Suomalainen kaupunkiasuminen l pivalaisussa: Teollistuvan kaupungin vaiheet

1. Anneli Juntto 4.3.2008 Suomalainen kaupunkiasuminen l�pivalaisussa:Teollistuvan kaupungin vaiheet Anneli Juntto, Luento 1 kl 2009

2. Anneli Juntto 4.3.2008

3. Teollistuminen ja suomalainen urbanismi Suomalaisen kaupunkiasumisen historiallisia vaiheita, Kaupungistumisen historia, teollistumisen kaupunki vain yksi vaiheista Kaupunkihistoria ennen ja j�lkeen teollistumisen Kuinka kaupunkikulttuuri ja urbanismi on kehittynyt Suomessa? Leimaako ja k�tkeek� maalainen perinne ja myytit edelleen suomalaisen kaupunkiasumisen todellisuutta ja asumisen toiveita? Anneli Juntto 4.3.2008

4. Anneli Juntto 4.3.2008 Kadotettu kaupunki- ja asumishistoria suomalainen asuminen on historiallisesti muuttunut paljon, etenkin asumisen fyysinen ratkaisu mets�stys, nomadikansa, kaskiviljely, my�h�inen kaupungistuminen kaupunkihistoria ei n�y asuinymp�rist�st�mme, joka on uutta ja standardoitua, suomalainen puukaupunki on purettu, Kallio 3-4 kertaan asunnoista puolet rakennettu 1970 ja 1980-luvuilla, ennen 1920 rakennettuja vain 6%, kerrostalot l�hi�iden teollisesti tuotetut 2-3 h +k asunnot yleisimm�t

5. Suomalainen urbanismi Urbanismiin kuuluu kansainv�lisyys, vertailu toisiin kaupunkeihin, estetisointi, seurallisuus (M�enp�� 2008) Flan��ri (1800-luku) , shoppailu (2000-luvun alku) ja kaupunki Ent� urbaanit ongelmat pako niist� Kaupunkiluonto: kaupunkipuisto, kaupunkimets�, kes�m�kit puutarhanhoito luontoretkeily maalaisel�m� m�kill� vapaa-ajan viettona Kaupungit ja vapaus Kaupunkilaisuus identiteetin l�hteen� Kaupungin moniulotteisuus �L�hi�ityminen peitt�� Suomessa historiallisen kaupungin� M�enp�� 2008 �luonnonl�heinen pientalojen el�m�ntapa - kaupunki on levitt�ytynyt nyky��n my�s maaseudulle� Anneli Juntto 4.3.2008

6. Kaupunkien ja kaupunkiasumisen ainutlaatuisuus Endeemiset (kotoper�iset erot) Esping-Andersen 2008 Kaupunkiper�iset erot, paikan merkitys Paikka, maantiede, luonnonolosuhteet Historia Suuret �maailmantason� globaalit kaupungit Suomen kaupungit, pieni�, monet uusia, maalaisia Anneli Juntto 4.3.2008

7. Kaupunkien monet vaiheet ja moniaikaisuus muinaiset kaupunkivaltiot, temppeli linnan, linnoituksen ymp�ri kasvanut kaupunki (Weber), turva, kaupungin muuri kauppakaupungit, k�sity�l�iset teollistumisen kaupunki savupiipputeollisuus j�lkiteollinen asumisen ja palvelujen kaupunki suunniteltu ja suunnittelematon kaupunki kaupunki, joka kasvaa reunoiltaan nurmij�rvistyminen, asumiskaupungit ekologinen kaupunki ekopolis, �Oma urbaani ekolokero�

8. Historian monta kaupunkia Suomi Pienet kauppakaupungit, hallitsijan perustamia kauppamonopoli, oikeus asumiseen porvaristo Teollistumisen ensimm�isen aallon tuoma jako ty�v�en ja porvariston kaupunkiin (Pitk�silta) My�hemm�n l�hi�rakentamisen vaiheita teollistumisen toisessa aallossa ja esitetty� l�hi�kritiikki�. J�lkiteollinen luovan luokan kaupunki, tuloerot, asuntomarkkinat ja asuntotarjonta eriytyv�t. Kaupungeissa t�rkeit� vuokra-asumisen vaihtoehdot ja yksin tai kaksin asuville tarkoitetut kohtuuhintaiset asumisvaihtoehdot. Maahanmuuttajat, segregaatio ja sekoittaminen Anneli Juntto 4.3.2008

