Mediateknologian historian l hestymistavat

1. Mediateknologian historian lähestymistavat revoluutio evoluutio edistyskertomus (progressio) rappiotarina (regressio) utopia dystopia realismi

2. Mediahistorian kysymyksiä Kysymyksiä medioiden vaikutuksista sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin: Ovatko medioiden vaikutukset perustaltaan poliittisia tai psykologisia? Jos poliittisia, niin suosivatko mediat demokratiaa vai totalitarismia? Psykologisesti, edistääkö lukeminen empatiaa toisia kohtaan vai koteloitumista omaan maailmaan? Tuhoaako televisio tai netti yhteisöjä vai luovatko ne uudenlaisia yhteisöjä, joissa tilallinen, fyysinen läheisyys ei ole enää tarpeellinen? Ovatko kirjoitus- ja lukutaidon, tai vaikka television, vaikutukset samanlaisia kaikissa yhteiskunnissa vai vaihtelevatko ne sosiaalisen ja kulttuurisen kontekstin mukaan? Onko mahdollista luokitella silmäkulttuureja ja korvakulttuureja? Kronologisesti, onko olemassa jokin ’suuri jako’ suullisen ja kirjallisen kulttuurin välillä?

3. Painetun sanan vallankumous Typografinen kulttuuri Kirjoitus oli ollut kirkon monopoli Painettu sana lopetti uskonnon ylivallan Vaikutus renessanssiin, reformaatioon (usk.puhd.) ja tieteeseen Painettu sana demokraattinen Typografian vaikutus kulttuuriin Ensimmäinen kokoonpanolinja Tekijänoikeus syntyy Silmän voitto korvasta Neutraalius Sulkeuman taju Sydän ja pää eroavat Taiteen ja tieteen eroaminen Ruumis ja sielu eroavat Yksilöllistyminen Uusi ammattikunta, painajat

4. Multimediaviestintä ja interaktiivinen media syntyy Multimediaa Julkiset rituaalit Elisabeth I (1533-1603) Spektaakkeli politiikan välineenä Modernin kulutuksen synnyttäjä Kaupallisen teatterin synty Interaktiivinen media Kiertävät käsikirjoitukset Balladit Chap-books

5. Media ja julkisuus varhaismodernissa Euroopassa Uskonpuhdistus Luther kannattajineen ymmärsi kirjapainon luomat mahdollisuudet massatiedottamisen välineenä. Raamatun kääntäminen kansankielelle Edisti privatisoitumista Ensimmäinen ”mediahyökkäys” Agricola Suomessa Jürgen Habermas: ’public sphere’ Julkisuus syntyi vuosien 1680–1730 välisenä aikana porvariston keskuudessa Pienen piirin mielipiteistä universaaleja Kulttuurin ”privatisoituminen”, ”trivialisoituminen”

6. Sanomalehdistön synty Ensimmäiset lehdet 1500-luvulla 1600-luvulla ilmestymään säännöllisesti Uutiskirjeet Painettuja uutiskirjeitä alettiin numeroida ja julkaista samalla nimellä säännöllisin väliajoin. Tarvittavan tekniikan kehitys Aluksi eliitin käsissä Lähinnä uutislehtiä Lehdistön politisoituminen Uuden eliitin nousun Liberalistinen lehdistöteoria Valistusfilosofia Enemmän taloudellisia resursseja Julkaiseminen siirtyi kirjanpainajille