Verkko-opetuksen suunnittelu

1. Verkko-opetuksen suunnittelu Tiivistelmä OPH:n kenguru sivuilta http://www2.edu.fi/kenguru/fi/index.php

2. Verkko-opetuksen suunnittelu • Valitse suunnittelun kohteeksi mielekäs oppimiskokonaisuus, opintojakso tai kurssi haluamastasi aiheesta. Ensimmäisellä kerralla kannattaa lähteä liikkeelle selkeästä ja suhteellisen pienestä kokonaisuudesta. • Alla olevat kuusi vaihetta luotsaavat sinut läpi oppimisprosessin suunnittelun askel askeleelta, ja oppimisprosessin suunnittelupohjaan voit kirjata omat suunnitelmasi.

3. Tavoitteiden kirjaaminen • Tarkista tutkinnon perusteista ja oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta valitsemasi kokonaisuuden tai kurssin oppimisen tavoitteet. • Kirjaa tavoitteet oppimisprosessin suunnittelupohjaan. Kuvaa ne oppimisen ja osaamisen kautta. Kirjaa tavoitteeseen selkokielellä, mitä oppija osaa kokonaisuuden tai kurssin jälkeen, millaista osaamista oppimisprosessi oppijalle tuottaa? (Vältä käyttämästä keinoja tai toimintaa kuvaavia sanoja, kuten tutustuu, perehtyy, syventyy jne.) • Esimerkki: • ”Oppija ymmärtää kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan.”

4. Tavoitteiden avaaminen • Tavoitteet viedään oppimisprosessin tasolle, avaamalla ne kysymyksiksi. • Tavoitteesta avatut kysymykset ovat juuri niitä asioita, joita oppijan tulee oivaltaa saavuttaakseen tavoitteen mukaista osaamista eli oppiakseen asian. Nämä tavoitteesta muodostetut kysymykset toimivat lähinnä suunnittelun työkaluina.

5. Tavoitteiden avaaminen • Esimerkiksi: oppijan on ensin ymmärrettävä, mitä kestävä kehitys on ja miksi se on tärkeää, ennen kuin hän voi lähteä opettelemaan kestävän kehityksen periaatteita. • Esimerkki: • Mitä on kestävä kehitys? • Miksi kestävä kehitys on tärkeää? • Mihin kestävää kehitystä tarvitaan? • Miten kestävä kehitys näkyy jokapäiväisessä elämässä? • Mitkä ovat kestävän kehityksen periaatteet? • Miten kestävän kehityksen periaatteet näkyvät käytännössä? • Miten kestävän kehityksen periaatteita voi toteuttaa jokapäiväisessä elämässä? • Miten oppija voi soveltaa kestävän kehityksen periaatteita kuluttamiskäyttäytymisessään? • Miten kestävä kehitys näkyy oman oppilaitoksen eri toiminnoissa? • Miten jokainen voi itse vaikuttaa tulevaisuuteen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimimalla?

6. Osaoppimisprosessit • Edellisessä vaiheessa muodostetut kysymyslauseet edustavat niitä asioita, joita oppijan tulee oppimisprosessissa oppia. • Kysymykset luovat myös rakenteen ja järjestyksen oppimisprosessin etenemiselle. • Mieti ja kirjaa kysymyskohtaisesti, millaista oppijan tiedonprosessointia (oppimistekoja, omaa pohdintaa) kyseisen asian oppiminen vaatii.

7. Osaoppimisprosessit • Kysymys ⇒ Miten opitaan • Miettiessäsi, miten oppija kysymyksen mukaisen asian oppii, voit käyttää apuna seuraavaa listaa osa-oppimisprosesseista, jotka edistävät oppimista. Ota huomioon, että alla olevissa osaprosesseissa oppija on aktiivinen tekijä. • Asioiden yhdistely • Vertailu • Oman luokittelun tai erottelun luominen • Uuden tiedon liittäminen aikaisempaan tietoon • Analysointi: kokonaisuus ⇒ osat • Ylempien abstraktiotasojen luominen: osat ⇒ kokonaisuus • Tiedon liittäminen muihin asiayhteyksiin • Ongelmanratkaisu (vaiheittainen ongelmanratkaisuprosessi) • Omien päättelysääntöjen luominen • Analogioiden rakentaminen kahden eri asian välille (analogioiden käyttäminen) • Asioiden esittäminen omin sanoin esimerkiksi kirjoitetussa muodossa, käsitekaaviona, kuviona tai kuvana • Yhteisöllisten merkitysten luominen (yksilöllisten merkitysten luominen ja vertailu) • Tiedon soveltaminen eri asiayhteyksiin ja tilanteisiin (tiedonkäyttö) • Reflektio (omien käsitysten peilaaminen)

