuva tulos muuttuu • perusteeton tutkimustulosten muuttaminen tai valikointi • johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten esittämättä jättäminen

15. VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA LUVATON LAINAAMINEN (PLAGIOINTI) Toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan

16. VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA ANASTAMINEN Alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai –havaintojen anastaminen toiselta tutkijalta.

17. Resurssipula – tutkijoiden kilpailuttaminen keskenään Yhteistyö kaupallisen sektorin kanssa – pelisääntöjen sekoittuminen Puutteellinen johtamiskoulutus Vieraantuminen perusasioista: älä valehtele, älä varasta TUTKIMUSEETTISTEN ONGELMIEN SYNTYMEKANISMIT – MIKSI?

18. MENETTELYOHJEET • Vilppiepäily käsitellään aina ensisijaisesti siinä tutkimuslaitoksessa, jossa epäilty toimii. • Menettelyssä on keskeistä: • puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus • osapuolten kuuleminen • käsittelyn nopeus

19. MENETTELYOHJEET TENKin ehdottama menettely on kolmivaiheinen: • kirjallinen ilmoitus • esiselvitys • varsinainen tutkinta Jos epäilty tai epäilyn esittäjä on tyytymätön menettelyyn tai sen tulokseen, hän voi pyytää asiassa lausuntoa tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta.

20. Eettinen, tieteellinen vai ihmissuhde/työilmapiiriongelma? Kirjelmöinti vs. keskustelu Oikean käsittelytason/viranomaisen löytäminen Alkuvaiheen välinpitämättömyys Yksipuolinen kuuleminen Asiantuntijuus vs. puolueettomuus Vaihteleva tietotaso Menettelyn hitaus Pilliin viheltäjän oikeusturva TUTKIMUSEETTISTEN KIISTOJEN KÄSITTELYN ONGELMIA

21. TUTKIMUSETIIKKAKYSELY • Tammikuussa 2003 ja toukokuussa 2006 kysely TENK:n ohjeet allekirjoittaneille organisaatioille • Vuoden 2006 lähetetystä 78 kyselystä 52 vastasi (67 %) • yliopistot 81 % • tutkimuslaitokset 73 % • ammattikorkeakoulut 53 % • muut 50 % • Lomake lähetettiin rehtoreille/johtajille, ja lomakkeen täyttäneet kuuluivat lähes poikkeuksetta keskushallintoon

22. Epäilyjen, esiselvitysten, tutkintojen ja todettujen HTK-loukkausten lukumäärät vuosittain

23. Epäilyjen, esiselvitykseen tai tutkintaan johtaneiden ja todettujen HTK-loukkauksien lukumäärä lajeittain

24. SEURAUKSET • Yleisimmin käytetyt sanktiot ovat: • Opinnäytetyön hyväksymättä jättäminen • Huomautus tai varoitus • Opinnäytetyön arvosanan alentaminen • Opiskelijan erottaminen määräajaksi • Yksittäisissä tapauksissa myös: • Rehtorin puhuttelu • Tutkijan aseman uudelleen järjestely (päätutkijan vaihto) • Tutkimusrahoituksen lakkauttaminen • Työ- tai virkasuhteen irtisanominen

25. Ihmistieteellisen alojen eettinen ennakkoarviointi • Työryhmä 1.11.2007-31.12.2008 • Mietintö: www.tenk.fi/hymy/mietinto.pdf • Vapaaehtoisuuteen perustuva sitouttamismalli • Eettiset periaatteet ja arvioinnin organisointi

26. Ennakkoon arvioitava 1. Tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen, 2. Tutkimuksessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta (arviointia ei kuitenkaan edellytetä julkisten ja julkistettujen tietojen, rekisteri- ja asiakirja-aineistojen ja arkistoaineistojen tutkimukseen), 3. Tutkimusta ei toteuteta osana varhaiskasvatuksen toimintayksikön tai koulun normaalitoimintaa ja se kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jonka perusteella huoltajalla on mahdollisuus kieltää lasta osallistumasta tutkimukseen, 4. Tutkimukset, joissa pyritään vaikuttamaan tutkittavien käyttäytymiseen tavalla, jonka mahdollisten haittojen arviointi edellyttää erityisasiantuntemusta, 5. Tutkimukset, joissa tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, 6. Tutkimukset, joissa on riski aiheuttaa tutkittaville normaalin arkielämän rajat ylittävää pitkäaikaista henkistä haittaa (trauma, masennus, unettomuus).

27. Ihmistieteisiin luettavien alojen eettisten periaatteiden lähtökohdat Tutkijalla vastuu tutkimuksensa eettisyydestä; ammattitaidon, koulutuksen ja tutkimuksen ohjauksen merkitys Tutkittavien näkökulmasta lähtökohtana perusoikeudet, ei ihmisten kategorisointi haavoittuviin ja erityissuojeltaviin (mutta instituutioissa ja laitoksissa tehtävien tutkimusten valta-asetelmat huomioitava) Osallistumispäätöksensä lisäksi tutkittavalla itsellään on oikeus määritellä ja asettaa yksityisyyden ja aiheiden arkaluontoisuuden rajoja Tutkimuksen näkökulmasta lähtökohtana ovat tiedonhankintatavat ja tutkimuksen tietosisällöt, eivät oppiaineet tai tutkimusalat