1 / 30

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 13 RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 13 RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3. 15.5.2014. Talletuspaot . ” Run on a bank ” Luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan => pankin rahoitustilanne (ja kannattavuus) heikkenevät => luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan lisää…

valmai
Télécharger la présentation

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 13 RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 13RT 7.1, 7.2, 7.7 ja 9.3 15.5.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  2. Talletuspaot • ”Run on a bank” • Luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan => pankin rahoitustilanne (ja kannattavuus) heikkenevät => luottamus pankkiin heikkenee => talletuksia nostetaan lisää… • Talletuspako voi pakottaa pankin myymään varojaan huonoon hintaan • Tarttuvia: yhden pankin ”kaatuminen” heikentää luottamusta muihin • Suomessa ei tapahtunut juuri koskaan • Edes 1930-luvun lamassa ei esiintynyt, vaikka parissa tapauksessa tallettajat menettivät varojaan • 1990-luvun lamassa kansa ilmeisesti luotti implisiittiseen valtion takaukseen? • 1993 alkaen eksplisiittiseen; eduskunnan pankkitukiponsi • Islantilaiset 2008, ei paniikkia • Pieni talletuspako loppuvuonna 1914 (pelättiin saksalaisten maihinnousua), ei kovin paha • Toinen pieni talletuspako talvisodan sytyttyä • EKA-yhtymän säästökassa syksyllä 1993 • Yhdysvalloissa tapahtunut useammin, etenkin aiemmin historiassa • Friedman & Schartz: 1930-luvun lama (”The greatcontraction”) • Chicago, kesä 1932 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  3. Talletuspaot Berliini 1931 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  4. Diamond-Dybvig • ”Bank Runs, Deposit Insurance and Liquidity” (Journal of PoliticalEconomy 1983) • Mallissa kolme ajankohtaa (0,1,2) ja yksi ainoa hyödyke • Periodilla 0 voidaan tehdä investointi, jonka suuruus on 1 • Jos likvidoidaan periodilla 1, saadaan investointi takaisin • Jos odotetaan periodille 2, saadaan R; R>1 • Investoinnissa ei riskiä • Vakiot skaalatuotot; investointi voidaan toteuttaa missä tahansa laajuudessa • Olemassa myös varastointimahdollisuus: tavara säilyy periodilta toiselle • Jokaiselle asiakkaalle tulee preferenssityyppi periodilla 1 • Tyyppi 1: kuluttaa vain periodilla 1 (likviditeettishokki, joka yllättää periodilla 1, ulkopuolinen ei voi havaita shokkia) • Likviditeettishokki = havaitsee olevansa tyyppiä 1 • Tyyppi 2: kuluttaa vain periodilla 2 • Kukaan ei tiedä tyyppiään vielä periodilla nolla. • Jokainen saa yhden yksikön hyödykettä alkuvarantona K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  5. Diamond-Dybvig • Kaikki riskiaversiivisia • Kuluttajan utiliteettifunktio U = ∏1 u(C1) + ∏2u(C2) missä ∏j on todennäköisyys olla tyyppiä j • Osa kokee likviditeettishokin periodilla 1 • Osuus = ∏1 • Odottamattomia menoja tms, kuluttavat periodilla 1 • Jos kuluttajien tyyppejä ei voida yleisesti havaita, ei synny vakuutussopimusten kauppaa periodilla 0 likviditeettishokkien varalta • Kuinka toimeenpanna sopimukset, jos kukaan ei voi todistaa joutuneensa likviditeettisokin uhriksi? • Jos