Lapsen kaltoinkohtelun ja hoidon laiminly nnin muodot

1. Lapsen kaltoinkohtelun ja hoidon laiminly�nnin muodot Fyysisen huolenpidon/hoidon laiminly�nti Lapsen emotionaalisten tarpeiden laiminly�nti Fyysinen pahoinpitely Seksuaalinen hyv�ksik�ytt� Syndroma Munchhausen

2. P�ihteille altistuneet lapset Satu Kivitie-Kallio LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoisl��k�ri Sosiaalipediatrian yksikk�

3. P�ihteet ja eri ik�iset lapset Vastasyntyneen oireet P�ihdealtistuksen vaikutus my�hemp��n kehitykseen p�ivystyksess� vahinkotapaukset tahalliset tapaukset Lasten ja nuorten alkoholin, l��kkeiden tai huumeiden p�ihdek�ytt� Vanhempien p�ihteiden k�ytt�

4. Vanhempien p�ihteiden k�ytt� ja lasten kaltoinkohtelu ja hoidon laiminly�nti

5. Yhteenvetoa tutkimuksista 11662 otos, 40% vanhemmista, jotka kaltoinkohtelivat lapsiaan 56% vanhemmista jotka laiminl�iv�t lastensa hoitoa olivat p�ihteiden v��rink�ytt�ji� (vastaavat luvut 16% ja 17% ei-kaltoinkohtelevilla vanhemmilla (Kelleher, et al 1994) 639 lasta, jotka huostaanotettu kaltoinkohtelun takia: 79% vanhemmista p�ihteidenk�ytt�ji� (Besinger et al 1999)

6. Walsh, Ch et al: The relationship between parental substance abuse and child maltreatment. Child Abuse and Neglect 27 (2003) 1409-1425 Tutkittiin 8472 henkil�� retrospektiivinen kyselytutkimus p�ihdeperheiss� seksuaalisen ja fyysisen kaltoinkohtelun riski oli yli kaksinkertainen riski suurin niill�, joilla molemmat vanhemmat p�ihdeongelmaisia

9. Huumetilanteesta kannabiksen kokeilijoita tai k�ytt�ji� koko aikuisv�est�st� 2% (p��kaupunkiseudulla melkein 4%) amfetamiinien ja opiaattien k�ytt�ji� 0.5 % (p��kaupunkiseudulla 0.9%). Vuonna 2002 20-29-vuotiaitten ik�ryhm�ss� miehist� noin joka kolmas ja naisista noin joka nelj�s ilmoitti kokeilleensa joskus el�m�ss��n kannabista Sekak�ytt� on eritt�in tavallista: yli puolet k�ytt�jist� ilmoittaa k�ytt�v�ns� ainakin kolmea p�ihdett�.

11. Alkoholin k�ytt� on ja tulee olemaan iso ongelma Alkoholin k�ytt� on Suomessa 1990-luvun puoliv�list� asti noussut noin 1.5% vuodessa ja nuorten naisten alkoholink�ytt� on lis��ntynyt. Aikuisista 90% k�ytt�� alkoholia ja suurkuluttajia on 6-12% v�est�st�. Naisten humalajuominen on lis��ntynyt ja v 2000 raittiita naisia oli 9%, kun vuonna 1992 heit� oli 18%. Alkoholin kulutuksen arvioidaan kasvavan l�hivuosina. Lasten kannalta t�m� on eritt�in merkitt�v��, sill� ensinn�kin alkoholi on edelleen ylivoimaisesti eniten siki�it� vammauttava p�ihde ja toiseksi alkoholiin liittyv�t lieveilmi�t vaikuttavat lasten el�m��n monella tasolla.

