1 / 67

Oikeussosiologia 3: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät

Oikeussosiologia 3: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät. Kaijus Ervasti. Tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia. Tieteen ja tutkimuksen yleiset piirteet. Arviointiperusteiden yleispätevyys/universaalisuus Tiedon yhteisyys ja julkisuus Puolueettomuus/intressittömyys

brand
Télécharger la présentation

Oikeussosiologia 3: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Oikeussosiologia 3: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät Kaijus Ervasti

  2. Tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia

  3. Tieteen ja tutkimuksen yleiset piirteet • Arviointiperusteiden yleispätevyys/universaalisuus • Tiedon yhteisyys ja julkisuus • Puolueettomuus/intressittömyys • Järjestelmällinen epäily • Nöyryys • Tieteen itsekorjaavuus

  4. Tutkimusprosessin vaiheet • Ongelman asettaminen • Ongelman täsmentäminen ja tutkimusstrategian laatiminen • Tutkimusmenetelmän valinta • Aineiston kerääminen • Aineiston kuvaaminen • Aineiston analyysi • Johtopäätösten teko • Raportin laatiminen • Tutkimustulosten julkaiseminen

  5. Tutkimusongelman valinta • Teoreettinen merkitys • Yhteiskunnallinen ja käytännöllinen merkitys • Tutkittavuus • Informatiivisuus • Selityskyky • Henkilökohtainen kiinnostus

  6. Tutkimusongelman täsmentäminen • Kirjallisuuden läpikäyminen • Muut vireillä olevat tutkimukset • Keskustelu käytännön toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa • Keskustelu muiden tutkijoiden kanssa • Esimerkkitapausten tutkiminen

  7. Tutkimussuunnitelma • Tutkimuksen aihe ja kohde • Tutkimusongelma • Tutkimuksen tavoitteet • Tutkimuksen teoreettinen tausta • Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä • Tutkimuksen aikataulu

  8. Tutkimusprosessin vaiheet: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004) • Ongelma: Kuinka juridinen riidanratkaisu ja sovintomenettely sovitettavissa yhteen? • Ongelman täsmentäminen: • Konfliktiteoreettisen taustan luominen, jota vasten toimintaa voidaan arvioida • Uudistuksen käytännön vaikutusten arviointi • Uudistuksen ongelmien kartoitus • Selvittäminen, kuinka käytännön toimijat ylittävät teoreettisen kuilun toiminnassaan • Toiminnan kehittäminen

  9. Jatkoa 2: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004) • Tutkimusmenetelmä: kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä • Aineistot: tilastot, asiakirjat, kyselyt, haastattelut, kerätty 1998-2003 • Aineistojen kuvaus: taulukoin, nelikentin, lainauksin • Analyysi: Tilastollinen analyysi, diskurssianalyysi haastatteluista

  10. Jatkoa 3: Käräjäoikeuksien sovintomenettely (2004) • Johtopäätökset: Todellisuudessa riidanratkaisu ja sovinnon edistäminen eivät poikkea toisistaan yhtä paljon kuin teoreettisissa ideaalimalleissa oletetaan; oikeuskulttuuri muutoksessa • Raportointi: Kirja julkaistiin vuonna 2004 • Julkistaminen: Lehdistötiedote, julkinen väitös, seminaarit

  11. Tutkimuksellisia tekstilajeja • Tieteelliset kirjoitukset • Tutkimusraportti tai monografia • Vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli (tasot 1-3) • Muu tieteellinen artikkeli • Muut tutkimukselliset kirjoitukset • Oppikirja/kommentaari • Yleistajuinen artikkeli • Kirja-arvostelu

  12. Empiirisen tutkimuksen aineistot

  13. Empiirinen tutkimus • Empiirinen tarkoittaa kokemusperäistä • Empiiriset tutkimusmenetelmät ja –aineistot jaetaan kvalitatiivisiin (laadullisiin) ja kvantitatiivisiin (määrällisiin) • Empiirisessä tutkimuksessa käytettävät aineistot • Valmiit aineistot • Itse kerättävät aineistot • Kysely- ja haastattelu • Havainnointi