likviditeettishokin uhrit likvidoivat sijoituksensa periodilla 1, eivät saa tuottoa. • Voitaisiin ensin investoida kaikki periodilla 0, likvidoida tarvittava määrä sijoituksia periodilla 1 ja tehdä lainasopimuksia periodilla 1, mutta näin ei kukaan saa suojaa likviditeettisokin varalta • Korko periodilta 1 periodille 2 niin korkea, etteivät likviditeettishokin uhrit saa kuin +1 • Kaikki tuotto investoinnille saadaan, kun odotetaan periodilta 1 periodille 2 => korkoakin maksetaan vasta sitten K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  6. Diamond-Dybvig • Pankki: kuluttajat tallettavat periodilla 0 varansa pankkiin, joka investoi vähintään sen osan, joka kulutetaan vasta periodilla 2 • Maksaa periodilla 1 nostamista haluaville tallettajille r1 >1; periodilla 2 maksaa nostamista haluaville r2 < R • Ex post: tulonsiirto tyypiltä 2 tyypille 1, siis likviditeettishokkisille • Ex ante: vakuutus likviditeettishokkien varalta • Kuluttaja saa tuottoa, vaikka osoittautuisi tyypin 1 kuluttajaksi • Yksi syy pankin olemassaololle: vakuuttaja likviditeettishokkien varalta • Jos pankki tarjoaisi periodin 1 nostajille vain 1, ei saisi asiakkaita: kuka tahansa voisi itse tehdä investoinnin ja tarvittaessa likvidoida sen. • Periodilla 1 pankki maksaa talletuksia siinä järjestyksessä jossa pyydetään • Jos varat loppuvat, ei enää maksa • Pankki lakkaa olemasta viimeistään periodin 2 lopussa, varat jaetaan tyypin 2 kuluttajille • Jos likviditeettishokkisten määrä tiedetään, voidaan luvata tietty korko; pankin varojen määrä periodilla 2 laskettavissa (siis varojen määrä, jos talletuspakoa ei synny) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  7. Diamond-Dybvig • Formaalisti: • Periodin 1 nostaja j saa • Luvatun r1 jos fj < 1/r1 • 0 jos fj ≥ 1/r1 Missä fj on ennen kuluttajaa j nostaneen muiden tallettajien osuus kaikista Pankin sijoitus voidaan likvidoida hintaan 1 periodilla 1. Jos ei olisi luvattu korkoa, voitaisiin aina maksaa kaikki; r1>1 => ei ehkä pystytä Pankin velat (r1 per tallettaja) periodilla 1 suuremmat kuin pankin varojen myyntiarvo (1 per tallettaja) => pankki pystyy maksamaan vain osan, jos kaikki haluavat rahansa. • Periodin 2 nostaja saa • Max {R(1-r1f)/(1-f) , 0} Missä f = kaikkien periodilla f nostaneiden osuus MUTTA: Periodin 2 nostajalla riski! Entä jos pankista nostettiin liikaa periodilla 1? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  8. Diamond-Dybvig • Mallissa voi syntyä talletuspako • Odotettua enemmän nostoja ensimmäisellä periodilla => pankin pakko ryhtyä likvidoimaan sijoituksia hintaan 1 ja maksamaan tallettajille r1>1 => pankki ei voi maksaa luvattuja summia periodilla 2 (eikä ehkä loppuun saakka periodilla 1) • Kaksi Nash-tasapainoa • Nash-tasapaino: tilanne, jossa kenenkään ei kannata muuttaa käyttäytymistään, jos olettaa, että kukaan muukaan ei muuta. • Peliteorian keskeisimpiä käsitteitä • Voi olla useita Nash-tasapainoja, voi olla, ettei ainoatakaan… • Tasapaino 1: Vain likviditeettishokilliset nostavat periodilla 1 • Tasapaino 2: Kaikki nostavat periodilla 1 (talletuspako) • Likviditeettishokilta säästyneen kannattaa aina menetellä siten kuin uskoo (havaitsee) muiden tekevän • Odottaa, kun muut nostavat => ei saa mitään, pankki