Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys

1. Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys Marita Husso Tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto 1.10.2008

2. Johdanto Globaali sukupuolipolitiikka Sukupuolivaikutusten arviointi Työelämä, arki ja sukupuoli Väkivalta sukupuolikysymyksenä Institutionaalinen näkökulma sukupuoleen Luennon sisältö

3. "Erilaisten valtajärjestelmien suhteiden ja niiden keskinäisten riippuvuuksien ymmärtämiseksi on tärkeää tutkia sukupuolen tuottamista, sen materialisoitumista ja ymmärretyksi tekemistä historiallisena ja kontekstuaalisena prosessina. ” Koivunen & Liljeström 1996

4. ”Sukupuolen käsite ei ole palautettavissa kategorioihin 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ” ”Sukupuoli on analyyttinen avain yhteiskunnallisen vallan rakentumiseen.” Joan Scott 1986

5. Oleelliset kysymykset: • 1) Miten yhteiskunnallinen tilanne ja erilaiset institutionalisoituneet toimintatavat merkityksellistävät ja sukupuolistavat ihmisten toimintaa. • 2) Kuinka historiallisesti ja kulttuurisesti muodostuneet sukupuolistuneet käytännöt näkyvät miehenä ja naisena elämisessä.

6. GLOBAALI SUKUPUOLIPOLITIIKKA

7. Inhimillisen kehityksen indeksit • YK:n kehityspolitiikan alkuaikoina kehitystä mitattiin vain talouskasvuna, mutta vuonna 1990 YK:n kehitysohjelma UNDP julkaisi inhimillisen kehityksen mittaamiseksi kehitetyn järjestelmän. Muuttujina ovat odotettavissa oleva elinikä, koulutuksen taso ja kansantulo henkeä kohti. Näistä muodostuu inhimillisen kehityksen indeksi, HDI. Tähän järjestelmään lisättiin vuonna 1995 sukupuolen huomioonottavat indikaattorit: GDI (Gender development index) ja GEM (gender empowerment measure)

8. SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

9. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen • Valtavirtaistaminen on keino edistää tasa-arvoa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2004–2007 määrittää sille viisi sovellusaluetta valtionhallinnossa: • 1) sukupuolivaikutusten arviointi lainsäädännön valmistelussa • 2) tasa-arvon edistäminen hankkeissa, kuten erilaisten ohjelmien valmistelussa • 3) tasa-arvon edistäminen henkilöstöpolitiikassa • 4) sukupuolivaikutusten arviointi ministeriöiden hallinnonalojen virastojen ja laitosten tulosohjauksessa • 5) sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion valmistelussa

10. Euroopan neuvoston määritelmän mukaan valtavirtaistaminen on poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia niin, että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat.

23. TYÖELÄMÄ, ARKI JA SUKUPUOLI

24. Agnes Heller (1984) liittää arkeen rutiinit, käytännönläheisyyden ja refkektion puuttumisen. Arjessa muokkautuvat yhdessä elämisen ja toimimisen tavat.

27. Mies- ja naistapaisuus • auttaa jäsentämään miehille ja naisille ominaisia tapoja tehdä asioita • ei kerro jokaisen yksittäisen naisen tai miehen ominaisuuksista tai valinnoista, tai tavasta hahmottaa maailmaa • ei määrittele ihmisten elämää. Emme voi silti elää ottamatta jollain tasolla kantaa mies- ja naistapaisuuksiin

28. Heterotapaisuus on sukupuolitapaisuuksien organisoitumisen muoto. Taustalla on ajatus siitä, että naiset ja miehet täydentävät toisiaan, erottuvat selvästi toisistaan ja muodostavat luontaisia ja ihanteellisia pareja.

