Geenimuuntelusta vapaa Suomi

1. Geenimuuntelusta vapaa Suomi FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999

2. Kysymys geenimuuntelusta on Politiikkaa: Saavatko kansalaiset itse päättää mitä he syövät? Saavatko viljelijät päättää mitä kasvattavat? Onko puhdas maatalous enää mahdollista? Kauppapolitiikkaa: Saako EU rajoittaa geenikasvien tuontia, eli päättää itse mitä ostaa? Omistamista: kuka omistaa ruuan? Valtaa: kuka päättää ruuasta? Etiikkaa: Onko gm-tekniikka oikeutettua?

3. Lisäsin muutaman selityksen sinulle joka ehkä luet tätä esitelmää. Jos esität tätä itse, voit hypätä dian yli. Periytyvät ominaisuudet ovat tallessa DNA-rihmassa, joka on ohut ja pitkä kuin hius. Kun se kierittyy itsensä ympäri, rihma pakataan kromosomiin. Aiemmin luultiin, että geenit ovat rihmassa siististi peräkkäin: A, B ja C. Nyt tiedetään, että geenit ovat pieninä pätkinä toistensä lomassa, kuin helminauhassa. Kun geeniä tarvitaan, sen sisältävä rihman osa kopioidaan, ja muiden geenien osat poistetaan. Samasta geenistä voidaan ottaa monia erilaisia kopiota jättämällä aina eri osia pois. Ihmisellä ei ole vielä oikein hajuakaan siitä miten tämä säätely hoidetaan. Geenistä otettu kopio on valkuaisaineen malli: kolme emästä DNA-rihmassa vastaa aina yhtä aminohappoa, eli valkuaisaineen pienintä rakennuspalikkaa. DNA-tieto muutetaan valkuaisaineeksi samalla tavalla kaikissa maapallon elollisissa olennoissa. Tämä tapahtuma on elämän keskeinen ominaisuus.

5. Geenimuuntelu perustuu vanhentuneeseen tietoon • Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden • ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain 25.000 Venter et al. 2001 • yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

6. Lisäsin muutaman selityksen sinulle joka ehkä luet tätä esitelmää. Jos esität tätä itse, voit hypätä dian yli. Siirtogeenitekniikassa rakennetaan virus-DNA:n, bakteeri-DNA:n ja kasvin DNA:n yhdistelmä. Tällaista ei ole ikinä ennen ollut olemassa. Sen vaikutukset ekosysteemissä ovat täysi arvoitus. Siirtogeeni siirretään kasvin soluun ampumalla se sinne ilmanpaineen avulla. Platina- tai kultahiukkasia uitetaan siirtogeenien liuoksessa, ja sitten hiukkaset ammutaan kasvin lehteen. Suurin osa osuman saaneista soluista tietysti kuolee. Lehti revitään palasiksi ja laitetaan kostealle, kasvuhormoneja sisältävälle maljalle. Maljalla on myös antibioottia, joka normaalisti tappaa kasvisolun. Jos solun sisään tunkeutunut siirtogeeni toimii, solu sietää antibioottia. Jos kasvualustalla alkaa kasvaa kasvi, sillä on siirtogeeni soluissaan. Siirtogeenisen kasvin tekeminen on hyvin hankalaa, ja onnistuneet kasvit kloonataan. Siirtogeenitekniikka kaventaa suuresti viljelykasvien perinnöllistä monimuotoisuutta.

8. Tekniikka on alkeellinen • synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa • kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia • geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA:n järjestyksen • valinnan apuna antibioottiresistenssi, joka kasveissa leviää ympäristöön

9. Riski eliökunnalle • jo geenitekniikan keksijät itse vaativat, että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne eivät selviä laboratorion ulkopuolella • koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia • luontoon karannutta synteettistä virusta ei voi poistaa sieltä

10. DNA on aina DNA:ta? • geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006 • deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002 • muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005

11. Tekniikka on hallitsematon • viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001 • bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v. 1996 USA:ssa(oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat)Mayeno & Gleich 1994

12. Ei täsmäjalostusta: yllätyksiä! • kuolioita lehdissä vehnällä • muhkuroita perunan mukuloissa • tuotannon aleneminen soijapavulla • korkeampi ligniinipitoisuus soijalla • lisääntyneet karvasaineet perunalla • aineenvaihdunnan muutokset rapsilla • uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä • 34% enemmän nikotiinia tupakalla

13. Paljon kuluja, vähän tuloksia • kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys • sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi • kaupallisia sovelluksia on vähän, koska gm-tuotteet eivät ole vakaita • koska tuotteet eivät ole pysyviä, turvallisuustutkimukset eivät auta

14. Parempia tuotteita? • sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet, sillä Guazzelli 2007 • ne joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini)‏ • tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp)‏ • lisänä tuotteessa muut kasvin-suojeluaineet

15. Ympäristöystävällisiä? • myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org -> uusia myrkkyjä kehitettävä • vastustuskykyiset rikkakasvit pakottavat lisäämään myrkkymääriä Benbrook 2004 -> ympäristövaikutukset pahemmat • sademetsiä raivataan gm-soijalle