nurin periodiin 2 mennessä • Nostaa, kun muut eivät nosta => menettää koron • Aina jos r1> 1 eikä pankilla (riittäviä) omia varoja, talletuspako on mahdollinen • Riittänee, jos pankilla ei uskota olevan tarpeeksi omia varoja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  9. Diamond-Dybvig Odottaa periodiin 2 Nostaa nyt Odottaa periodiin 2 8 10 10 0 0 4 Nostaa nyt 4 8 Periodilla 2 kuluttavien pelaajien asetelma; Numerot (odotusarvoisia) utiliteetteja – oikeassa alakulmassa riskiä, jos varoja ei jaeta tasan! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  10. Diamond-Dybvig • Talletuspako-odotus toteuttaa helposti itse itsensä • Talletuspako = koordinaatio-ongelma • Jos tallettajat voisivat sopia keskenään, eivät sopisi talletuspaosta • Talletuspaon voi käynnistää mikä tahansa, mikä lisää epäluottamusta • Pankkiin liittyvä epäedullinen tieto • Talletuspako toisessa pankissa • ”Auringonpilkut” (=Muuten irrelevantti seikka, johon jostain syystä kiinnitetään huomiota) • Osallistuminen talletuspakoon leviää sosiaalisessa verkostossa (Iyer & Puri, AER 2012) • Intia: hindut, muslimit ja asuinalueet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  11. Diamond-Dybvig • Huonommassa Nash-tasapainossa • Keskimäärin tallettajat saavat omansa, mutta eivät sitä, mitä heille luvattiin • Talletukset jakautuvat nostajien kesken epätasaisesti => epävarmuutta => riskiaversiiviset karsastavat • Sattumanvarainen jonotusnumero ratkaisee, kuka saa rahansa • Keskimäärinhän jokainen saa alkuinvestoinnin takaisin; • Pankki ei hävitä mitään, vaikka kaatuisi periodilla 1 • Jos asiakaskunta olisi riskineutraalia, talletuspaossa keskimääräinen utiliteetin odotusarvo sama kuin varastointivaihtoehdossa – vain tuotto jäi saamatta • Pankin rooli likviditeettivakuutusten tarjoajana • Tekee pankista hyödyllisen ”vakuutuspalvelun” tarjoajan • Altistaa talletuspaolle K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  12. Diamond-Dybvig • Talletuspakoon joutuva pankki on riskiaversiivisille säästäjille huonompi kuin järjestely, jossa jokainen ensin investoi itse periodilla 0, ja periodilla 1 likviditeettishokin kohdanneet likvidoivat sijoituksensa • Talletuspako => ei kunnolla suojaa likviditeettishokeilta, eikä investoinneista saada mitään tuottoa, minkä lisäksi satunnaisia tulonsiirtoja periodilla 1 => huonompi kuin suora sijoittaminen • Jos talletuspaon riski olemassa mutta pieni, riskiaversiivisen kannattaa tallettaa jokin osa varallisuudestaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  13. Diamond-Dybvig • Mahdollisia ratkaisuja talletuspako-ongelmaan 1) Talletusten nostorajoite • Jos on nostettu periodilla 1 jo niin paljon, että lisänostojen salliminen vaarantaisi pankin kyvyn maksaa periodilla 2 lupausten mukaisesti, nostoja ei enää sallita => tyypin 2 kuluttajien ei kannata panikoitua => ei tule talletuspakoa • Sovellettu käytännössä: • 1930-luvun laman ”Bank holidayt” Yhdysvalloissa; • Sofia Suomessa 2010, Kypros 2013 2) Valtiovallan tarjoama talletussuoja • Rahoitetaan tallettajilta kerätyillä veroilla • Optimaalinen tässä kehikossa, jos verotus ei aiheuta vääristymiä (talletussuojan muita ongelmia käsitellään myöhemmin) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  14. Muita ratkaisuja ongelmaan • ”Narrowbanking” • Ääriversio: 100 % reservejä (Chicago plan Yhdysvalloissa 1930-luvulla, jäi ehdotukseksi) • Pankin talletukset keskuspankissa tallettajille asetettuna vakuutena. • Vain vähäriskisiä kohteita • Korkeariskisimmät kielletty (USA, Japani, Italia…) • 100 % osakerahoitus (Jacklin 1987 ) • Kärsivälliset säästäjät ostavat ajanhetkellä 1 osingoillaan osakkeet kärsimättömiltä • Ei liene käytetty reaalimaailmassa? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  15. ”Lender of lastresort” • Keskuspankkien vanhimpia (vanhin?) tehtäviä • ”LLR” / ELA järjestelynä erikseen eurojärjestelmässä, erikoisluvalla mutta kansallisen keskuspankin riskillä • Jos muualta ei saa rahoitusta (talletuksia), liikepankki voi lainata keskuspankista • Talletuspaot harvinaistuivat Yhdysvalloissa FED:in perustamisen jälkeen, joskin 1930-luvun lamassa niitä oli paljon. • Bagehot (1873); kuinka pankki voisi antaa itsestään vakuuttavan vaikutelman talouskriisin oloissa ja saada tarpeeksi rahoitusta? • Korkeiden korkojen tarjoaminen merkki rahoitusahdingosta • Siis: Keskuspankin lainattava rajatta vakavaraisille mutta likviditeettikriisissä oleville pankeille vakuuksia vastaan eikä välttämättä edullisella korolla • Rochet and Vives (1994): edes nykyiset rahamarkkinat eivät tee LLR:ää tarpeettomaksi; markkinaraha useista lähteistä, ja jos osakin lähteistä kuivuu, niin pankki ongelmissa, ja jonkin kriittisen rajan jälkeen pankki kaatuu K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  16. Vielä talletuspaoista • Ovatko ”sijoittajapaot” nykyään vähintään yhtä olennainen kysymys? • Finanssikriisi • Monilla pankeilla suuri riippuvuus lyhytaikaisesta markkinoilta saadusta rahoituksesta, mutta vain vähittäistallettajilla talletussuoja • Garrat & Keister (Journal of economicbehavior & organization 2009) • Kokeellinen tutkimus • ”Leikkipankki”, koehenkilöitä • Talletuspaot todennäköisempiä, jos: • Aikaisin kuluttavien osuus on vaikeasti ennakoitavissa • Jos tiedetään, ei synny talletuspakoja • Koehenkilöillä on useampia mahdollisuuksia ryhtyä paniikkinostoihin • Puhtaan teoreettisesti: ei pitäisi vaikuttaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  17. Vielä talletuspaoista • Kiss & Al (JMCB 2012) • Koe, jossa kolme tallettajaa, joille annettu ”jonotusnumerot” (=kukin vuorollaan päättää, nostaako) ja satunnainen likviditeettisokki yhdelle, joka on tietokone, joka nostaa aina. • Talletussuoja ennaltaehkäisi talletuspakoja lähinnä jos ei-likviditeettisokkiset (todelliset) tallettajat eivät nähneet toinen toistensa tekemisiä. • Schotter & Yorulmazer (J FinanIntermed 2009) • Kokeellinen tutkimus • Paniikit vähäisempiä, jos koehenkilöt voivat tarkkailla toistensa tekemisiä, ja jos talletusten tuotto hyvä • Ei panikoida, jos tiedetään että muut eivät ole paniikissa • Vähäinenkin talletussuoja (20 %) ehkäisee talletuspakoja • Jos suoja 50 %, vaikutus lähes täydellinen • Testasivat mm. asymmetristä informaatiota: kahdelle koehenkilöille annettiin enemmän tietoa • Ainakin lykkää talletuspaon puhkeamista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  18. Vielä talletuspaoista • Chen & Hasan (Journ Fin Int 2006) • Teoreettinen paperi • Talletuspaot tarttuvia etenkin jos pankkien kannattavuuksien välillä on voimakas korrelaatio • Toinen pankki paljastaa huonoa tietoa itsestään => paniikki muuallakin • Pankinjohtajat voivat estää tartunnan sopimalla tietojen samanaikaisesta julkistamisesta • Pankkien velvollisuus julkistaa enemmän itseään koskevaa tietoa voi heikentää hyvinvointia • Lisää talletuspakoja • Voi olla ”tehokkaita talletuspakoja” • Markkinakuri • Talletussuojajärjestelmän ei pitäisi ehkäistä kaikkia talletuspakoja? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  19. Nostorajoitukset(Ennis & Keister, AER 2009) • Palautuu myös Diamond-Dybvig –malliin; talletusten jäädytys • Talletusten jäädytys ei ole hyvinvointia lisäävä keino, jos pako jo alkanut • Rahat ”jumissa” myös tyypin 1 tallettajilla, joilla likviditeettishokki • Olisi ex post optimaalisempaa soveltaa joustavampaa järjestelyä, jossa jotain nostoja sallitaan • Mutta: usko siihen, että nostoja sallitaan, lisää paon todennäköisyyttä • Vähemmän varoja viimeisellä periodilla => tyypin 2 tallettajalla suuremmat insentiivit lähteä talletuspakoon mukaan • Nostorajoituksilla huolehditaan, että pankilla riittävästi varoja periodilla 2 => ei syytä lähteä nostamaan periodilla 1 • Pankkikriisien hoidon aikainkonsistenttiusongelma: kannattaisi sitoutua tiukkaan menettelyyn, josta ei kannattaisi pitää kiinni kriisin iskettyä • Vastaa reaalimaailman tapahtumia: kriisin iskettyä lainsäädäntöä muutetaan • Lisäongelma: pankkikriisitilanteet tavallisia oloissa, joissa hallitus heikko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  20. Tapaus Northern Rock • Ensimmäinen talletuspako Britanniassa yli sataan vuoteen • Building society; muutettiin osakeyhtiöksi 1997 • Kasvoi ennen kriisiä voimakkaasti, taseella mitaten lähes 20 % vuodessa • Kuitenkin vain n. 8 % asuntolainakannasta NR:n myöntämiä Britanniassa 2007 • Osuus puntatalletuksista 2 % • ”Luo ja hajauta” –malli • Kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjat • Talletukset vain 22 % veloista • Lisäksi lainoja arvopaperistettiin taseesta • Taseessa jatkuvasti lainoja, joita ei vielä myyty joukkolainamarkkinoille • Tukkumarkkinoilta otettu velka oli tyypillisesti hyvin lyhyttä, mikä oli osittain riskienhallintaa • Kiinteistövakuudelliset joukkolainat: otettu huomioon asiakkaiden ennenaikaisen maksun riski: liikkeessä aina lyhytaikaisia lainoja, jotka erääntyvät => ei ongelmaa lyhentää velkoja ennenaikaisten takaisinmaksujen tapauksessa • MUTTA: Jälleenrahoitusriski K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  21. Tapaus Northern Rock • Lopulta pankki täysin riippuvainen siitä, että lyhytmaturiteettisilla kiinteistövakuudellisilla lainoilla jatkuvasti kysyntää. • Kesällä 2007 luottamus romahti; ei saanut rahoitusta markkinoilta • ”Sijoittajapako”: lyhytaikaisen paperin ostaja = tallettaja, jolla ei ole talletussuojaa • Paljon erääntyviä omia velkoja, joita ei saatu uusittua. • Oli iso suunniteltu emissio, jota ei saatu markkinoille, pahensi likviditeettiongelmaa • Haki likviditeettitukea Bank of Englandilta syyskuussa • Bank of England, FSA ja valtiovarainministeriö sopivat tukitoimista salaisesti • Vuosi julkisuuteen; BBC raportoi 13.9. • Tuki julkistettiin