8. Kysymys: Miten opitaan? • 1. Mitä on kestävä kehitys? • Kestävä kehitys ankkuroidaan todellisen elämän tilanteisiin: oppijat vertailevat kahta verkossa olevaa, video-klipillä esitettyä casea (eli tapauskuvausta) ja peilaavat niiden päähenkilöiden toimintaa esitettyyn kestävän kehityksen määritelmään. Oppijat miettivät ja pohtivat yhteisöllisesti, mitä kestävä kehitys on. (Toisessa casessa toimitaan kestävän kehityksen mukaisesti, toisessa taas sen vastaisesti.) • 2. Miksi kestävä kehitys on tärkeää? Oppijat miettivät toisen casen pohjalta, millaisia vaikutuksia kestävän kehityksen vastaisella toiminnalla on tulevaisuuden luonnonvaroihin ja eläinten ja ihmisten hyvinvointiin. Oppijat kirjaavat omat ajatuksensa verkko-oppimisympäristön keskustelualueelle. Tämän pohjalta pohditaan yhteisöllisesti keskustelualueella kysymystä, siitä, miksi kestävä kehitys on tärkeää. • 3. Mihin kestävää kehitystä tarvitaan? • Edellisen pohjalta oppijat kirjoittavat yhteenvetona keskustelualueelle omin sanoin, mihin kestävää kehitystä tarvitaan • http://www2.edu.fi/kenguru/fi/liitteet/Oppimisprosessin_suunnittelulomake.doc

9. Oppimistehtävien suunnittelu • Oppimistehtävät ovat tehtäviä, joiden avulla oppijaa ohjataan menetelmällisesti oppimaan uutta. Oppimistehtävissä oppija ei siis perinteisten tehtävien tapaan toista juuri opetettua tai luettua asiasisältöä, vaan oppija lähtee rakentelemaan itselleen uutta tietoa. Hän etsii ratkaisua oppimistehtävän kysymykseen tai ongelman asetteluun käyttäen tarvittavia lähteitä. Näin tuetaan laadullisesti erilaisten tietorakenteiden muotoutumista – syväsuuntautunutta oppimista. • Oppimistehtävät kannattaa suunnitella oppimisprosessin pohjalta siten, että ne ohjaavat oppijan havainnointia ja tiedonprosessointia. Oppimistehtävissä oppija usein soveltaa ja käyttää tietoa. Verkko-opetuksessa oppimistehtävät toimivat oppimisprosessia jäsentävinä (strukturoivina) ja eteenpäin vievinä elementteinä.

10. Tehtävänannossa oppijalle on hyvä lyhyesti kuvata varsinaisen kysymyksen lisäksi oppimisen tavoitteet ja se, miten oppija tavoitteet saavuttaa eli miten oppija tehtävää tekemällä oppii. Näin oppimistehtäville luodaan merkitys ja mielekkyys myös oppijan maailmassa.

11. Oppimistehtävien suunnittelu • Oppimistehtävät ovat tehtäviä, joiden avulla oppijaa ohjataan menetelmällisesti oppimaan uutta. Oppimistehtävissä oppija ei siis perinteisten tehtävien tapaan toista juuri opetettua tai luettua asiasisältöä, vaan oppija lähtee rakentelemaan itselleen uutta tietoa. Hän etsii ratkaisua oppimistehtävän kysymykseen tai ongelman asetteluun käyttäen tarvittavia lähteitä. Näin tuetaan laadullisesti erilaisten tietorakenteiden muotoutumista – syväsuuntautunutta oppimista.

12. Oppimistehtävien suunnittelu • Oppimistehtävät kannattaa suunnitella oppimisprosessin pohjalta siten, että ne ohjaavat oppijan havainnointia ja tiedonprosessointia. Oppimistehtävissä oppija usein soveltaa ja käyttää tietoa. Verkko-opetuksessa oppimistehtävät toimivat oppimisprosessia jäsentävinä (strukturoivina) ja eteenpäin vievinä elementteinä. • Tehtävänannossa oppijalle on hyvä lyhyesti kuvata varsinaisen kysymyksen lisäksi oppimisen tavoitteet ja se, miten oppija tavoitteet saavuttaa eli miten oppija tehtävää tekemällä oppii. Näin oppimistehtäville luodaan merkitys ja mielekkyys myös oppijan maailmassa. • Oppimistehtävää suunnitellessasi tarkastele kokonaisoppimisprosessia ja mieti sen pohjalta, mikä on oppimisen tavoite. • Mitä osaamista oppijan on tehtävän avulla tarkoitus itselleen hankkia? • Seuraavaksi mieti, miten tehtävällä voidaan ohjata oppijaa haluttua osaamista saavuttamaan • Oppimistehtävät ovat usein menetelmällisesti tärkein keino ohjata oppijan oppimisprosessia ja oppimista. Niiden avulla voidaan edistää myös metakognitiivisten ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä.