9. Kaupunkien esihistoria- Kaupungit ennen teollistumista muinaiset suurkaupungit, Sumeri, Ur (25 000), Kreikan itsen�iset kaupunkivaltiot, Ateena (raha, merenkulku 150 000), Rooma (3 miljoonaa 300 jkr, kerrostalot, vesijohdot julkiset huvit, leip�� ja sirkushuveja) maailmanvaltiokaupunki, yhten�inen kaupunkimalli, forum, kylpyl�t, teatterit ym. Keskiaika, kirkolliset keskukset paavin valta uudet kauppa- ja pankkikeskukset Italia; Milano, Firenze (yli 100 000 as 1400-luvun loppu ja Alankomaat Gent (64 000 as. 1359) ymp�rill� feodalismin maaseutu yhteys kauppaan ja rahatalouteen, mutta my�s maatalouteen ja sen ylij��m��n

10. Hallitsijan kaupunki itsevaltiuden ja merkantilismin aika, Ranska ja Pariisi johdossa 1600-luku puoli miljoona asukasta, Suomessa tapulikaupungit merenkulku ja satamakaupungit kaupan painopiste siirtyy V�limerelt� Atlantille ja sitten Tyynelle merelle Lontoo 1700-luvun lopulla 870 000 asukasta kaupunkiv�est�� 1700-luvun Euroopassa 10-15 %, osuus vakaa

11. Suomen kaupungit kruunun kaupunkioikeudet kauppapaikkoja kaupunkiasuminen "luvanvaraista" porvarisoikeudet kaupunkien agraarisuus maataloutta ja karjaa Turku 2000-3000 asukasta 1500-luvun loppu Pietari Brahen 21 uutta kaupunkia (mm. Oulu, Vaasa, Kuopio) tapuli- (oikeus ulkomaan kauppaan aluksi Viipuri ja Turku) ja maakaupungit kaupungeissa my�s palkollisia omavaraistalous Tampere ensimm�inen tehdaskaupunki paperitehdas 1783

12. Anneli Juntto 4.3.2008 Kauppakaupungit ja s��dynmukainen asuminen pienet kauppakaupungit omavaraiset talot ja taloudet porvareiden is�nt�valta, oikeutta asua kaupungeissa ei ollut kaikilla: oppipojat ja palkollisia, erilaisia my�s kaukaisempia sukulaisia, itsen�inen asuminen edellytti varakkuutta, taloudellista itsen�isyytt�, ei sinkkuja suuret erot s��dyitt�in ty�v�est�n ja maaseudun eriytym�t�n asuminen porvariston ja yl�luokan yh� n�ytt�v�mpi asumiskulutus halpa ty�voima taustalla edustava, s��dyitt�in m��ritelty asunnon ratkaisu ja kulutus: sali, ruokasali, herrainhuone jne, laaja palveluskunta

13. Teollisuuskaupungit 1800-luku puuvilla ja rautateollisuus h�yryvoima, ty�njako energianl�hteiden merkitys esim. Suomessa teollisuuden ja kaupunkien sijoittumiselle jokien koskien l�helle maatalouden tehostuminen, liikav�est� steel mills, rautatiet, rautalaivat, h�yryvoima 1870- teollisuuskaupungit syntyv�t Englantiin tekstiili (Tampere ym. Suomessa) Englannissa kaupungistumisaste jo yli puolet 1850! Teollisuusty�v�est� uutena kaupunkiluokkana

14. Anneli Juntto 4.3.2008 Teollistumisen 1. aalto, Suomi kaupan ja liikkumisen vapauttaminen teollistuminen ja muutto kaupunkeihin tuo elinmahdollisuuksia, palkollis��nn�st� vapautuminen (1879) 1870-luvulla teollisuus viri�� ja muutto vilkastuu 1880- pysyv��n teollisuuden nousuun aluksi h�yrysahat tekstiiliteollisuus rautatie 1862 puu- ja paperiteollisuus, 1950-luku konepajateollisuus

15. Teollisuutta maaseutuyhdyskunnissa 1855 teollisuuden palveluksessa 13 000 henkil�� teollisuusv�est�� perheineen 1910 maaseudulla 375 000 !!, kaupungeissa 194 000 tehtaan asunnot alkuun yleisi� tehdas tai ruukki ensimm�isen� kaupunkisuunnittelijana Port Sunlight ym., Suomessa Havin tehtaan asunnot, hierarkia: tehtaanjohtajan asunnosta ty�l�isen asuntoon V�hitellen yksityiset vuokramarkkinat kehittyv�t

16. Teollisuuskaupunkien ongelmat ahdas asuminen tarttuvat taudit lapsikuolleisuus kunnallistekniikka saasteet, savu ja Lontoon sumu koti ja uusintaminen p�ivitt�inen elpyminen ja pitk�n ajan v�est�n uusintaminen

17. Helsinki kasvaa muuttuu suurkaupungiksi 1870-luku, 1815 4 800 1850 20 700 1900 93 600 1920 197 800 ensimm�inen viisikerroksinen talo 1873 Aleksanterinkatu, kivirakentaminen 1880-luku porvariston ja ty�v�en kaupunki (�str�m 1957) syntyy kahtia jaettu kaupunki rikkaat keskell� k�yh�t esikaupungissa Pitk�nsillan pohjoispuolella vuokrat halvemmat ja sinne voi rakentaa kaksikerroksisia puutaloja.