12. FAS

14. Sosiaalipediatrian seurantapoliklinikka (2/02 l�htien) �idit ja is�t k�yneet jo raskausaikana, mik�li mahdollista ensimm�inen k�ynti sairaalasta jatkopaikkaan siirtymisen j�lkeen kotoa ensikodista sosiaalisairaalasta tuetusta asumismuodosta (esim. Perhetukikeskus, Pyy) lastenkodista perheest�

15. Seuraavat tapaamiset: 3-4kk, 6kk, 9-12kk Sitten puolivuosittain-vuosittain Ongelmallisissa tapauksissa k�yntej� tihe�mmin Sosiaalipediatrian yksik�n vastaanotolla tapahtuvat k�ynnit eiv�t korvaa lastenneuvolassa tapahtuvia k�yntej�

16. 10/03 n. 120 uutta lasta k�ynyt systemaattisesti alusta asti eri-ik�isi� p�ihdeongelmaisten vanhempien lapsia k�ynyt lastensuojelun ohjaamana esim. kiireellisten huostaanottojen takia k�ynteihin sitoutuminen ollut hyv� (3 perhett� kokonaan kielt�ytynyt) hoidon porrastusta tehty

17. Seurattavat asiat lapsen kasvu, kehitys ja terveys kokonaisvaltaisesti lapsen ja huoltajan vuorovaikutustaidot merkkej� lapsen laiminly�nnist� hepatiitti, HIV ylim��r�iset rokotukset vanhempien tilanne lapseen liittyvin osin mik�li lapsi on sijoitettu, riitt�v�n informaation antaminen my�s sijaisperheelle tai lastenkodin henkil�kunnalle

18. Mit� opittu? P�ihderiippuvaisuuden ominaispiirteit� Tilanne perheess� miss� vanhemmilla/vanhemmalla on p�ihderiippuvuus �itien ja isien el�m�ntilanteet vaihtelevat Vauva ei voi odottaa Pitk�aikaisseuranta t�rke�� Eri tahojen yhteisty�n t�rkeys

19. P�ihderiippuvaisuuden ominaispiirteit�

20. P�ihderiippuvuus ICD-10 tautiluokitus Kolmen tai useamman seuraavista kriteereist� on esiinnytt�v� yht�jaksoisesti kuukauden ajan viimeisimpien 12 kuukauden aikana tai toistuvasti , mik�li jaksot ovat kuukautta lyhyempi� 1.����� Esiintyy voimakas himo tai pakonomainen halu ottaa p�ihdett� 2.����� Kyky hallita p�ihteen k�yt�n aloittamista, m��r�� tai lopettamista on heikentynyt. 3.����� Esiintyy vieroitusoireita p�ihteen k�yt�n p��ttyess� tai v�hentyess�. Ne voivat ilmet� a) k�ytetylle p�ihteelle tyypillisen� vieroitusoireyhtym�n� tai b) alkuper�isen tai muun samankaltaisesti vaikuttavan p�ihteen k�ytt�n� vieroitusoireen lievitt�miseksi. 4.����� Sietokyky kasvaa. T�m� voi ilmet� siten, ett� a) k�ytetty� annosta suurennetaan p�ihtymyksen tai entisen vaikutuksen saavuttamiseksi tai b) entinen annos tuottaa selv�sti heikomman vaikutuksen k�yt�n jatkuessa. 5.����� K�ytt� muodostuu el�m�n keskeiseksi asiaksi. T�m� voi ilmet� a) muista merkitt�vist� kiinnostuksen kohteista tai tyydytyksen l�hteist� luopumisena joko osittain tai kokonaan tai siten, ett� b) tuntuva osa ajasta kuluu p�ihteen hankkimiseen, k�ytt��n ja sen vaikutuksesta toipumiseen. 6.����� K�ytt� jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista k�ytt�j� on tietoinen tai joista h�nen voidaan olettaa olevan tietoinen.�

