1 / 24

Kuvan ja sanan suhteista

Kuvan ja sanan suhteista . Oulun yliopisto Lokakuu 2009 Harri Veivo. Kirjallisuutta.

yael
Télécharger la présentation

Kuvan ja sanan suhteista

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kuvan ja sanan suhteista Oulun yliopisto Lokakuu 2009 Harri Veivo

  2. Kirjallisuutta • Meyer Shapiro: "On Some Problems in the Semiotics of Visual Art: Field and Vehicle in Image-Signs". Semiotica 1/3 (1969): 223-242, myös teoksessa Robert E. Innis (toim.): Semiotics: An Introductory Anthology. Bloomington: Indiana UP, 1984, s. 206-225. • Roland Barthes: ”Kuvan retoriikka”. Teoksessa Martti Lintunen (toim.): Kuvista sanoin 3. Suomen valokuvataiteen museon säätiö, 1986, s. 71-92. • Juri Lotman: Merkkien maailma. SN-kirjat, 1989. • Jan-Kenneth Weckman: Maalaus maailman osana/Seitsemän maalauksen katsominen. Kuvataideakatemia ja Like, 2005. • Altti Kuusamo: Kuvien edessä. Gaudeamus, 1990. • Kai Mikkonen: Kuva ja sana. Gaudeamus, 2005.

  3. Luennon aiheet • Kuvan ehdollisuudesta • Materiaali • Rajaus • Kuvarajauksen tehtävistä • Kuvan ja sanan suhteista I: Barthes • Lingvistinen sanoma ja kuvallinen sanoma • Kytkeminen ja välittäminen • Kuvan ja sanan suhteista II: Lotman • Ikoniset ja ehdolliset merkit • Eroaminen ja sekoittuminen

  4. Kuvan ehdollisuus • Ehdollisuuden käsite: merkki perustuu sääntöihin, tapoihin, käytäntöihin • Ehdollisuus ≈ konventionaalisuus ≠ ”luonnollisuus” • Ehdollisuuden vuoksi merkin ja objektin suhde on aina jossakin määrin ”arbitraarinen” • Kulttuuriset merkin tuottamisen ja näkemisen tavat vaikuttavat, vaikka ”samankaltaisuus” tai ”näköisyys” olisivatkin kuvassa ilmeisiä • Esimerkki: • Perspektiivikuvauksen säännöt sekä kuvan tuottamisessa että kuvan katsomisessa (vs. esim. arvohierarkia) • Liittyy myös maailmankuvaan eli siihen, mitä kuvan ajatellaan tai halutaan esittävän: tilaa vai arvojärjestystä? • Shapiro: Esittämisen säännöt eivät ole arbitraarisia sanan vahvassa merkityksessä: niiden muutos osoittaa todellisuuskäsityksen muutosta • Altti Kuusamo: Havainto on teoriapainotteista – olemme oppineet katsomaan kuvia tiettyjen oletusten varassa (ei ”puhdasta” havaintoa)

  5. Ehdollisuus kuvan materiaalissa ja rajauksessa • Kuvan merkkimateriaali on ehdollista: kulttuuri tarjoaa ne materiaalit, joilla kuvia voi tehdä • Kysymys teknologiasta, mutta ennen kaikkea kulttuurisesta kategorisoinnista: mikä käy, mikä ei käy • Shapiro: ehtoihin kasvaminen alkaa silloin, kun annetaan kynä ja paperi (ja kielletään piirtämästä tapettiin) • Weckman: modernissa taiteessa materiaalin valinnan vapaus on liki rajoittamatonta • Arbitraarisuuden tila (”kaikki käy”), joka lakkaa kun jotakin valitaan (ja jotakin muuta ei) • Rajaus on myös historiallinen ilmiö (Shapiro: nykyinen käytäntö syntynyt 1000-luvun jälkeen)

  6. Kuvarajauksen tehtäviä • Rajauksen tehtäviä: • Erottaa kuva ympäristöstään (kuvan tila vs. katsojan tila) • Paikantaa kohde ja korostaa sitä • Tehtävät ovat historiallisesti muuttuvia, määrittyvät esittämisen sääntöjen kautta • Myös esim. rajauksen ylittäminen ekspressiivisenä keinona sekä rajauksen liudentaminen taiteen statuksen ilmentäjänä (hälventää eroa taiteen ja ympäristön välillä) • Barthes: Kuvaus realistisessa kirjallisuudessa ja ikkunasta katsominen – yhteinen esityksen järjestämisen periaate, intersemioottinen ja –tekstuaalinen suhde