16. Loppuuko nälkä? • gm-soija tuottaa 13 % vähemmän, mutta kasvatus myrkyn avulla on helppoa • pienviljelijät ahdistetaan tiloiltaan • gm-soija tuodaan Eurooppaan sikojen rehuksi • Sambialle gm-maissi ei kelvannut edes hätäapuna

17. Vain paikallinen vaikutus? • Hyönteismyrkkyä syntyy koko ajan Raps et al. 2001. • Maassa se vaikuttaa maan bakteerikantoihin, juuriston sienilajistoon ja maahengitykseen Baumgarte & Tebbe 2005, Castaldini et al. 2005. • Myrkkyä löytyi petopistiäisistä Burgio et al. 2007. • ja maakovakuoriaisista, jotka eivät ole tuholaisia Zwahlen & Andow 2005.

18. Erillään luonnosta? • muuntogeenejä kulki siitepölynä tuulessa 24 km Watrud et al. 2004. • joessa 82 km Douville et al. 2007. • geenimuunneltu aines siirtyy valumavesiin ja säilyy viileässä Gulden et al. 2005 • Kanadassa gm-ainesta on jo puhtaillakin pelloilla Lerat et al. 2007

19. Siirtogeeninen DNA kulkeutuu mullassa eliöstä toiseen kuten ympäristömyrkky Hart at al. 2009 gm-kasvin DNA kykenee tartuttamaan maaperäbakteerin de Vries 2004, ja toimimaan siinä Gebhard & Smalla 1998 gm-maissin DNA siirtyi lähijoen simpukoihin Kanadassa Douville et al 09

20. Lisäsin muutaman selityksen sinulle joka ehkä luet tätä esitelmää. Jos esität tätä itse, voit hypätä dian yli. Miksi ihmeessä siirtogeenit sitten löytyvät ympäristöstä? Ehkä selitys on niiden pienuudessa. Seuraavassa kuvassa on suunnilleen samassa mittakaavassa tavallinen luonnon geeni ja ihmisen rakentama keinotekoinen siirtogeeni. Tavallinen geeni on hyvin pitkä, ja yhden geenin palasten lomassa on muiden geenien pätkiä ja säätelyosia. Jos tavallinen geeni pilkkoutuu siirtogeenin kokoisiksi palasiksi, ei siitä saa edes selvää, mikä geeni on kyseessä. Näihin löytöihin perustuu ajatus siitä, että kaikki DNA hajoaa eliön kuollessa, tai rehun kulkiessa ruuansulatuksen käpi. Siirtogeeni on itsenäinen, toiminnallinen yksikkö. Se muistuttaa rakenteeltaan virusta ja tavoiltaan tietokonevirusta. Luonnossa DNA ei siirry eliöstä toiseen muuten kuin taudinaiheuttajien mukana. Virukset tunkevat DNA:nsa soluun ja kaappaavat sen virustehtaaksi.

22. Testattuja ja turvallisia? • tieteellisiä kokeita on vähän • kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk • ei ole seurattu sukupolvesta toiseen • yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole • USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate, myös EU:n tarkastuksissa

23. Lisäsin muutaman selityksen sinulle joka ehkä luet tätä esitelmää. Jos esität tätä itse, voit hypätä dian yli. Seuraavat kokeet ovat esimerkki tuloksista, joita tutkijat itse eivät halunneet korostaa. Virallinen tulkinta näistä tutkimuksista oli se, että siirtogeeninen rehu on täysin turvallista. Tutkimusten tulokset eivät näy yhteenvedosta (nk. Abstract)‏ Tutkimuksissa havaittiin, että runsaan kuukauden ruokinnan jälkeen selkeästi tunnistettavia siirtogeenin osia löytyy ympäri elimistöä. Tutkijat sanovat, että löydetyistä siirtogeenipätkistä ei ole mitään haittaa, mutta he eivät selosta mitään kokeita, joilla olisivat asiaa tutkineet. Mikä mahtaisi olla tulos esim. 70 päivän jälkeen, tai millaisia olisivat jälkeläiset? Tulkintaan voi vaikuttaa se, että tutkijatkin ovat ihmisiä, ja heidän on saatava rahoitus seuraavalle työlleen.

24. Tulokset ja selitykset • Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista Mazza et al. 2005. • Gm-maissia syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa Chowdhury et al. 2004.

25. Gm-rehu näkyy tuotteessa • Italiassa kaupan maidosta näkyi selvästi oliko lehmä syönyt gm-maissia vai gm-soijaa Agodi 2006 • Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al. 2006

26. Kontaminaatiot maailmanlaajuisia • Star Link gm-maissi oli hyväksytty USA:ssa vain eläinrehuksi: sekoittui ruokaketjuun Nelkin & Marden 2004. • kontaminaatiota löytyi Egyptissä, Etelä-Koreassa, Boliviassa, Guatemalassa Nelkin & Marden 2004. • LLRICE601 riisi hyväksytty vain koeviljelmille, sekoittui ihmisravintoon ympäri maailmaa, myös Pirkka-riisiin