virallisesti 14.9. • Talletuspako alkoi jo 13.9. • Talletussuoja ei täydellinen, jos yli 2000 £ talletuksia • Jonoja konttoreiden edustalla • 17.9. valtiovarainministeri ilmoitti NR:n velkojen valtiontakauksesta • Rahoitusvalvoja oli kiinnittänyt huomiota riskeihin jo aiemmin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  22. Northern Rock ja Diamond-Dybvig • Likviditeettiriski: pitkäaikaiset saamiset, lyhytaikaiset velat • VrtDiamond-Dybvig • Ensin sijoittajapako • Ei talletussuojaa, ”panikoituminen” herkässä • Tieto julkisesta tuesta = negatiivinen signaali, joka vei pientallettajat toiseen Nash-tasapainoon • Siis: abstrakti teoreettinen malli sisältää paljon keskeisiä elementtejä, jotka kävivät toteen tässä reaalimaailman esimerkissä • Mutta: ei juuri havaittavissa tartuntaa muihin pankkeihin • Poikkeus: markkinarahasta riippuvaisten pankkien osakekurssit laskivat, paniikki oli vähäinen ja rajoittui osakemarkkinalle K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  23. Talletussuoja • Kattava ja uskottava talletussuoja ehkäisee talletuspaot kokonaan • Ehkä pahin talletussuojan ongelma: moralhazard • Asiakkailla ja pankilla mahdollisuus implisiittisesti sopia korkeariskisistä investoinneista valtion (tai muun rahoittajatahon) riskillä • Uhkapeli onnistuu: voitot yksityisiä • Uhkapeli epäonnistuu: talletussuoja maksaa • Tallettajan ei kannata kiinnostua pankin riskistä; varat suojattu • ”Uhkapelipankki” jakaa tuottoja tallettajille korkeina korkoina • Asetelma ei muutu, vaikka talletussuoja rahoitettaisiin pankeilta kerättävillä maksuilla, paitsi jos maksut riskiperusteisia • ”Me otamme riskit ja niillä saavutetut huipputuotot, naapuripankki maksaa mahdolliset tappiot talletussuojarahaston kautta.” • Arviolta puolet (!) Ruotsin pankkisektorin voitoista on seurausta julkisen vallan (osin implisiittisistä) takauksista. (Riksbank: Appropriate capital ratio in majorSwedishbanks) • Vaikuttaako moraalikato pankkien rahoitusrakenteeseen? • Julkisen vallan takaus => velkarahoitus keinotekoisen halpaa => kannattaa käyttää runsaasti, hakea riskiä ja sen tuomia tuottomahdollisuuksia velkavivulla • ”Voitot yksityisiä, tappiot veronmaksajille” => mitä enemmän riskiä, sitä suurempi voittojen odotusarvo K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  24. Talletussuoja ja moralhazard • Yksinkertainen tapa mallittaa talletussuojan ”moralhazard” • Kaksi periodia • 0: Talletukset tehdään, pankki myöntää lainat • 1: Pankki likvidoidaan • Pankin arvo ajanhetkellä 1 on λ-D+S • Missä λ=lainojen arvo periodilla 1, D = talletukset ja S= talletussuojasta saatava summa • S voi olla enintään λ-D • Jos päädytään huonoon maailmantilaan, lainakanta arvoton (λ=0); muussa tapauksessa sen arvo = X. • Pankin arvon odotusarvo on • [ΘX-L]+[(1- Θ)*D] • Missä Θ on hyvään maailmantilaan päätymisen todennäköisyys ja L on lainaksi myönnetty summa (siis lainakanta L:stä tulee korkojen ja luottotappioiden vuoksi λ) • Ensimmäisissä hakasuluissa on antolainauksesta saadun voiton odotusarvo ilman talletussuojaa, toisissa talletussuojasta saatavan tukiaisen odotusarvo • Jos talletussuoja hinnoiteltu oikein, talletussuojamaksu P = (1- Θ)*D • Ei sisällä tukiaista, pelkkä täysihintainen