21. Tilanne perheess� miss� vanhemmilla/vanhemmalla on p�ihderiippuvuus kaoottinen puuttuvat rutiinit, huolenpito ei ole jatkuva ennakoimattomuus arvaamattomuus valvonnan puute arvaamaton hellyys mahdollinen v�kivallan esiintyminen lapsen fyysisen ja emotionaalisen hoidon ja huolenpidon laiminly�nti ep�selv�t roolit perheess� erist�ytymistaipumus p�ihdeongelma kiellet��n lapsi altistetaan v��riin malleihin

22. �itien el�m�ntilanteet vaihtelevat 1: �iti joskus kokeillut/k�ytt�nyt huumeita, on ollut pitk��n kuivilla ennen raskautta (voi olla HCV positiivinen) 2: lopettanut kaiken k�yt�n kun saanut tiet�� olevansa raskaana 3: virallisessa korvaushoidossa raskauden aikana tai muuten p�ihdeongelman hoitoon sitoutunut 4: vieroitusyrityksi�, k�ytt��, ep�selv� tilanne 5: ei vieroitusyrityksi�, k�yt�s ei ole muuttunut raskauden aikana ollenkaan

23. Cumulative environmental risk in substance abusing women: early intervention, parenting stress, child abuse potential and child development (Nair et al Child abuse and neglect 2003) yritettiin selvitt�� miksi jotkut p�ihde�idit p�rj��v�t paremmin kuin toiset kumulatiivisell� riskianalyysill� yritettiin selvitt�� kotik�yntien muodossa tapahtuneen aikaisen intervention vaikutusta lapsen kehitykseen

24. Cumulative environmental risk in substance abusing women: early intervention, parenting stress, child abuse potential and child development (Nair et al Child abuse and neglect 2003) 265 huumeidenk�ytt�j�naista 10 riskitekij�� depressio 70.9% kotona v�kivaltaa 14.2% kodinulkopuolista v�kivaltaa 22.8% perhekoko yli 4 lasta 29% kodittomuus 12.6% vankilatuomiot 20.5% yksinhuoltajuus 82.7% negative life events 70.1% psykologinen status (muu kuin depressio) 30.7% p�ihteiden k�yt�n vaikeus iv-k�ytt�� ja yli kerran viikossa 50.1%

25. Cumulative environmental risk in substance abusing women: early intervention, parenting stress, child abuse potential and child development (Nair et al Child abuse and neglect 2003) 10 riskitekij�n kumulatiivinen riskiluku laskettiin vanhemmuusstressi (parenting stress index) ja lapsen kaltoinkohtelupotentiaali (Child abuse potential inventory) selv�sti korkein naisilla, joilla yli 5 riskitekij�� lapsen motorinen ja kielellinen kehitys ei korreloinut kotik�ynti-interventioryhm�n lapsilla parempi selviytyminen (Bailey, REEL)

26. Cumulative environmental risk in substance abusing women: early intervention, parenting stress, child abuse potential and child development (Nair et al Child abuse and neglect 2003) 265 lapsesta 1.5 vuoden kohdalla �idill� oli 161 (62%) 16% sijaishuollossa 23% ei tietoa parenting stress index kasvoi 6kk:sta 1.5 vuoteen stressi, onnellisuuden puute, riitt�m�tt�myyden tunne sosiaalinen isolaatio, kaoottinen kotiymp�rist�

27. Vauva ei voi odottaa

28. Varhainen vuorovaikutush�iri� kontaktih�iri�t eiv�t h�vi� itsest��n hoidotta h�iri� syvenee varhainen puuttuminen vaikuttaa my�nteisesti lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen ja kehitykseen

29. Poimintoja t�rkeimmist� asioista eri ik�isill� lapsilla

30. Vastasyntynyt heti virtsan�yte, ulosten�yte vieroitusoireiden arviointi, seuraaminen ja hoito symptomaattisesti ja tarvittaessa l��kkeill� jatkohoitopaikka jatkosijoituspaikka jatkoseuranta!