  14. Valmiit aineistot • Aikaisempien tutkimusten aineistot • Tilastot: tuomioistuimet, poliisi, syyttäjä • Organisaatioiden dokumentit: oikeuden-käyntiasiakirjat, esitutkinta-asiakirjat, ratkaisut • Kulttuurituotteet: lehdet, tv-ohjelmat, elokuvat • Henkilökohtaiset dokumentit: päiväkirjat, muistiinpanot

  15. Kysely- ja haastattelu • Kyselyt: Ihmiset ja yritykset, asiakkaat, erityiset ammattiryhmät (esim. tuomarit) • Haastattelut: strukturoitu haastattelu, teemahaastattelu, avoin haastattelu

  16. Survey-tutkimuksen käyttötavat • Tosiasiatietojen kerääminen (esim. ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus) • Arvionvaraisten tosiasiatietojen kerääminen (esim. elokuvissa käynti, kulutustottumukset) • Mielipiteiden, asenteiden ja arvojen selvittäminen (esim. luottamus, puoluekannatus, suhtautuminen ulkomaalaisiin)

  17. Havainnointi • Havainnointi ilman osallistumista: poliisilakko • Osallistuva havainnointi: poliisikulttuuri • Osallistava havainnointi eli toimintatutkimus: tuomioistuinkulttuuri

  18. Tilastokeskus • Suomessa on olemassa väestötilastoja jo 1700-luvulta • Tilastovirasto perustettiin 1865 ja se muuttui Tilastokeskukseksi 1971 • Tilastokeskus tuottaa noin 200 erilaista tilastoa, joista oikeustilastot ovat yksi osa-alue. Muita alueita mm. väestö, kansantalous, liikenne, elinkeinot, koulutus, kulttuuri, teollisuus, kauppa, ympäristö jne. • Oikeustilastot verkossa statfin-tietokannassa.

  19. Tilastokeskuksen oikeustilastot • Käräjäoikeuksien riita- ja hakemusasiat • Käräjäoikeuksien rikosasiat • Syyttäjät • Konkurssit • Yrityssaneeraukset • Pakkokeinoasiat • Hovioikeudet ja korkein oikeus • Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus

  20. Tilastokeskuksen statfin-tietokanta • http://www.tilastokeskus.fi • Tuotteet ja palvelut • Verkkopalvelut • Tilastotietokannat • Statfin-tilastopalvelu • Siirry palveluun • Oikeus • Valitse tilasto ja muuttujat

  21. Muita tilastolähteitä: esimerkkejä • KELA: sosiaaliturva • Rikosseuraamusvirasto: vankitilastot • Väestöliitto: väestönkehitys • Suomen pankki: julkinen talous • STAKES: mm. alkoholin kulutus, toimeentulotuki, lastensuojelu, terveydenhuolto • Poliisi: ilmoitetut ja selvitetyt rikokset • Erilaiset vuosikertomukset (esim. valtakunnansyyttäjä OKA, EOA) • OPTULA:n rikollisuustilannekatsaus ja Oikeusolot – katsaus • Tutkimukset: esim. yliopistot, OPTULA, PAKK

  22. OPTULA:n rikollisuus-tilanne katsaus • Sisältää rikollisuutta ja sen kontrollia koskevia tietoja • Rikoksista käsitelty mm. väkivalta-, omaisuus-, seksuaali-, talous-, liikenne-, ja päihderikoksia sekä nuorisorikollisuutta, naisia rikoksen tekijöinä ja uhreina, ulkomaalaisten rikollisuutta ja rikollisuuden pelkoa • Seuraamusten osalta käsiteltyrikosten ilmituloa, syyttäjien toimintaa, rangaistuskäytäntöä (ehdollinen ja ehdoton vankeus, sakko jne.) rikoslajeittain, vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, nuorten rangaistuksia ja rikosprosessuaalisia pakkokeinoja • Luettavissa myös verkossa http://www.optula.om.fi

  23. OPTULA:n oikeusolot-katsaus • Luottamus oikeuslaitokseen • Lainkäyttö ja oikeuden saatavuus (mm. riita-asioiden kehitys, valitukset laillisuusvalvojille, oikeudelliset palvelut) • Oikeusolot eri elämänalueilla (esim. asuminen, velkojen hallinta, perhe-elämä) • Oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen

  24. Empiirisen tutkimuksen menetelmät

  25. Mitä kaikkea kuva sisältää ja mitä siitä voi päätellä?

  26. Kvantitatiivinen tutkimus: mittaaminen, havaintoyksikkö ja muuttuja • Kvantitatiivisessa tutkimuksessa etsitään indikaattoreita tai mittareita, jotka yhdistävät aineiston tutkittavaan ilmiöön. Mittaaminen merkitsee mitattavan ilmiön ja havaintoyksikön yhdistämistä. • Mittauksen kohteet ovat tilastoyksikköjä eli havaintoyksikköjä (esim. rikos, tekijä). • Empiirinen havaintoaineisto (data) saadaan mittaamalla tilastoyksiköiden ominaisuuksia. • Havaintoyksikköön liittyvästä ominaisuudestaluodaan muuttuja. Muuttujat jaotellaan taustamuuttujiin (esim. sukupuoli, ikä) ja varsinaisiin tutkimusmuuttujiin (esim. mielipide).

  27. Esimerkki Taustamuuttuja Muuttuja Havaintoyksikkö

  28. Otanta • Tutkimuksessa voidaan käyttää kokonaisaineistoa tai otantaa • Otanta tarkoittaa havaintoyksiköiden poimimista perusjoukosta niin, että sattuma vaikuttaa siihen, mitkä yksiköt joutuvat otokseen • Otantamenetelmät: yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, ositettu otanta, ryväsotanta • Otoksen edustavuus ja katoanalyysi • Otanta ajan suhteen: poikkileikkaustutkimukset, pitkittäistutkimukset (esim. kohorttitutkimus)

  29. Validiteetti ja reliabiliteetti • Validius tarkoittaa mittarin kykyä mitata sitä, mitä se on tarkoitettu mittaamaan • Reliaabelius viittaa mittarin johdonmukaisuuteen. Sillä tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta, ei-sattumanvaraisuutta

  30. Jakauma • Tilastoissa tarkastellaan yhtä ominaisuutta kerrallaan ja tehdään siitä mittaukset kunkin havaintoyksikön (esim. henkilö) osalta erikseen. Kukin mittaus eroaa toisistaan ja muodostaa tarkasteltavan ominaisuuden suhteen jakauman. • Jakaumat voivat olla muodoltaan hyvin monenlaisia. Yleisimmin tunnettu jakauma on normaalijakauma (kellokäyrä)

  31. Esimerkki: Suora jakauma (frekvenssi) Taulukko 1 Haastehakemuksen pituus käräjä-oikeuksien pääkäsittelyyn edenneissä riita-asioissa 2004

  32. Esimerkki: Ristiintaulukointi Taulukko 2 Jutun voittaminen käräjäoikeuksien pääkäsittelyyn eden-neissä riita-asioissa asianosaisryhmittäin 2004

  33. Esimerkki: normaalijakauma

  34. Keskiluvut • Aritmeettinen keskiarvo: Tarkoittaa havaintojen summaa jaettuna havaintojen määrällä. Ei sovi kaikkien jakaumien kuvaamiseen. Asteikon oltava suhdelukuasteikko (esim. raha, paino) tai välimatka-asteikko (esim. lämpötila) • Mediaani (keskiluku): Tarkoittaa järjestetyn joukon keskimmäistä arvoa. Ei yhtä herkkä poikkeaville ääriarvoille kuin keskiarvo. • Moodi: Yleisin arvo. Moodeja voi olla useita.

  35. Kvalitatiivinen tutkimus • Kvalitatiivista tutkimus on hyvin monenlaista • Tavoitteena ilmiön ymmärtäminen, ei niinkään syiden ja seurausten hakeminen • Tutkija osallistuu tutkimusprosessiin, eikä ole ulkopuolinen tarkkailija • Tyypillisiä aineistoja ovat erilaiset tekstit ja haastattelu- ja havainnointiaineistot • Tyypillisiä analyysitapoja mm. teemoittelu ja tyypittely, diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi, sisällönerittely • Laadullisen aineiston analyysi vaativaa

