1 / 26

Yleisen kielitieteen peruskurssi

Yleisen kielitieteen peruskurssi . Cyk 110 Sl 06 Laury Luento 11. Semantiikkaa. Merkitys kielessä Sanojen merkitys Lauseiden merkitys Diskurssin merkitys. Leksikaalinen merkitys (sanojen merkitys). Referenssi Sanan merkitys sen viittaussuhteena

trynt
Télécharger la présentation

Yleisen kielitieteen peruskurssi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Yleisen kielitieteen peruskurssi Cyk 110 Sl 06 Laury Luento 11

  2. Semantiikkaa • Merkitys kielessä • Sanojen merkitys • Lauseiden merkitys • Diskurssin merkitys

  3. Leksikaalinen merkitys (sanojen merkitys) • Referenssi • Sanan merkitys sen viittaussuhteena • Lauri, Anna, joulupukki, Mikkihiiri, äiti • Viittaussuhde ei kuitenkaan riitä • Tarja Halonen – tasavallan presidentti • Tarja Halonen matkusti eilen Brysseliin • Tasavallan presidentti matkusti eilen Brysseliin • Tasavallan presidentti valitaan joka kuudes vuosi • Tarja Halonen…? • The morning star is the evening star

  4. Sanoilla on viittaussuhteen lisäksi (tai jopa sen puuttuessa) myös merkitys • Ranskan nykyinen kuningas • ekstensio (referentit) / intensio (viittauspotentiaali; mielikuva) • jääkiekon kultamitalijoukkue, ottelun paras maalivahti • Referentiaalisuus riippuu käyttäjän tarkoitusperistä ja kontekstista, ei pelkästään referentin todellisesta olemassaolosta • Kuitenkin tietyn tyyppiset NP:t eivät yleensä referentiaalisia, esim. predikatiivit Mary is a teacher

  5. Referentiaalisuus saattaa näkyä myös kieliopissa, esim. espanja: Maria siempre alimenta gaviotas Maria siempre alimenta a las gaviotas - jälkimmäisessä gaviotas ‘lokkeja’ on referentiaalinenMyös suomessa puhekielen def. artikkeli esiintyy vain referentiaalisten NP:iden kanssa Maikki on opettaja Maikki on se opettaja (josta puhuttiin)

  6. Sosiaalinen ja affektiivinen merkitys • Sosiaalinen • Tilanne (muodollinen, epämuodollinen…) puhujan tausta (alueellinen, koulutuksellinen…), sosiaalinen ’minä’, esim. sukupuoli • laitapuolen kulkijat, asunnottomat alkoholistit, pultsarit, pohjasakka • lande, skutsi • isoäiti, mummukka, famu • akkamainen jätkä/urosuhittelu

  7. Affektiivinen merkitys (tunteet, mielipiteet, stance) varsin yksityiskohtainen selonteko kuolettavan pitkäveteinen juttu JENNIFER: <VOX> Look at you being smart. DAN: @ I’m not smart? JENNIFER: You’re stupid. DAN: Don’t call me stupid. JENNIFER: Mm. (KISS) Alright.

  8. Sanojen välisiä suhteita • Merkityskentät • Kuppi, pikari, muki, kulho, kannu • valhe, kuume, talo, tentti, oikeus • Samaan kenttään kuuluvien sanojen piirteiden vertaaminen, komponenttianalyysi; esim. sanat, joilla kaikilla merkityspiirre + INHIMILLINEN, esim. mies nainen + MASC - MASC + AIKUINEN +AIKUINEN tyttö poika - MASC + MASC - AIKUINEN - AIKUINEN

  9. ruoanlaittotermit (Lehrer) water oil vapor boil + - - steam - - + fry - + - broil - - - braise + + -

  10. Hyponymia - merkityshierarkia, jossa alempi termi sisältyy ylemmän termin merkitykseen tableware cutlery crockery table linen fork knife spoon cup plate bowl tablecloth napkin teaspoon tablespoon soup spoon Cutlery on sanan knife hyperonyymi, knife on sanan cutlery hyponyymi

  11. Eri kielissä ja kulttuureissa hyponymiset suhteet voivat erota suuresti toisistaan • Kyse on kansan taksonomioista, ei tieteellisistä • Esim. suomen eläin hyttynen kärpänen koira lehmä vs. englanti creature insect animal fly mosquito dog cow

  12. Hyponymiassa on kyse suhteesta ’eräänlainen’ – teelusikka on eräänlainen lusikka. • Toisenlainen hierarkia on partonomia (meronymia), jossa nenä ei ole eräänlainen kasvo keho pää vartalo raajat kasvot päälaki kädet jalat nenä otsa suu silmät

  13. Hyponyymisessa hierarkiassa ajatellaan olevan perustaso, jonka lapset oppivat ensin ja jota käytetään eniten; välitaso • esim. lapset oppivat sanan koira ennen kuin sanan eläin tai mopsi • Kyse on maailmantiedon ja kielen välisistä yhteyksistä, maailman ilmiöiden luokittelusta