31. Vauvan vieroitusoireet 55% -94% opiaattien k�ytt�jien lapsista saa vieroitusoireita osa syntym�n j�lkeisist� oireista on suoraa l��kevaikutusta ja osa vieroitusoireita opiaateille altistuneet lapset saavat yleens� enemm�n oireita kuin stimulanteille altistuneet

32. Opiaattien vieroitusoireet vauvalla CNS: vapina, �rtyvyys, lis��ntynyt hereill� olo, kime� itku��ni, lis��ntynyt lihastonus, vilkastuneet j�nnevenytysheijasteet, voimakas moro, lis��ntynyt haukottelu ja aivastelu, kohtauksia (2-11%:lla, EEG poikkeavuuksia yli 30%:lla), kohtausten mekanismia ja merkityst� ei tunneta GI-kanava: huono sy�minen, jatkuva ja huonosti koordinoitu imeminen, oksentelu, ripuli, dehydraatio, huono painonnousu Autonomiset oireet: lis��ntynyt hikoilu, tukkoinen nen�, kuume, l�mp�tilan s��telyn ep�stabiilius, marmoroituminen

34. Huumevirtsa Virtsasta opiaatit voidaan osoittaa vain 1-3 vrk:n ajan heroiinin aineenvaihduntatuote 6-asetyylimorfiini 0-1 p�iv�� buprenorfiini 1-2 vrk ajan kokaiini 1-4 vrk:n ajan amfetamiini 2-6 vrk:n ajan kannabis suurkuluttajilla noin 30 vrk:n ajan

35. Hiusanalyysi Sensitiivinen opiaatit 80%-87%, kokaiini 84%-100% �V��ri� positiivisia passiivinen altistus aikuisella Siki�ll� hiukset kasvavat 3. trimesterin aikana Ad 3 kk syntym�n j�lkeen Ty�l�s, kallis

36. Mekoniumanalyysi Raskausajan altistus pitk�lt� ajalta (12-) 17 rvk:lta l�htien Non-invasiivinen n�ytteen ker�ys 1-2 vrk tai 3 ensimm�ist� ulostetta Sensitiivinen opiaatit 77%-87%, kokaiini 87%-96% Spesifinen opiaatit 95%, kokaiini 100%

37. Huumausaineita k�ytt�vien vanhempien lapsilla on todettu----- ---------- vertailuryhmi� matalampi �lykkyysosam��r� kielenkehityksen ongelmia oppimisongelmia ja hyperaktiivisuutta abstraktien k�sitteiden ja visuaalisen hahmottamisen ongelmia k�yt�sh�iri�it� ja sopeutumisongelmia agressiivisuutta ja antisosiaalisuutta kypsym�tt�myytt� ja impulsiivisuutta ahdistuneisuutta masentuneisuutta surua sulkeutuneisuutta psykosomaattisia ongelmia

38. Toisin kuin alkoholin kohdalla, huumeiden aiheuttamat vastasyntyneen kehityspoikkeamat ovat verrattain vaihtelevia ja vaikeat neurologiset vammat Varttumista huumausainekulttuurin piiriss� pidet��n monien tutkimusten mukaan raskauden aikaista huumausainealtistusta vakavampana riskitekij�n� lapsen kehityksen kannalta.

39. Yhteenvetoa Heterogeeninen ryhm� perheit�, monenlaisia l�hestymistapoja tarvitaan Kotiin menev�t ovat selv� riskiryhm� ja tiiviimm�n seurannan tarpeessa Huostaaotettavaksi suunnitellut turvassa lastenkodissa, mutta tiivis yhteisty� sinne t�rke�� avohoidon, lastensuojelun ja p�ihdehuollon osuus ehdottoman oleellinen, YHTEISTY�!

40. Lastensuojelulain 40�:Ilmoitusvelvollisuus: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkil� on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tiet�� ilmeisest� perhe- ja yksil�kohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, h�nen on ilmoitettava asiasta viipym�tt� sosiaalilautakunnalle. My�s muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkil� voi tehd� t�llaisen ilmoituksen.