maksu, ”Oikein” hinnoiteltu vakuutus • Maksu sitä pienempi, mitä suuremmalla todennäköisyydellä lainakanta on ”hyvälaatuinen” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  25. Talletussuoja ja moraalikato • Entä jos pankki voi valita lainakantansa riskitason? • Oletus: lainakannan arvo X = a/θ • θ nyt pankin päätösmuuttuja, a eksogeeninen vakio • Siis: projektien odotusarvo aina sama, mutta riski voi muuttua. • Thetan alentaminen => suurempia mutta epätodennäköisempiä voittoja • Mikä on optimaalinen θ? • Pankin arvo = [a-L]+[(1- θ)*D] • Mitä matalampi onnistumistodennäköisyysθ, sitä arvokkaampi pankki! • Syy: talletussuojajärjestelmästä saatavan ”tukiaisen” arvo kasvaa • Toiset hakasulut • Optimaalinen θ ≈ 0, jos osakkaat riskineutraaleja • Pääsääntöisesti tallettajat nostavat rahansa talletussuojasta, lähes kaikki voitto harvoin onnistuvasta uhkapelistä jää osakkaille • Jos missään tapauksessa ei tarvita talletussuojaa (siis jos Θ=1), tukiainen = 0 • ITSESTÄÄNSELVYYS: moraalikato ei tietenkään kannusta riskin lisäämiseen tapauksissa, joissa tuotto onnistuneesta hankkeesta ei muutu riskin lisäämisen seurauksena ( X ei funktio θ:sta) • Riski = vain epäonnistumisen mahdollisuus • Tämä ”riski pelkkänä ongelmana” –asetelma ei esim. kannusta myöntämään lainoja suuren luottoriskin velallisille, jos heiltä ei saada korkeampaa korkoa hyvissäkään olosuhteissa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  26. Talletussuoja ja moralhazard • Moraalikato ei esiinny, jos talletussuojaa ei ole ja asiakkaat hyvin asioista perillä • Talletuskorko reagoi riskiin: halvalla ei saa talletuksia, jos pankilla iso riski • Edellisessä esimerkissä: tallettajille on maksettava rD, jos pankki voi epäonnistua. (r>1) • Jos tallettajat riskineutraaleja, ei aikapreferenssiä eikä riskitöntä sijoituskohdetta, pätee: rDθ = D => r = 1/θ • Jos epäonnistuminen lähes varmaa (θ ≈ 0), talletuskoron lähestyttävä ääretöntä • Pankin arvo on θ(X -rD) = θ(a/θ -D/ θ) = a-D • ei moralhazardia; riskin lisääminen tai vähentäminen ei vaikuta pankin arvoon • Perinteinen perustelu talletussuojalle: ”Tallettajat huonosti asioista perillä, talletusten hinta ei oikeasti reagoisi riskiin, joten moralhazard ei poistuisi.” • Myös syy sille, että rahamarkkinaraha, suurtalletukset (>100 000 €) ym. jätetty talletussuojan ulkopuolelle: sofistikoitunutta rahaa, jonka hinta reagoi riskiin, ei ”mökin mummojen” säästöjä • Jos r vakio, koska tallettajat eivät ymmärrä vaatia riskilisää, niin pankin arvo = θ(a/θ-Dr) = (a- θrD); jälleen riskin lisääminen nostaa pankin arvoa • Voitot osakkaille, tappiot tallettajille • Riski = tulonsiirto tallettajilta osakkaille odotusarvoin laskien K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  27. Riskipohjainen talletussuojamaksu • Edellä todettiin: ” Jos talletussuoja hinnoiteltu oikein, talletussuojamaksu P = (1- θ)D ” Theta = 0 => täysin riskitön laitos => ei talletussuojamaksua • Yritetty soveltaa käytännössä • Esim. Suomen vanhassa luottolaitoslaissa (99§) säädetään maksun riippumisesta vakavaraisuudesta (alempi vakavaraisuus => korkeampi riski => korkeampi maksu) • Ei liene tapausta, jossa maksu riippuisi pankin varojen ja lainakannan riskitasosta? (Mittausongelmat esteenä?) • Asymmetrisen