18. Kivikaupunki ja esikaupungit kaupunkipalot kivirakentaminen kaavoitus rajoittava lains��d�nt� yleishy�dylliset ty�v�enasunnot kaupungin rajan ulkopuolelle k�yh�n kansan alueita Hermanni Helsinki, Pispala Tampere ei varaa parempaan laadullinen ja m��r�llinen asuntojen puute suppea filantropia tehtaan huoneet tehdaskuri, tehtaan kauppa ja kello liian totaalista silti Suomessa paljon ty�suhdeasumista aina 1970-luvulle

19. Yksityiset vuokramarkkinat ja esikaupungit ty�v�ki vakiintuu ja perheellistyy 1875 j�lkeen elinkeinovapaus ja teollistuminen luovat yksityiset vuokramarkkinat Suomeen vaatimattomat hellahuoneet esikaupunkialueet ty�v�est� haki halvempia asumismahdollisuuksia vertaa pendel�inti (Helsinki 1900 esikaupungissa asui 22 000 henkil��) Anneli Juntto 4.3.2008

20. Asuntokysymys K�yh�t teollisuusty�ntekij�t, Engels Asuntokysymyksest� teollistumisvaiheessa elintason lasku monessa maassa Englanti, Suomessa p��stiin tehtaan valoon (Haapala) olot maaseudulla huonommat Varaa vain huoneen vuokra-asuntoon, asukeita Helsinki 1900 48% yhden huoneen 14 % 5h- Ilmatilakuutiot 20 kuutiota suuresti liika-asuttu 5-10 kuutioita eli 6 neli�t� Euroopassa kaupunkilaisia 40 % 1910, Suomi 15%

21. Yksityiset vuokramarkkinat 1900 vuokralla asuivat kerrostaloissa niin s��tyl�iset kuin ty�v�ki Suomessa ty�v�en asuntoalueet kaksikerroksiset puiset talot /alakerta tiilt� Muualla Euroopan suurkaupungeissa (Berliini) 5-kerroksisia vuokra-kasarmeja, sis�pihat rakennettiin t�yteen aluksi vuosivuokrin grynderit rakennuskeinottelu 1913 asuntoja tyhjill��n vuokra-asuntoja 1910 Hki 86%, Tampere 88 % 1950 kaupungeissa 70 % vuokra-asuntoja

22. Jalan t�ihin Teollistumisvaiheessa jalan kulkeminen ei ollut ekologinen hyve vaan v�ltt�m�tt�myys Jalan t�ihin, liikennev�lineet vasta my�hemmin Helsinki junaliikenne ja raitiovaunu Kaupunki kasvaa ulosp�in reunoille, sis��np�in Berliinin sis�pihakorttelit ja yl�sp�in viel� vuonna 1950 Helsingiss� vain 20 000 autoa ja vain nelj�sosa asui kantakaupungin ulkopuolella Anneli Juntto 4.3.2008

23. Kaupunki-innovaatiot, infrastruktuuri, tekniikan kaupunki Kaupunki-innovaatioiden kansanv�lisyys, Marjatta Hietala tutkinut Suunnittelijoiden ammattikunta, kaupungin insin��rit ja l��k�rit, kaupunkikonferenssit, kaupunkin�yttelyt informaation levitt�minen Hyvinvointiajattelua toteutettiin pakkonormein Helsinki viem�rit 1880 luku koleraepidemia 1892 S�hk�laitos 1884 Hki Asuntoreformiyhdistys 1910 Haussmanin bulevardit avasivat kaupungin 1850-1860 Paljon huomiota kulkuv�yliin ym Anneli Juntto 4.3.2008

24. Kaavoitus erottelee toiminnot keskiaikainen sokkelokaupunki, ruutukaavat asemakaavat vanhaa perua 1856 asetus kaupunkien j�rjest�misest�, palovaara katujen leveys 1898 maalla sijaitsevien taajav�kisten (teollisuusyhdyskuntien) j�rjest�minen 1931 rakennuslaki erottaa tuotannon ja asumisen

25. Anneli Juntto 4.3.2008 Ty�v�en asuntokysymys yhteiskuntarauha ja terveys (kolera, keuhkotauti) puhdas, vesi, viem�r�inti ehk�isi taudit asunnontarkastus asumistaso ei viel� noussut, yhden huoneen ty�l�isasunnot, Tampere yhteiskeitti�t siisti koti, ulkopuoliset asukit pois, n�it� huoneenkin asunnossa, asumisahtaus ilmakuutioiden mukaan, ei yksityisyystavoitteita ty�l�isperheen restaurointi ja koti-ideologia filantropia, hyv�ntekev�isyys s��nn�lliset ruoka-ajat, siisteys, kasvatus ja moraali raittiusliike, mies pois kapakasta