29. Heteronormatiivisuus on ihmisten toimintaa ohjaava vallan muoto ja sosiaalisten yhteisöjen rakentumista jäsentävä sääntö. Merkittävä heteronormatiivisuutta ylläpitävä instituutio on heteroseksuaalinen avioliitto. Lauren Berlant & Michael Warner 1998

30. Muutoksen mahdollisuus? • Arkinen muuttuu kun yhteiskunnalliset rakenteet muuttuvat? Vai toisinpäin? • Miten arkeen liittyvän tapaisuuden luonnonkaltaista logiikkaa voi muuttaa? • On tärkeää ymmärtää tapaisuuden muuttumisen hitautta. • Jokainen toistoteko pitää sisällään toisin toistamisen mahdollisuuden.

31. Työelämän sukupuoli elettynä suhteena

32. Ei se sukupuoli siinä mitään merkitse, että Ihan yhtälailla hoivatyö luontuu mieheltä ja naiselta, että ei se tee siihen mitään väliä. Kyllä se on ihmisestä kiinni, että sopiiko alalle ja sujuuko homma, että se yksilö ja se oma persoona siinä on se oleellinen asia. H4

33. No mä yleensä tykkään siitä, et jos on myös miehiä, koska yleensä se ilmapiiri on vähän rennompi. Miehiä ei yleensä jää ihan hirveesti häritsemään, jos ei ehditä kaikkea, että naiset ottaa enemmän sitä, et joo nää asiat on nyt hoidettava. Miehet on silleen et hoidetaan se mitä keritään. H13

34. Eikä miehiä haittaa, jos niille vaikka sanoisinkin, ni miehet on vaan silleen että aijaa täytyy varmaan sit hoitaa se homma. Mut jos joku tulee mulle sanoon et hei sä et oo tehny jotain, et mä oon unohtanu tehä tai mä en oo vielä ehtiny tehä jotain, ni kyl mä otan siitä ihan hirveet paineet. Et aak, mun täytyy vielä se ehtii tekemään ja tosissaan niinku yritän. Mut sitte taas, että miehille ei kyl kauheen helposti sanota asioita, et miehet myös pääsee siin mielessä helpommalla, et noo miehet on miehiä et eihän ne nyt osaa liinavaatteita laittaa järjestykseen. Jos nainen ois jättäny tekemättä, ni sille kyllä käydään sit sanomassa et oisit voinu tehä tän näin ja näin. Et jollain tavalla se on vähän varmaan semmonen, et pojat on poikia. H2

35. Kyllä se pitää pystyä erottaa se yksityiselämä ja työelämä, ja kyllä se miehelle ehkä on helpompaa. Että kyllähän se sukupuolesta mun mielestä johtuu, ylipäätään asioista ajatteleminen. H 13 mies Mutta naisilla on kuitenkin tuntosarvet paljon herkemmät. Se vahvuus on. Mutta se on kyllä monta kertaa niitä vastaankin. Et jos ne koko ajan huolehtii ja pohtii sitä, ni ne ei niinku nää sitä kokonaisuutta. Et naisilla on aika paljon sitä pienistä asioista koostuvaa, ja hyvä niin. Kaikella kunnioituksella, et ne huomaa et okei tollon toi vesikuppi tossa kohtaa ja roskikset noilla paikoilla ja näin. Ja jätkillä on, että ihan sama onkse tossa vai tuolla noin. Mutta asiakkaalle sillä on ihan valtava merkitys. Ja naiset niinku hoksaa sen. H7 nainen

36. Ei ne miehet vaan oo samanlaisia siellä töissä kun naiset. Esimerkiks tunteiden käsittelyyn ne ei suhtaudu niin intensiivisesti kun naiset. Ja kyl se varmaan menee sit sinne vastuun puolelle. Miehet voi sanoo ääneen, että eipä mua nyt tässä enää tartte. Et kun ite miettii sitte, että mitenkäs nyt tän asian tekisin ja et onkohan tää nyt paras. Miehet voi ajatella että minä teen sen nyt näin, et sen on elettävä sen kans. Kyl miehet ihan siinä missä muutkin aattelee varmasti parasta. Mutta sitten jos ne on nähny jonkun asian et tää on paras, et näin mä tän homman teen et tää on paras, ni niille on helpompi pysyä vahvemmin sen päätöksen takana kun naisten. Et sit naiset, jos joku kritisoi, ni sitten sä saatat oikeesti miettiä, mut miehet vaan sanoo et se on nyt hoidettu ja et jos jotain kiinnostaa sitä vielä muuttaa ni tehköön. H3