  7. ”Klassinen” rajaus: Rafael, Ateenan koulu

  8. Rajan ylitys ekspressiivisenä keinona: Ranma

  9. Materiaalin ehtojen ja rajauksen kyseenalaistaminen:Christian Dotremontin ”logoneige”

  10. Kuva joka ei tunne rajaa, kuva joka semiotisoi ”kantajaa”

  11. Kuvan ja sanan suhteista I: Barthes • Essee ”Kuvan retoriikka”: metodina kartoittaminen ja suhteiden selvittäminen – ”mitä on” ja ”miten toimii” • ”Lingvistinen” sanoma eli kuvassa olevat tekstit (kuvatekstit ja tuotteiden tekstit): • 1) Denotaation taso: kielellinen perusmerkitys (”sanakirjamerkitys”) • 2) Konnotaation taso: kielessä oleva kulttuurinen ja kontekstuaalinen merkitystaso (esim. ”Panzani” konnotoi italialaisuutta) • Kuvallinen sanoma • 1) Denotaation taso: se mitä kuvassa näkyy (koodauksen kysymys: ei sanastoa) • 2) Konnotaation taso: edellyttää tunnistamisen lisäksi laajempaa kulttuurista tietoa (esim. toimintaketju, kansallisuus, kuvataide…) • Kuvassa denotaatio jatkuvaa, konnotaatio epäjatkuvaa...?

  12. Kuvan ja sanan suhteista I: Barthes • Kuva on polyseeminen ja jäsentymätön: denotaation tasolla ”virtaa”, konnotaation tasolla erilaisia jäsentymisiä • Kuvatekstillä kaksi tärkeää tehtävää juuri kuvan em. luonteen vuoksi • 1) Kytkentä: kiinnittää kuvan polysemian kielellä ilmaistuun selkeään merkitykseen - kontrollia • Nimeäminen: mistä kuvassa on kyse • Tason asettaminen: ”kirjaimellinen” vai symbolinen (esim. kaksi ihmistä vai kaksi valtiota/aikakautta/kulttuuria?) • Hierarkisoi ja kuljettaa katsetta kuvassa: oleellinen vs. epäoleellinen • 2) Välittäminen: kuva ja teksti täydentävät toisiaan • Teksti liittää kuvan kokonaisuuteen, esim. kertomuksen ajalliseen jatkumoon • Kuva täydentää tekstiä (esim. tarinan henkilöille hahmo) • Mikkonen: välittämisessä kuva ja teksti ovat osa laajempaa, kolmatta diskurssia • Ei rajaaminen, vaan yhteistoiminta: kuva täydentää ja laajentaa tekstiä ja päinvastoin • Kyse merkkimateriaalien eroista: ”ylijäämää” (kuva on enemmän kuin sana ja sana enemmän kuin kuva), joka saattaa muuttua merkitykselliseksi

  13. Tupakoiminen on edellen yleistä ikääntyvien miesten keskuudessa.

  14. Roland Barthes, 1915-1980.

  15. Kytkentä ja välittäminen:Ihmisestä henkilöön ja tarinaan

  16. Kuvan ja sanan suhteista II: Lotman • Ikoniset merkit (kuva): ilmaisun ja sisällön suhde motivoitu (samankaltaisuus, esim. koiran kuva) • Ehdolliset merkit (sana): ilmaisun ja sisällön suhde perustuu konventioon (esim. [syyr] – hapan ruots., päällä ransk.) • Ikoniset merkit (kuva) ja ehdolliset merkit (sana) kaksi ”riippumatonta ja tasavertaista kulttuurimerkkiä” • Esiintyvät kautta historian • Omat kehityskulkunsa • Olemassaolo ilmeisen välttämätöntä kulttuurien kehitykselle • Rakenteellisia ja funktionaalisia eroja • Sanat asettuvat helpommin syntagmaksi ja osoittavat paremmin kieliopillisia tehtäviä: sopivat kertomiseen (ja metakieleksi) • Kuvat eivät asetu samalla tavalla helposti syntagmaan: sopivat nimeämiseen, kuvaamiseen, eivät kertomiseen • Kuvalla ei voi kieltää (tai: kieltävät kuvat perustuvat konventioon, joka on jossakin vaiheessa ilmaistu kielellisesti)

  17. Kuvan ja sanan suhteista II: Lotman • Ehdollisten ja ikonisten merkkien rakenteelliset ja funktionaaliset erot heijastuvat epistemologisina ja normatiivisina eroina • Kuvat koetaan ”vähemmässä määrin merkkeinä” eli totuudellisempina • Ehdolliset merkit koetaan ambivalenteiksi (”Words, words, words”) • Asetelmaan vaikuttaa myös teknologian kehitys: valokuva syrjäytti maalauksen ”toden merkin” asemasta, elokuva valokuvan • Teknologia vaikuttaa siis epistemologisiin oletuksiin, jotka kulminoituvat merkkityyppien kulttuurisessa asemassa • Toisaalta rajapintoja ja sekoittumisia • Ikoniset merkit ovat aina jossain määrin ehdollisia (Shapiro) • Ehdolliset merkit välittyvät hahmoina (”kuvina”) • Ikonisilla merkeillä muodostetaan syntagmoja • Ehdollisissa merkeissä pyritään tekemään muodolliset tekijät semanttisiksi: kirjoituksen materiaalin (esim. äänteet, rytmi, kuvallisuus) semiotisoiminen • Kyse vuorovaikutuksesta, vaihtumisesta, rajanylityksistä, konflikteista, poissulkemisesta

  18. Kertova kuva

  19. Kertova kuva

  20. Kuvaksi muuttuva sana

  21. Kuvana toimiva sana One Piecessä

More Related