  36. Haastattelutyypit

  37. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtaiset erot • Tutkimuksen malli ja tarkoitus • Oletukset todellisuuden luonteesta (ontologia) • Oletukset tiedon luonteesta sekä tutkijan ja tutkittavan välisestä suhteesta (epistemologia) • Oletukset tutkimuksen suhteesta arvoihin (aksiologia) • Oletukset tutkimuksen kielestä • Metodiset oletukset

  38. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (1)

  39. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (2)

  40. Triangulaatio • Aineistotriangulaatio: käytetään useita erilaisia tutkimusaineistoja samassa tutkimuksessa • Tutkimustriangulaatio: useat tutkijat osallistuvat samaan tutkimukseen • Teoriatriangulaatio: tutkijalla useita eri hypoteeseja, joiden suhdetta aineistoon hän tarkastelee • Metodologinen triangulaatio: tutkimuksessa käytetään useita metodeja yhtä aikaa (esim. kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen)

  41. Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tarkastelun yhdistäminen • Kvalitatiivisia tuloksia käytetään esimerkkeinä kvantitatiivisten tulosten ohessa • Kvalitatiivisilla tuloksilla selitetään kvantitatiivisia tuloksia • Kvalitatiivisten tulosten avulla luodaan hypoteeseja kvantitatiivista tutkimusta varten • Ensin saatujen kvantitatiivisten tulosten avulla luodaan typologioita kvalitatiivisessa tutkimuksessa

  42. Tilastojen esittäminen

  43. Esittämistavat • Sanallinen esitys • Taulukko • Kuvio

  44. Taulukko • Taulukon avulla voi havainnollistaa asiaa ja sen pitäisi kuvata esitettävän ilmiön olennaiset piirteet • Taulukossa pitää olla otsikko • Taulukossa on rivi- ja sarakeotsikot, josta ilmenee tarkasteltavat muuttujat ja niiden luokkien nimet • Soluihin kootaan havainnot muuttujien jäsennysten mukaan • Jos taulukko kuvaa prosenttilukuja, on ilmoitettava myös luku (n), josta prosentit laskettu

  45. Oikeudenkäynnin voittaminen käräjäoikeuksien riita-asioissa asiaryhmittäin 1995 (n=648) Sarakeotsikko Riviotsikko solu

  46. Taulukon tekemisen periaatteita • Lukusarjoja on helpompi verrata pysty- kuin vaakasuuntaan • Vertailtavat luvut lähelle toisiaan • Samansuuruiset rivi- ja sarakevälit • Viivoituksella helpotetaan lukujen vertailua • Riviotsikot voivat olla pidempiä kuin sarakeotsikot • Käytettäessä muiden keräämiä numeerisia tietoja viitattava kuten muutoinkin muiden tutkimustuloksia käytettäessä

  47. Taulukon otsikko • Tutkittavat joukko (esim. käräjäoikeuksien riita-asiat) • Mitä asiaa (muuttujaa) taulukko kuvaa (esim. oikeudenkäynnin voittaminen) ja miten se on luokiteltu (esim. asiaryhmittäin) • Havaintojen ajankohta (esim. 1995) • Millaista mittayksikköä taulukossa käytetään (esim. euroja ym.) • Taulukon otsikko merkitään yläpuolelle (sen sijaan kuvion yleensä alapuolelle) • Taulukot ja kuviot numeroidaan juoksevasti omina sarjoinaan

  48. Vastaajan vaatimuksen esittäjä pääkäsittelyyn edenneissä riidoissa käräjäoikeuksissa 1995 ja 2004

  49. Taulukon tulkinta • Taulukon tulkinnassa ei toisteta sitä, minkä jokainen voi nähdä omin silmin. Kiinnitetään lukijan huomio keskeisiin asioihin, lukujen suhteisiin, trendeihin ja muutoskehitykseen. • Tulkinnassa keskeistä esittää numeroinformaation luotettavuus, merkitys ja yhteydet asioiden välillä

  50. Kuvio • Kuviossa pitää olla olennaiset tiedot sisältävä otsikko kuten taulukossakin. Käytetty yksikkö käy usein ilmi asteikosta. • Usein käytetään selitettä, josta käy ilmi käytettyjen symbolien kuten värien merkitys. • Yleisimmin käytetyt kuviot ovat pylväskuvio, viivakuvio ja piirakkakuvio. • Komiulotteisten kuvioiden käyttö ei suotavaa

More Related