13. Mieti ennen tehtävän kirjaamista: • Mikä on oppimistehtävän tavoite? • Onko oppimistehtävä aito, oppijan omaan maailmaan liittyvä ongelma? • Mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä? • Mistä oppija löytää tarvittavan tiedon? • Miten oppija prosessoi tietoa syväsuuntautuneesti tehdessään tehtävää? • Miten oppimistehtävä ohjaa oppijan oppimista ja tiedon prosessointia? • Miten oppijaa ohjataan ja mitä palautetta hänelle annetaan?

14. Ohjaus • Ohjaus on oppimisprosessin edistämistä, jossa oppijan toimintaa ja oppimista ohjataan. • Ohjaus ja palautteen anto kannattaa suunnitella etukäteen oppimisprosessin ja oppimistehtävien pohjalta. Tällöin ohjaaja pystyy tietoisesti käyttämään eri menetelmiä ja edistämään oppijan oppimista juuri oikeissa kohdin. • Ennalta suunniteltu ohjaus on usein vaikuttavampaa, ja opettaja pystyy myös suunnittelemaan oman ajankäyttönsä. Kun ohjaus on menetelmällisesti suunniteltua ja oikea-aikaista oppijan oppimisprosessin kannalta, menee opettajalta ohjaukseen huomattavasti vähemmän aikaa kuin silloin, jos ohjataan aina tilanne kerrallaan ilman ennakkosuunnittelua. • Ohjaus voi olla hyvin erimuotoista, riippuen oppimisprosessin vaiheesta ja oppimistilanteesta.

15. Ohjaus • Ohjaus voi olla ennakkoon strukturoitua. Opettaja on ennalta miettinyt ja kuvannut oppijoille opintokokonaisuuden tavoitteet, mahdolliset arviointikriteerit, etenemisen ja oppimisprosessin. Oppijoille esitetyt tavoitteet ja arviointikriteerit ohjaavat voimakkaasti oppijan opiskelutoimintaa. Oppimisprosessin kuvaaminen ja rakentaminen (toisin sanoen oppimisprosessin läpinäkyväksi tekeminen) esimerkiksi verkko-oppimisympäristöön ohjaa sitä, miten oppija yrittää saavuttaa tavoitteiden mukaista osaamista – mitkä ovat oppimisen askeleet. Oppimistehtävät, jotka ohjaavat oppijan tiedonprosessointia ja havainnointia, ovat myös ennakkoon strukturoitua ohjausta. • Ohjaus voi olla ennalta päätettyä. Silloin opettaja esimerkiksi suunnittelee, missä kohdin ja mistä aiheista hän antaa ohjausta ja palautetta. Oppimistehtävistä annettu palaute on ennakkoon päätettyä ohjausta. Tällöin ohjaus voi olla henkilökohtaista palautetta oppimistehtävästä tai niin sanottua kollektiivista palautetta. Kollektiivisessa palautteessa opettaja esimerkiksi antaa oppijoille mallivastauksen, johon kukin oppija reflektoi omaa tuotostaan ja jonka pohjalta omia vastauksia kehitetään edelleen. Toimiva tapa on myös tarjota oppijoille tarkistuslista tai kysymyspatteristo, jonka avulla he tarkistavat itse, että ovat ottaneet huomioon oppimistehtävässä olennaiset asiat.

16. Ohjaus voi olla on-demand-ohjausta, joka lähtee oppijan tarpeista. On-demand-ohjauksessa oppija on aktiivinen toimija ja pyytää opettajalta ohjausta silloin, kuin kokee sitä tarvitsevansa. Oppija itse määrittelee, mihin ongelmiin tai kysymykseen haluaa ohjausta saada. Tällöin ohjauksessa voidaan käyttää apuna vaikka erilaisia lomakkeita tai apukysymyksiä, joiden avulla oppija jäsentää ohjaustarpeensa. • Ohjaus voi olla adhoc-ohjausta, joka on opettajasta lähtöisin. Opettaja reagoi tarvittaessa eri tilanteisiin. Usein oppimisprosessin aikana opettaja huomaa, että oppijat tarvitsevat ohjausta esimerkiksi oppimistehtävien tehtävänannon ymmärtämisessä tai omien tuotosten tekemisessä. Adhoc -ohjauksessa opettaja ikään kuin puuttuu tilanteeseen ja ohjaa oppijoita oikealle polulle ja eteenpäin. • Ohjaus voi olla vuorovaikutustilanteissa ohjaamista. Se on tarpeellista esimerkiksi silloin, kun oppijat tarvitsevat tukea verkko-oppimisympäristön keskustelualueella yhteisessä tiedonrakentelussa. Opettaja voi rohkaista ja kannustaa oppijoita keskustelemaan ja rakentelemaan yhdessä tietoa sekä tarjota tähän malleja.