1 / 17

Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja moniammatillinen yhteistyö

Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja moniammatillinen yhteistyö. Suolahti 11.4.2011. 4. Luku Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Järjestämisen ja toteuttamisen lähtökohtana aamu- ja iltapäivätoiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt.

alexis
Télécharger la présentation

Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja moniammatillinen yhteistyö

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja moniammatillinen yhteistyö Suolahti11.4.2011

  2. 4. LukuTukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa • Järjestämisen ja toteuttamisen lähtökohtana aamu- ja iltapäivätoiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt. • Työskentelytapojen ja toimintaympäristön suunnittelussa tulee huomioida lasten ikä, kehitysvaihe ja yksilölliset tarpeet. • Tärkeää tilanteiden ennakointi, monipuolinen toiminta, toiminnalliset työtavat, tilat ja välineet. • Ohjaajien ammatillinen osaaminen (perehdyttäminen, erityisopettajien tai oppilashuoltohenkilöstön antama konsultaatio). • Yhteistyö koulun kanssa lisää oppilaantuntemusta ja täydennyskoulutus varmistaa osaamista.

  3. Tavoitteet • jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan • oppilaan saama tuki on riittävää ja oikea-aikaista, eikä riipu asuinpaikasta tai koulusta • koulun toimintakulttuuri suosii opettajien keskinäistä ja kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä • käytössä on uusia joustavia ja monipuolisia pedagogisia ratkaisuja • kaikissa kunnissa on hallintokuntien yhteistyöhön perustuvat tuen rakenteet ja toimintamallit • mahdollistetaan varhainen ja ennalta ehkäisevä tuki • toimitaan lähikouluperiaatteen mukaisesti

  4. Yleinen tuki • Opiskelun yleisellä tuella tarkoitetaan kaikille oppilaille suunnattua tukea. • Tuen tarve lyhytaikaista. Oppilas voi tarvita vain yhtä tukimuotoa • Yleisellä tuella pyritään helpottamaan lieviä oppimisen esteitä • Tärkeimmät tuenmuodot, jotka kuuluvat tarvittaessa kaikille oppilaille: - eriyttäminen - kodin ja koulun välinen yhteistyö - tukiopetus - kerhotoiminta - aamu- ja iltapäivätoiminta - joustavat ryhmittelyt - oppilaan ohjaus - oppilashuollon tuki - oppimissuunnitelma - osa-aikainen erityisopetus - apuvälineet yms. - avustajapalvelut - samanaikaisopetus

  5. Tehostettu tuki • Tehostetun tuen pohjana on valtakunnallinen erityisopetuksen strategia oppimisen tukemisesta.• Tuen painopistettä siirretään varhaiseen tukeen ja yleisopetukseen, pyrkimyksenä vähentää erityisopetussiirtoja. • Tehostettu tuki rakentuu yleisille, omassa ryhmässä toteutetuille tukikäytänteille.• Erityisopettaja / elto on mukana tehostetun tuen suunnittelussa.• Moniammatillinen yhteistyö (oppilashuolto) on entistä tärkeämpää.• Tehostetun tuen aikana oppimääriä ei vielä yksilöllistetä.• Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla → pedagogiseen arvioon perustuva kirjallinen opetussuunnitelma

  6. Erityinen tuki • jos tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta hänelle on annettava erityistä tukea • erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta • tuki on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista, käytössä tarvittaessa kaikki tukimuodot • Erityisen tuen antamisesta tehdään kirjallinen päätös • ennen erityisen tuen päätöstä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja hänen huoltajaansa ja tehtävä pedagoginen selvitys, jota on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. • erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan HOJKS, josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen • HOJKS on pedagoginen asiakirja, jonka laatimisessa hyödynnetään oppilaalle laadittua oppimissuunnitelmaa ja otetaan huomioon pedagogisessa selvityksessä esiin nousseet asiat

  7. Pedagogisen tuen prosessikaavio(Hämeenlinnan kaupunki)

  8. Oppilashuolto • Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. • Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. • Vastuu oppilashuollosta on kaikilla koulun aikuisilla ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyön tavoitteena on, että oppilas kokee koulun viihtyisäksi ja turvalliseksi oppimisympäristöksi, jossa hän saa tarvitsemaansa tukea ja apua. • Oppilashuoltotyötä ohjaa luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja hänen perheensä kunnioittaminen sekä eri osapuolten tietojen saantia koskevat velvoitteet ja rajoitteet. Oppilashuollolliset tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa .

  9. Kehitysvammaisten oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta • Kehitysvammaisille oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää erityishuoltona koko peruskoulun ajan. Kehitysvammaisen lapsen aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve tulee mainita erityishuolto-ohjelmassa • Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Koska aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kaikille perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille, on perusteltua ajatella, että suurin osa oppilaista tarvitsee toimintaa iästään johtuen. Vanhemmat oppilaat tarvitsevat toimintaa nimenomaan erityisistä tarpeistaan johtuen. Siksi ainakin 9- vuotiaasta lähtien aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee järjestää kehitysvammaisille oppilaille erityishuoltona, jolloin kuukausimaksua ei tule periä. • Mikäli kehitysvammainen lapsi tarvitsee aamu- ja iltapäivätoimintaa nimenomaan kehitysvammaisuutensa vuoksi, kysymys ei voi olla päivähoitolain eikä myöskään perusopetuslain perusteella järjestettävästänormaalipalvelusta. Tällöin hoito tulee järjestää kehitysvammalain mukaisena erityishuoltona.

  10. Moniammatillinen yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnassa • Yhteistyö paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla • Yhteistyö keskittyy ryhmän tai yksittäisen lapsen asioihin, toiminnan arviointiin ja kehittämiseen, palvelutason parantamiseen sekä kustannustehokkuuteen • Syntyy paikallisten tarpeiden pohjalta • Moniammatillisessa työssä huomioitava tiedonsiirron säännökset

  11. Moniammatillinen yhteistyö Opetushallitus Seurakunnat Rehtorit Päiväkodit Kuraattorit Psykologit Koordinaattorit Ohjaajat Ruokapalvelu Hallintokunnat Oppilashuolto Terveydenhoitajat Oppilaitokset Opettajat Erityisopettajat Muut Vanhemmat Järjestöt / Yhdistykset Työvoimatoimisto

  12. Moniammatillinen yhteistyö koulullanne • Kuinka monen tahon kanssa olette tehneet yhteistyötä? • Onko vielä joitakin muita yhteistyötahoja?

  13. Koulu • Rehtori, opettajat, erityisopettajat, oppilashuolto, terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit • toiminnan suunnittelu yhteistyössä koulun kanssa: - koulun järjestyssäännöt - tilat - muut yhteiset käytänteet - välineiden käyttö - oppilashuolto - tiedonkulku - oppilashuolto - säännölliset tapaamiset opettajien ja muun henkilöstön kanssa - koulukuljetukset - loma-ajat ja muu koulun toiminta

  14. Koti • Toiminnasta tiedottaminen • Osallisuus toiminnansuunnittelussa ja arvioinnissa • Lupa tiedon jakamiseen eri ammattilaisten välillä • Henkilökohtainen tiedonvaihto vanhempien ja ip-toiminnan ohjaajien kesken • Säännöllinen toiminnasta tiedottaminen • LUOTTAMUS TÄRKEÄÄ

  15. Ruokapalvelu Päiväkodit • Toiminnasta tiedottaminen • Tiedon jakaminen Hallintokunnat • Liikunta-, kulttuuri-, ja nuorisopalvelut • Kuvataidekoulu • Sosiaali- ja terveyspalvelut (vammaispalvelut, päivähoito yms.)

  16. Järjestöt ja yhdistykset • Seurakunnat • Oppilaitokset • Työvoimatoimisto • Opetushallitus • Muut - lähialueen muut toimintaryhmät - kunnan koordinaattori tai toiminnasta vastaava kunnan virkamies

  17. Yhteistyön toimivuus • Mitkä ovat toimivan yhteistyön edellytykset? • Kertokaa jokin esimerkki huonosti toimivasta yhteistyöstä ja sen vaikutuksista? • Miten yhteistyötä voidaan edistää?

More Related