27. Gm ei pysy erillään • Maat, joissa gm-lajikkeiden on usein ilmoitettu levinneen luvattomasti: Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia, Kanada, USA, Brasilia, Japani ja Uusi-Seelanti. • Japanissa ja Uudessa Seelannissa gm-viljely ei ole sallittua lainkaan, mutta eristysetäisyys ei silti riitä

28. Invaasio, ei rinnakkainelo • Kanadassa puhdasta kylvösiementä ei enää saa lajeista joita viljellään gm-lajikkeina Marvier & Van Acker 2005 • rapsin luomutuotanto on mahdotonta Kanadassa, sillä gm-rapsin siitepöly leviää kaikille pelloille Friesen et al. 2003. • luomun vientimarkkinat Eurooppaan on menetetty

29. Eristäminen ei onnistu • gm-rapsi leviää junaratojen ja teiden varsilla Kanadassa: 2/3 tutkitusta rapsista siirtogeenistä Yoshimura et al. 2006. • Luonnosta löytyi siirtogeeninen hybridi B. napus x B. rapa (rapsi, lanttu x rypsi, nauris, kiinankaali) Yoshimura et al. 2006. • myrkyn kestävät rapsikarkulaiset hankalia rikkaruohoja kaikilla pelloilla Légère 2005

30. Lepsu tarkastus Gm-firmat tekevät itse turvallisuustutkimukset Tulokset vain EFSA:lle Salaiset tulokset paljastivat että gm-maissi on myrkyllinen de Vendemois et al. 2009 EFSA:n lepsuus yleisen arvostelun kohteena Then & Potthof 2009

31. Suomen "Rinnakkainelolaki" • valtio korvaa sekoittumisen vahingot, eli veronmaksajat kustantavat saastumisen • Mietintö sanoo suoraan, että gm-viljely vie tavanomaisen ja luomutuotannon puhtauden • ei koske kauppaa, varastointia ja kuljetuksia tilan ulkopuolella • Gm-perunan eristysetäisyys 18 m • Eduskunnan käsittelyssä tänä keväänä

32. Laissa korjattavaa: omien koneiden käyttö, yhteiset maatalouskoneet ovat suurin kontaminaation riski Jussi Tuomiston tutkimukset Ei sekaisin gmo ja ei-gmo-kasvatusta Viljelyyn tulee saada naapureiden lupa 10 km säteellä, sillä hekin ottavat riskin Gm-vapaille alueille lain suoja Viljelijälle ankara vastuu vahingoista siementen myyjän ja kehittäjän kanssa, ei valtiolle ja veronmaksajille Tarkastusten tulokset julkisiksi

33. Gm-perunalle kenttäkoe? BASF on 2010 hakenut Lammille ja Ylistaroon kenttäkoelupaa gm-perunalle Peruna on tarkoitettu teollisuuden käyttöön paperin pinnoitteeksi Vastuuhenkilön nimi on salattu Valumavesille ei ole käsittelyä Eristysetäisyys vain 5 metriä Gm-perunaa ei ole hyväksytty EU:ssa Kenttäkokeita jo Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa ja Tsekeissä -miksi vielä Suomessa?

34. GM-vapaus on todellisuutta • Euroopassa gm-vapaita Itävalta, Unkari, Ranska, Kreikka, Saksa, Luxemburg, Irlanti, Romania, Latvia, Sveitsi ja Norja. Puola, Italia ja Belgia käytännössä myös. • Lisäksi muissa maissa 93 lääniä, yli 30.000 viljelijää • Saksan kirkot kieltäneet maillaan • Gm-peltoja on maailmassa alle 3 %

35. Gm-vapaita Suomessa Viljelijät: MTK Uusimaa, Kainuu, Kymi ja Pohjois-Karjala Ruokahankinnoissaan gm-vapaat kunnat: Vaasa, Espoo, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Loppi, Pernaja, Keuruu, Tampere

36. Miljoona EU-kansalaista vaati keväällä 2007 gm-rehulla kasvatetun lihan merkitsemistä. Merkintää vaativan lakialoitteen teki 104 kansanedustajaa Suomessa syksyllä 2007 • Kaikki kyselyt osoittavat että gm-tuotteille ei ole kysyntää Suomessa

37. Gm-vapaus kannattaa Päätös gm-vapaudesta tekee meistä heti erikoistuotanto-maan Mildola ja Valio käyttävät gm-vapautta markkinoinnissaan Gm-vapaille tuotteille on merkintä Saksassa, tulossa Ranskaan Gm-vapaita ovat Nestle, Schweppes, Foster's, Kellog's, Heinz ja Lindt

38. Onko tarvetta? Onko oikeutta? • Pellolla geenikasvit ovat yhä osa ekosysteemiä • jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua • kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa • otetaan riski jonka suuruutta emme tiedä

39. Päätä itse ruuastasi! • kunnallisaloite, poliitikkokyselyt • yleisönosasto, tuotekyselyt • www.telemail.fi/liisa.kuusipalo • www.gmovapaa.fi, jossa sähköpostilista • viljelijöillä sivut www.gmo-vapaa.fi • oma koti, yritys, kunta, maakunta ja KOKO SUOMI GMO-VAPAAKSI