37. VÄKIVALTA SUKUPUOLIKYSYMYKSENÄ

38. Millä tavoilla väkivalta on sukupuolikysymys?Mahdollisia näkökulmia: • Tilastoitavissa oleva sukupuolijakauma – taustamuuttujataso • Käsitteiden ja näkökulmien valinta • Sukupuolierot ja seksuaaliset erot • Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen sukupuoli • Tapaisuudet ja käytännöt • Diskurssit

39. 1. Tilastoitavissa oleva sukupuolijakauma • Väkivalta on sukupuolittunutta jo taustamuuttujatasolla: väkivaltaan syyllistyneistä rikollisista noin 9/10: stä tilastojen mukaan miehiä • Koti on väkivalta- ja henkirikosten suhteen naisille kaikkein vaarallisin ja miehille kaikkein turvallisin paikka

40. Tilastokeskus 2005 • Vuonna 2005 poliisin tietoon tulleissa perheväkivaltarikoksissa oli 4 109 uhria • naisia 3 195, miehiä 914 (nainen epäiltynä tekijänä 444 kertaa) • runsas puolet tapauksista avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa eli parisuhdeväkivaltaa • Parisuhdeväkivallan 2 423 uhrista miehiä oli 270 eli 11%

41. Väkivaltaa normalisoiva sukupuolikulttuuri • väkivalta mielletään maskuliinisuuden symboliksi ja maskuliinisuutta tuotetaan voiman ja vallan sävyttämässä muodossa • Regulatiiviset ja konstitutiiviset säännöt ja järjestykset • Vaikka väkivalta rikkoo lakia ja yleisiä moraalikäsityksiä vastaan, se ei välttämättä ole väkivallan käyttäjien omaksumien maskuliinisen kulttuurin sääntöjen ja normien vastaista

42. Tehtävä 1 • ”Miesten väkivaltaisuus hyväksytään turhaan” • ”Hyytävä viha heikkoutta kohtaan kumpuaa kilpailuyhteiskunnasta”

43. Diskursiivinen todellisuus koostuu sekä tietoisista että tiedostamattomista mielikuvista Eroottis-romanttinen tarina: sukupuolesta ja seksuaalisuudesta tulee viitekehyksiä parisuhteissa tapahtuvan väkivallan tulkitsemiselle Kausaaliset stereotyypit mustasukkaisista miehistä ja masokistisista naisista

44. INSTITUTIONAALINEN NÄLÖKULMA SUKUPUOLEEN

45. Table 3: Theoretical approaches to the determination of human agency

46. Figure 1: Pizza model of the mutual relationships of the principles determining human agency

47. Keskeisiä lähteitä • Baines, D. (2006) Staying with people who slap us around. Gender, Work and Organization. 13 (2) 129-151. • Berlant, L. & Warner, M: (1998) Sex in Public. Critical Inquiry 24, 547-566. • Bourdieu, P. (1998) Järjen käytännöllisyys. Vastapaino. Tampere • Bourdieu, P. (2000) The Weight of the World. Social Suffering in contemporary Society. Stanford University Press • Husso, M. (2003) Lyötyjen aika ja tila. Vastapaino. Tampere. • Jokinen, E., (2005) Aikuisten arki. Vastapaino. • Anu Koivunen ja Marianne Liljeström (1996) (toim.) Avainsanat • McNay, L (2008) Against recognition. Polity Press. • McNay, L., (2004) Agency and Experience. Gender as Lived Relation. In Adkins, L & Skeggs, B. (eds.) FEminism after Bourdieu. Blackwell. Oxford. • Scott, J. (1986) Gender and the Politics of History . Columbia University Press • UNDP YK:n kehitysohjelma