Paikallisuus auditoinnin näkökulmasta decomb-ryhmätapaaminen 2.6.2005, työmuistio

1. Paikallisuus auditoinnin näkökulmastadecomb-ryhmätapaaminen 2.6.2005, työmuistio Panu Lehtovuori Olli Maijala

2. Luovat käänteet auditoinnin kohteena • Hankelähtöisiin, uniikkeihin suunnitteluprosesseihin voidaan soveltaa polkuriippuvuuden käsitettä. Suunnittelu on kontingenttia, eli aiempi määrää nyt tapahtuvaa. • Auditoinnin näkökulmasta esitämme hypoteesin, jonka mukaan tässä prosessissa on erityisiä luovia käänteitä tai kriittisiä hetkiä. Näiden löytäminen ja käänteen luonteen tunnistaminen on oleellista koko prosessin laadun varmistamisessa. • Käänteiden löytämiseen ei ole reseptiä. Ne ovat uniikkeja, mutta oletamme että käänteissä ja niiden ”aineksissa” on keskinäistä sukulaisuutta, käänteitä voidaan tyypitellä tai niiden todennäköistä ilmenemistä ennakoida. • Paikka ja paikallisuus on yksi rajaus, jonka puitteissa luovia käänteitä voidaan etsiä.

3. Paikan-käsite Edward Relphin nojalla paikan-käsitettä voi jaotella seuraavasti 1) Paikka ulkopuolelta katsottuna, esim. suunnittelussa (identity of a place) • paikan fyysiset piirteet • toiminta (funktiot) • paikalle annetut merkitykset (symboli) 2) Eletty paikka, oma (asuin)paikka, paikka kokijan itsensä sijana (identity with a place) • --> paikkaan kiinnittyvä sosiaalisuus, sen mahdollistama vuorovaikutus, eläminen, paikkaidentiteetti

4. Esimerkki: Paikallisuus ja luovat käänteet hankelähtöisessä kohteessa • Paikka: a) fyysinen (liittyy esim. ympäristöarvot, kohteen estetiikka)b) toiminnallinen (esim. paikalliset asukastoiveet)c) symbolinen (esim. luottamus toimijoiden kesken) • Paikallinen hyöty eri osapuolille • Paikallinen tieto ja sen välittyminen • Paikan fyysisten ominaispiirteiden varaan kehittäminen

5. Tapauksia: Pajamäki ja Kotiportti • Pajamäen  ja Kotiportin innovaatiot tai käänteet tuntuvat liittyvän paikantulkintaan 2), sosiaalisen tilan ja vuorovaikutuksen hallintaan • Miten paikallista tietoa saatiin koottua, miten syntyi luottamus että ideat myös toteutuvat, alueen oman ennakkovarausoikeuden merkitys (Pajamäki) • --> voisi ajatella että syntyi tilanne, jossa projekti tuli osaksi asukkaiden elettyä paikkaa ja kehitti sitä orgaanisesti

6. Tapauksia: Kilterinmäki • Kilterinmäki tuntuu liittyvän paikantulkintaan 1) • Paikan fyysiset piirteet olivat innovaation aines: melualue, kallio pysäköintiluolalle sekä suunnittelijan asemakaavatasoinen, hyvin konseptualinen idea "swapata" hyvä- ja huono-osaiset tavallisesta poikkeavalla tavalla.

7. Suunnittelusta ja toteutuksesta • Suunnittelu on Pajamäessä ja Kotiportissa ensi sijassa vuorovaikutusta. Kotiportin diplomityön käyttö. • Yhden toteuttajan merkitys  kasvot projektille. Ei synny "luottamuskatkoja" kaavatasojen ja vaihtuvien toteuttajien välille. • Kilterinmäessä suunnittelu ei eroa asemakaavan piirtämisestä, mutta on huomattava että yksi toteuttaja saattoi olla tässäkin ratkaiseva, koska saatettiin ottaa riski epätyypillisestä sijoittelusta.

8. Auditoinnista nousevia kysymyksiä koskien koko UDM-hypoteesiä • Näkyykö UDM rakennetussa lopputuloksessa? Mikä on lopulta arkkitehtuurin rooli? • Voidaan auditoida a) prosessia, b) taiteellista lopputulosta, c) käyttäjien mielipiteitä)  millä käsitteellisellä tasolla auditoidaan ja miten tämä liittyy suunnittelun kohdistumiseen? Idea, tavoitteet, tulos… • Voiko UDM tuottaa paremman tavan kuvata suunnitelmia tai projektia  vrt. Kommunikaatio-ryhmässä käyty keskustelu. Ts. löydetäänkö kaavaillustraatiota parempia esityksiä. • Mikä on hankelähtöisen suunnittelun suhde normaaliin kaavaprosessiin? Olisiko sama tulos voinut syntyä normaalissa prosessissa? Voisiko julkinen valta olla UDM-projektin vetäjä? • Riskit? Tuloksellisuus? • Oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimus vs. hanke- ja toimijalähtöisyyden rajaukset ja nopeus? Mitä tarkalleen on asiakaslähtöinen suunnittelu? Kuka määrittelee kaupunkisuunnittelun asiakkaat? (”Frame of inclusion”)