informaation vuoksi ei voi olla mahdollista luoda riskipohjaista talletussuojamaksujärjestelmää, jossa ei siirretä varallisuutta (Chan, Greenbaum, Thakor; J of Fin 1992) • Vain pankki tietää θ:n, eksogeenisesti annettu vakio • Pankin riskiä voi arvailla tai päätellä sen käyttäytymisen perusteella • Pankin rahoitus osakepääomalla tai talletuksilla, keskenään vaihtoehdot K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  28. Riskipohjainen talletussuojamaksu • CGT: • Pankin hyöty talletussuojasta = [(1-θ)*D]- P[D] • Mitä korkeampi θ, sitä alhaisempi tukiainen talletussuojasta => talletuksia kannattaa ottaa lisää jos riski kasvaa. • Ei tarvitse pelata osakkeenomistajien rahoilla • P = talletussuojan hinta • Pankin voiton maksimoiva määrä talletuksia: • ∂∏/∂D = (1-θ)-P’[D] = 0 (a) • Kuinka talletussuojamaksu riippuu D:stä? • ”Reilu” talletussuojan hinnoittelu: P = (1-θ) D • Ulkopuolisten (mm. talletussuojarahaston maksunkerääjien) uskoma θ on D:n funktio, merkitään ω • Tästä voidaan laskea P’=∂P/∂D= (1- ω)-D*ω’ • Missä ω’ = ω:n derivaatta D:n suhteen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  29. Riskipohjainen talletussuojamaksu • CGT jatkuu… • Sijoitetaan P’ pankin optimointiehtoon: Pankin optimointiehdoksi tulee • (1-θ)- (1- ω)+D*ω’ = 0 (b) • Jos pankin riskit lasketaan sen ulkopuolella esim. talletussuojarahastossa oikein pelkän peliasetelman perusteella, ω= θ; lauseke (b) kirjoitetaan uudelleen: • 0+D* ω’ = 0 => D=0, jos ω’<0! • Siis: pankin ei kannata tulla talletusmarkkinoille! • Intuitio: korkea riski => kannattaisi kerätä paljon talletuksia. Talletussuojan hinta talletuseuroa kohti nousee, jos kerätään paljon talletuksia, sillä talletusten haaliminen tulkittaisiin merkiksi korkeasta riskistä. Kannattaa siis signaloida alhaista riskiä pienellä talletuskannalla. • ”Emme me saa mitään tukiaista alihintaisesta talletussuojasta, koska meillä ei ole riskiä. Katsokaa nyt: emme edes vaivaudu keräämään talletusrahaa! Tekisimmekö näin, jos mukana tulisi jokin tukiainen?” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  30. Rajallinen talletussuoja • Käytännössä erittäin tavallinen • Esim. EU- ja ETA-maissa on oltava talletussuoja, mutta missään (?) ei ollut rajaton ennen finanssikriisiä • Suuruus vaihtelee maittain, EU-alueella harmonisoitu • Usein talletukset luvataan korvata johonkin rajaan saakka • EU-maissa nykyään (vuodesta 2011) 100 000€ / henkilö ja pankki • Toinen tavallinen: korvataan jokin määräprosentti • 90 % menetyksistä tms • Usein tapahtunut: jos pankkikriisi alkaa, suojaa korotetaan • Esim. Suomessa eduskunnan pankkitukiponsi 1993 • Tosin: suurelta osin ulkomaisten velkojien rauhoittamiseksi • Käytännössä valtiovalta usein turvaa suurimpien pankkien pystyssä pysymisen • Suuren pankin kaatumisen valtavat yhteiskunnalliset vaikutukset • ”Pankkitukijärjestelmien aikainkonsistenttiusongelma” • De facto rajaton talletussuoja? • Esim. Japani (Imai, JBF 2006): Rajaton talletussuoja poistettiin v. 2002 • Vaikutus talletusrahan hintaan voimakkaampi pienissä pankeissa, etenkin heikoissa pienissä pankeissa • Yleisö uskoi valtion takaavan joka tapauksessa suuret pankit? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

More Related