26. Ty�v�en asuntoyhti�t Helsinki 1880 asunto-osakeyhti�n edelt�j� Ruoholahden sadan markan villat hyv�tuloisille ty�l�isille rautatie yms. kaava-alue hyv�tasoinen mielell��n kivirakentaminen esikaupunkikysymys, liitosalueet yhdistettiin Helsinkiin vasta 2. maailmansodan j�lkeen suhdannevaihtelut 1920-lukusta 1930-lukuun korkea vuokrataso korkeat tontinhinnat 1950-luku aravarakentaminen

27. Anneli Juntto 4.3.2008 Kaupunkien spekulatiivinen rakentaminen, suuret tuotantovaihtelut asuntohypoteekkipankki 1927- kaupunkien asuntorakentamiseen, talouslama lopetti 1931 sen toiminnan, lainat ulkomailta kultakannassa spekulatiivinen rakentaminen 1920-luku, suuret suhdannevaihtelut, romahdus toimivat vuokramarkkinat

28. Anneli Juntto 4.3.2008 Nykyaikaan, funktionalismi, 1920-30-luvut Funktionalismi avaa kaupungin erottelee toiminnot, valo, ilma, hygienia, kadunvarsirakentamisen sijaan vapaasti sijoitetut erilliset talot, avoin modernistinen kaupunki 1920-luvun koneromantiikka, talo asumiskoneena ydinperhe, luokaton asunto Olohuone, edustusasuntojen jako julkinen ja yksityinen tila katoaa, tila perheelle ei vieraille edell�k�vij�iden moderni Alvar Aalto minimiasunto 1931, tyyppitalot modernin perheasunnon prototyyppi, Olympiakyl�1939

29. Teollisuus j�tt�� kaupungin teollisuus siirtyy esikaupunkeihin 1960-80-luvuilla ulosmenov�ylille maanhinnan nousu parkkipaikat Kauppa siirtyy osin reunoille kaupan sijainti samoin toimistokeskittym�t viel� kantakaupungissa jos paljon ulkopuolisia kontakteja Asuminen palaa kaupunkiin

30. Kaupungistuminen etenee L�hi�ideologia, neighbourhood units 1944 esikaupunkisuunnittelu, New Towns 1940 kaupungeissa yli nelj�nnes ,1950 32% teollistumisen toinen aalto 1960- ja 1970-luku palvelut hyvinvointipalvelut muuttoaalto 1969-1975 etel�n kaupunkeihin ja Ruotsiin, jonne houkutteli ty�, paremmat asunnot julkinen liikenne linja-autot 1930-luku kaupungistuminen hidastuu 1970-luvun lopussa uusi nousu 1990-luku, 66% 2000

31. Muuttuva kaupunki J�lkiteollinen kaupunki hy�dynt�� teollista historiaa Teollisuus- ym. rakennusten uusiok�ytt�, kivikaupunki s�ilynyt asumisen puukaupunkia paremmin Ilmavirran gradu VR:n Pasilan veturitallit Tampereen keskusta Teollinen historia koristeellinen elementti tyhj�ksi j��neiden tilojen k�ytt��notto kauppa, asuminen, vapaa-aika, taide, ravintolat, kahvilat, kulttuuritilat, liikunta (Kaapeli, Korjaamo)

32. J�lkiteollinen kaupunki Informaatioteknologian kaupunki Silicon Valley keskustojen uusi renessanssi 1980- asuminen palaa valtaa alueita teollisuudelta, teollisuusrakennusten uusiok�ytt� tuotannosta palveluihin (USA teollisuus 1947 45%-> 28% ) savupiipputeollisuuden nousu ja tuho

33. Avautuva kaupunki, rajat puuttuvat Verkostoteoriat ja esikaupungit monikeskustaisuus, ostoskeskukset ty�paikat Suomalainen urbaanisuus amerikkalainen avaruus pohjoismainen hyvinvointivaltio Kansalainen asukas kuluttaja K�ytt�arvot symboliarvot Ydinkaupunki - v�likaupunki -seutukaupunki (M�enp�� 2008,43) Anneli Juntto 4.3.2008

34. Anneli Juntto 4.3.2008 Kirjallisuutta Juntto, Anneli (1990). Asuntokysymys Suomessa Topeliuksesta tulopolitiikkaan. Asuntohallitus, Valtion painatuskeskus , Helsinki. M�enp��, Pasi (2008). Avara urbanismi. Yritys ymm�rt�� suomalainen kaupunki toisin. Markku Norvasuo toim. Asuttaisiinko toisin. Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa YTK B 95