  14. Prototyyppiteoria • Sanan merkitys on (kulttuurisen) prototyypin mukainen, ei ominaisuuksien lista • esim. sana lintu tuo mieleen varpusen tai pulun, ei strutsia, kalkkunaa tai emua • Roschin tutkimukset, jossa reaktionopeus lisääntyy prototyyppisten kategorian jäsenten nimeämisessä

  15. Esim. värisanat • Kaikilla ihmisillä on samat edellytykset nähdä värejä, kuitenkin eri kielissä värisanojen määrä erilainen • Värisanojen määrästä tietyssä kielessä voi ennustaa, mitä värisanoja kielessä on (universaali) valkea > punainen > vihreä > sininen > ruskea musta keltainen - Eri kieliä puhuvilla henkilöillä eri rajat väritermeille, mutta fokus (’paras’ esimerkki) on yhteenkäypä

  16. Muita sanojen välisiä merkitysyhteyksiä • Synonymia • samamerkityksisyys • Täydellinen synonymia (vaihdettavuus kaikissa konteksteissa) on harvinaista; kielessä sanat pyrkivät erikoistumaan tavalla tai toisella • Mahdollisia täysiä synonyymejä: • sofa, couch • takia, vuoksi • Osittaisia synonyymeja • mies, poika (eroavat jonkin merkityspiirteen suhteen) • nainen, akka, rouva (tyyliarvo)

  17. Antonymia Vastakkaiset merkitykset, esim. hyvä/paha • Komplementaariset antonyymit (X = ei Y) • elossa/kuollut • läsnä/poissa • Astevastakohdat (gradable antonyms), joissa X ei implikoi Y:n negatiivista arvoa; edustavat arvoja asteikolla • hyvä/paha • pitkä/lyhyt • Käypiä vertailussa (pidempi kuin…), kun taas komplementaariset eivät toimi näin • Näissä pareissa yleensä toinen tunnusmerkitön • Kuinka pitkä/vanha hän on?

  18. Relationaaliset antonyymit (converses) • isä/lapsi • alla/päällä • Jos A on B:n Y, niin B on A:n X (X, Y ovat relationaalisia antonyymejä) • Astevastakohtaisten antonyymien komparatiivit voivat toimia relationaalisesti • Jos A on pidempi kuin B, niin B on lyhyempi kuin A

  19. Homonymia • Kahdella eri sanalla on sama äänne- tai kirjoitusasu kuusi (6), kuusi (puu) • homofonia bare, bear [bɛɹ] • homografia lead, lead (lead a country, made of lead), dove ’kyyhkynen’ dove ’sukelsi’ • Polysemia • Samalla sanalla on useita eri merkityksiä, jotka liittyvät toisiinsa (usein historiallisesti) • Esim. kieli (lehmän, viulun, iirin) • chip (of wood, potato chip, computer chip)

  20. Rajanveto homonymian ja polysemian välille ei yksinkertaista. Huomioon otettava • Etymologia (ovatko eri merkitykset kehittyneet samasta, esim. kieli) • Ovatko merkitykset samantapaisia jossain suhteessa, onko niillä esim. yhteinen hyponyymi (bear: I cannot bear to bear this burden any longer; hyponyymi on ehkä support, tolerate

  21. Metafora • Seinillä on korvat (Cervantes) • Sanan merkityksen kehitys konkreettisesta abstraktiksi • Metaforan lähteitä erityisesti ihmisruumis ja sen orientaatio • Metafora auttaa ymmärtämään kompleksisia tilanteita; vaikeasti ymmärrettävät asiat kielennetään konkreettisten, hyvin ymmärrettyjen käsitteiden kautta; metaforassa on kyse tietyn kompleksisen domeenin ja yksinkertaisen domeenin välille luodusta analogiasta

  22. esim. ylös/alas tunteiden ja muiden abstraktien käsitteiden kuvauksessa (ylös = hyvä, enemmän) • Tunnelma nousi kattoon • Hän on masennuksen syövereissä • He’s up, he’s down • The dollar has fallen against the euro

  23. Tunteet nesteinä • He ovat syvästi rakastuneita • They fell in love • He was boiling with anger • Hän oli kuumana • Siirtometafora, pakettimetafora • En saanut ehdotustani läpi • I couldn’t get it through to him • He’s thick • I couldn’t put it into words • ymmärtää, understand, handle

  24. Eläinmetaforat • hän on oikea sika • susi lammasten vaatteissa • Jälkiruokametafora • sweetie pie, sugar bun • tart • cake shop

  25. Deiksis • Kielenainekset, joiden merkitys on riippuvainen puhetilanteesta • tavataan tässä huomenna samaan aikaan • back in one hour • Persoonadeiksis • Koodaa osallisuutta puhetilanteessa: 1. persoona, 2. persoona = osallisia, 3. persoona ei osallinen • Kuitenkin esim. suomen tämä, tuo, se; 3. persoonan pronomineja, mutta käytetään puhetilanteen osallistujista

  26. Vaihtelu eri muotojen välillä ilmaisee muutosta perspektiivissä, tilanteessa Radio-ohjelman psykologi: I was talking to her about the fact that … there isn’t any particular reason why you should stop loving people we’re no longer with

More Related